Jatkakaa tarinaa vapaalla tyylillä, vaikka ihan pihalle!

Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

Eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä yritin välttää kapulakieltä ja puujalkavitsejä veistellessäni teille viestinpoikasta. Mutta kuinka ollakkaan viestinpoikanen pyristeli vastaan kuin vasta ongittu elämästään taiseleva hauki ja sillä karkasi mopo käsistä koska peukalo oli keskellä kämmentä.

Lähdin etsimään viestinpoikasta Mannerheimintieltä. Oltuani ihmeissäni kuin halolla päähän lyöty saapuivat poliisit luokseni. Ymmärtämättä tilanteen vakavuutta ja abstraktiutta mukamas muita viisaamaat poliisit lähtivät kissojen ja koirien kanssa etsimään halkoa mukana kantavaa viestinpoikasta.

Putosin kärryiltä aivan totaalisesti ja mieleni oli maassa. Ajattelin jo että tulen maitojunalla kotisatamaan kuin vastarannan kiiski juomaan katkeruuden kalkkia koska piha oli ilman sadettajaa. Kuitenkin päätin nostaa pääni mutta kas ollakaan näin että pitkäkyntiset olivat jo ehättänäeet pelastamaan viestini poliisien kynsistä.

Eräällä syrjäisellä ja nuhruisella kadulla eräs merkillinen miekkonen näytti povitaskuaan ja tokaisi röhisevällä naurulla: “Kiinnostaako viestinpoikanen?” Maksoin itseni kipeäksi saadakseni viestinpoikasen takaisin.

-

Sivut

Kommentit (40)

R4D4
Seuraa 
Viestejä1566
Liittynyt25.3.2009

Saatuani viestinpoikasesta tarpeekseni lähdin perä hellänä kohti kotia. Käännyin kotikadulle, ohitin Hanneksen muina tasa-arvoisina henkilöinä ja löysin taloni lepäämästä valtavien tunkkien päällä. Otin askeleen kotia kohti, ja talo siirtyi saman mitan verran. Jälleen askel, ja talo pakeni. Alun arastelun jälkeen alkoi armoton takaa-ajo pitkin saastaisia ihmisyhdyskunnan käytäviä. Minä ja talo, minä ja koti.

Hetken kuluttua ahdistukseni kuitenkin laantui ja jäin taloni eteen tanssimaan. Olinhan sentään hyvässä seurassa, ulkona.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Tanssi päättyi siihen, että astuin myyränkoloon ja jalkani katkesi. Hirmuisen tuskan räjähtäessä tajunnassani vajosin maahan. Silloin talo nytkähti kuin tuumien, kallistui puoleeni kuin katsoakseen minua lähempää - ja vierähti päälleni. Suolet tulivat suuhuni. Paska tirskahti ulos. Kuolin.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Mutta edes haudassakaan en saanut maata rauhassa matojen kaverina, sillä viestinpoikanen haastoi minut oikeuteen alaikäiseen sekaantumisesta.

Siitä oli kasvanut väärinymmärretty vitsinpoikanen, mutta sitä se ei kertonut kenellekään ja poliisit noutivat mätänevän raatoni raastupaan.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Raastuvan rappusilla koitin saada luitani kasaan. Poliisit töykkivät minua kohti syyttetyjen aitiota ja väärinymmärretty vitsinpoikanen katsoi minua paheksuvasti. Alkoi istunto.

Käräjät olivat pitkät ja työläät, mutta sain kuin sainkin vedottua tilapäiseen mielenhäiriöön jonka johdosta minut julistettiin syyn takeettomaksi. "Tämäpä loistava uutinen!" mietin ja hoipuin käräjäsalista ulkoilmaan miettimään, mitä pahennusta seuraavaksi herättäisin. Mitään tarpeeksi lennokasta ei tahtonut juolahtaa mieleeni. Olihan tässä nimittäin keretty kiertää jo muutakin kuin tahkoa. Kuoleman porteillakin tullut piipahdettua, ei tällainen tyyppi ihan mihin tahansa ryhtyisi!

