Rivikansalaisten luottamustoimintaa yhteiskuntaan lisää?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aikoinaan, silloin kun mä olin vielä nuori ja into piukeella seitkyt-kasikytluvun paikkeilla mukana aktiivisti käytännön politiikassa, niin tuolloin oli kunnissa jos jotakin lautakuntia eri elämän osa-alueilta. Itte oon ollut nuorisolautakunnassa ja sittemmin koulun johtokunnassa, joka myös oli poliittisen toiminnan kautta valittu luottamusvirka.
Kulttuurilautakuntaankin mut valittiin n.10v. myöhemmin mutta omat intressit oli jo muualla.
Olin kuitenkin ehtinyt seurata politiikkaa ja oppinut valtavasti juuri sen kautta että olin inessä.

Se ei ole kivaamukavaahauskaa!
Siellä ei saa hetimullekaikkea!

Kantapääyliopisto, elämänkoulu, Siperia mikä opettaa, sehän on usein aika viheliäinen opettaja.
Minulta on päässyt monet itkut niin kiukusta kuin epätoivoisesti mutta tässä mää vaan yhä säksätän ja mulla on millä säksättää. Mä oon oppinut vaikeemman kautta. Mä tiedän kaiken siitä mitä on ihminen raadollisimmillaan ja silloinkin kun sillä ei ole ihan kaikki kotona.

Tota (hitto kun on vaikee aihe taas, vaikee väsätä hyvää aloitusta!) .. Monilla ihmisillä tuntuu olevan etenkin nuorena ideaalinen käsitys ihmisestä.
Tulee aina mieleen Neuvostoihminen tai sitten Hitlerin rotuopit.. ikäänkuin olis olemassa jokin jumalan luoma prototyyppi josta ihminen on vieraantunut ja sitten muka yhteiskunta pitäis järjestää jollain ideologialla ja aatteella sellaiseksi että se palauttaa hairahtuneet yksilöt ruotuun siihen ihanneyhteiskuntaan.

Nimminäkin tomppelina nuorena luulin. Olinhan mä saanut kotona erittäin uskonnollisen kasvatuksen.
Väitän kuitenkin oppineeni ihan päinvastaista ja nimenomaan sikis että virheistä oppii. Vastoinkäymisistä, ristiriidoista ja vajavuudesta.

Ei sitä opi koulussa. Ei siitä kun joku selittää oman näkemyksensä tai peräti lahjoo uskomaan omia näkemyksiään. Ei sitä voi oppia pelkästään kirjoista, elokuvista.. tai niin mää aattelen ettei ikinä kellään oo niin terävää pätä että se vois ilman käytännön kontaktia sosiaalisiin ongelmiin jne