Siinä spekuloidessani ja sätkää poltellessani käräjätalon rappusilla huomasin silmänurkassani hahmon, joka lähestyi minua.

Hämmentää.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Hahmo sanoi: "Tupakointi vaarantaa terveytesi."

Lopetin tupakoinnin välittömästi.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

R4D4
Seuraa 
Viestejä1566
Liittynyt25.3.2009

Aikani kuljeskeltuani tajusin, ettei maailmalla ollut paljoa annettavaa läpimädälle ruumiilleni. Hoipuin takaisin hautuumaalle, käynnistin minitraktorin ja suuntasin kohti umpeenluotua hautapaikkaani. Survaisin kauhan hiekkaiseen maahan uudestaan ja uudestaan, kunnes olin tyytyväinen aikaansaannokseeni.

Kahmittuani hyvän joukon lautoja ja hiekkaa päälleni alkoi mätänemiseni saavuttaa uusia muotoja. Puolikas nenäni haistoi omat kaasuni ja päätin töräyttää reilun pierun kaupan päällisiksi. Mitä olisin voinut menettää?

Jokainen tietää, että kunnon piereskelyn päätteeksi on mukava vetää henkoset. Kaivoin aiemmin tumppaamani sätkän taskusta ja raapaisin tikkua. Silloin virvatuli räsähti. Lensin metaaniräjähdyksen voimasta keskelle hautuumaata. Jokin elektrokemiallinen reaktio oli herättänyt minut henkiin! Pistin hautausmaan yövuorolaisten kanssa tanssiksi, jälleen kerran.

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006

Siinä sitten tanssin kiemuroissa raatoni vähän vetristyttyä huomioni kiinnittyi jostain tulevaan pistävään löyhkään, joka voitti jopa oman lemuni vahvuudellaan. Haju tuntui kasvavan hetki hetkeltä yhä voimakkaammaksi ja kääntyilin ympäriinsä etsien sen aiheuttajaa pahojen aavistusten täyttäessä mieleni. Äskeisestä räjähdyksestä päähäni jäljelle jääneet kolme haiventa muuttuivat hetkessä valkoisiksi nähdessäni löyhkän aiheuttajan, joka paljastui lähistöllä olevan "Antoisa Alma"-baarin vain piirun verran pultsarista ylelmpänä olevien kaljaveikkojen elähtänyt kiertopalkinto Bertta Reiteväinen.

Kyyneleet alkoivat virrata silmistäni Bertan ruumiista lähtevistä katkuista johtuen, joten aloin perääntyä aina yhden askelen taakse päin siinä missä Bertta otti yhden itseäni kohti. Kyynelvirran läpi pystyin havaitsemaan, että...

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija

Bertta moljotti sen verran kieroon seisovilla silmämunillaan että häneen oli selvästi asettunut riivaaja. Tarkemmin katsoen Twin Peaksin Bobo-apina joka oli saanut tarpeekseen kaikkien muiden kajahtaneiden riivaamisesta ja riivasi nyt Berttaa.

Alaleuka suttua lyöden Bertta lähestyi minua. Havaitsin talikon joka pönötti lähintä seinää vasten, ja tartuin siihen. Minä en luopuisi poikuudestani tappelutta, päätin, ja

Vierailija

Pysähdyin siihen paikkaan kuullessani matalan äänen takaani.
"Onko täällä joku ongelma?"
Käännyin, ja kavahdin varjoissa seissyttä pitkää hahmoa. Tiputin epätoivoisesti aseeksi luulemani kimpaleen kädestäni ja nielaisin. Ei se ollut haulikko, vaan oksankarahka. Minä onneton!
Hahmo varjoissa astui lähemmäs ja näin hänen silmänsä. Ne olivat Grönlannin jäätiköiden sineä, ikivanhat kuin Suomen peruskallio.
"Vai kanniskeletko sinä aina tuota mukanasi?" Mies kysyi pää kallellaan.
Otin askelen taaksepäin. Oli kuin olisin seissyt aaveen läheisyydessä. Kaikki ihokarvani olivat pystyssä, poskeni hehkuivat auringonpolttamaa enkä ollut varma kauanko polveni kannattelisivat hervotonta painoani.
"Tuota", nielaisin,
"en. Minua uhattiin. Tuo...", käännyin ja osoitin tyhjää asfalttia takanani. Bertta oli kadonnut ja seisoin yksin pimeässä tuntemattoman kanssa.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

"Kuules, sinulla on vielä paljon opittavaa" hahmo viittasi ja tempaisi takkinsa poimusta jotain joka minusta näytti leukaluulta. Olin ihan että mutta sitten hemmo nosti kapinetta valoon ja huomasin että se todellakin oli leukaluu. Leukaluu, jonka hampaista toiseen oli viritetty kireitä siimoja niin että vehje muodosti jonkinlaisen harpun tapaisen.

Ennen kuin kerkesin enempiä ihmetellä outo hyypiö oli nyhtänyt soittopelistään yhden vaivaisen soinnun ja huomasin olevani kuin uudesti syntynyt. Ja kirjaimellisesti sitä olinkin, nahkani ei haissut eikä lihani roikkunut enää. Jopa mädän haju oli poissa.

Hyypiö laski kätensä hartioilleni ja lähti taluttelemaan minua pois hautausmaalta. "No niin, nyt kun pikkuseikat on hoidettu alta pois, veikkaan että sinullekin maistuisi muki sahtia. Tuossa nurkan takana on oikei kiva kievari." En juurikaan ehtinyt vastustella kun hyypiö oli taluttamassa minua jo hautausmaan porteilla. "Ai niin," hyypiö virkkoi, "Väinämöinen on nimeni."

Hämmentää.

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

Vaan Vaka Vanha Väinämöinen ei tarkoittanutkaan Antoisaa Almaa vaan siitä keihään heiton päässä olevaa meren syleilyssä olevaa lahden poukamassa sijaitsevaa Janoinen Merimies tavernaa, kas ollakaan matkalla soittoruokalaan näimme syntisestä maailmasta pois pelastavia traktaatteja* jakavia helluntailaisia laulamassa: "Onneni on olla Herraa lähellä!"

Ei aikaakaan kun veli Daavid tarttui meitä kumpaakin olkapäistä ja tokaisi: "Rakkaat kadotuksentiellä vaeltavat ystävät!", "Missä vietätte isäisyytenne kuolemanne jälkeen?"

Väinämöinen ja minä olimme pidätellä naurua niin hyvin kuin murtunut pato jossa on nyrkin mentävä kolo voi pystyä luontoäidin puskiessa mittavia vesimassoja vapauteen.

Naurettuamme itsemme kipeiksi sutkautimme: Emme löytäneet taivasta tai helvettiä ylitettyämme Rajan.

Sen sijaan menemme testaamaan kuinka Rajan takaa TM-statuksen saatuaan voi vetää oiken perseet olalle!

Helluntailaiset jäivät ihmettelemään miten oman perseen voi vetää olalle ja istua samalla epäergonomisella baarijakkaralla, ja jatkoimme matkaa satamaan supatellen jotain hassun hauskaa kesäisen merituulen hyväillessä ahavoituneita poskipäitämme.

*http://www.wmpress.org/index.shtml

-

kaiketikenties
Seuraa 
Viestejä629
Liittynyt4.10.2008

Pain tuuli alkoi supatella sáádyttómyyksiá mielemme syóvereihin. Vaka Vanha ja miná taapertelimme satamalaiturilla eiká korviimme saapuneet suvituulen vienot henkáykset, vaan purtiloiden riemukas puheensorina.
Radiosta soitettiin Michael Jacksonia

Puedes imaginar un mundo sin música............

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Äkkiä minulle selvisi, että kaikki kokemani olikin ollut unta. En tosin tiennyt olinko elävä, joka uneksui olevansa kuollut, vaiko kuollut joka uneksui olevansa elävä. Tilanne oli hämmentävä. Onneksi Väinämöinen ei ollut kadonnut minnekään, vaan annosteli minulle uuden kaljan, kun edellisen pohjia vietiin. Mitä? Penkillä oli jonkun ostoskassi, jonka pohjalla oli pölyttynyt Iltasanomat vuodelta 68 ja juusto, joka mutisi itsekseen. "Rationaalisuudesta ei tietoakaan, tämä haju tappaa, ihmiset voisivat jo päättää ollakko vai eikö ja syödäkö vai eikö, ja mitä vielä..." jotain tuollaista se supatti. Neuvostopanssarit olivat vyöryneet Prahaan. Havaitsin olevani mukana. Vapaudenaukiolla seistiin ja huudettiin ja heilutettiin. Kuka? Aivot tuntuivat hapristuneilta ja silmä vierähti poskelle. Jotain täytyisi tapahtua ja pian, että tähän tulisi jokin järki.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008

Niin unta. Uskallanko Minä Aweb, luontoihminen avata silmäni. Missä olen. Kuuluu kukkumista, se jatkuu ja jatkuu. Onko mummon käkikello sipannut.

Nenään tuntuu mesiangervon ja heinän tuoksu, häivähdys metsää. Palelee ja selkään pistää. Jumaliste olen alasti.

Avaan silmäni. Herran tähden olen alasti keskellä vanhaa avohakkuualuetta. Rehevää kasvullisuutta työntyy joka puolelta, terhakat istutustaimet ovat jo 30-senttisiä. Monimuotoisuus ihan kaatuu päälle.

Saamari. Tämä on varmasti syytingin tekosia. Takapuoli tuntuu kuitenkin terveeltä eikä liukkaalta. Poikuus on siis tallella. Kyllä Minä näytän, etsin jostain jatkuvan kasvatuksen metsikön.

Hetkinen, siunatun metsäautotien kääntöpaikka onkin ihan vieressä. Kyllä meikä luonnossa selviää, vaikka alasti. Mutta mikäs plakaatti se tuossa on. Ja naruissa roikkuu jotain omituista.

Hetkinen, täytyy lukea. Aha: "Hyvä metsäveli. Ripusta lopettamasi vuoholuontoilijan pallit naruun kuivumaan. Niitä käytetään koirien koulutukseen. Ja hyvä metsäveli. Muista, että naaraspuoliset vouhoilijat on rauhoitettu. Näin turvaamme kannan jatkuvuuden"

Taivas, mitä tämä. Mikä välähti tuolla hongikon reunassa. Eiväthän ne laadukkaat tukkipuut välähtele.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Miten vanhalla avohakkuualueella voi kasvaa vasta 30-senttisiä taimia, Aweb näkyy ihmettelevän. Heh. Minä, Syytinki, olen tämän metsän kaatanut 50 vuotta sitten ja sen jälkeen myyrä- ja hirvituhojen vuoksi joutunut istuttamaan sen uudelleen ja uudelleen. Koko omaisuuteni siihen on palanut, ja juuri sen vuoksi nytkin itkeä nyyhkytän vasten naapurimetsän männynkylkeä ja silmälasieni linssi välkkyy häiriten vanhan avohakkuuni keskellä alastomana toikkaroivan Awebin näkymiä.

Samassa mäntymetsä vaihtuu aurinkoiseksi bulevardiksi ja myös persoonallisuuteni muuttuu jälleen, enkä kaikeksi onneksi enää olekaan Aweb enkä Syytinki, vaan huomaan evoluution jumalan muovanneen minusta jotain aivan muuta. Lähestyn lähintä näyteikkunaa peilatakseni siitä, mikä tai kuka oikein olen.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat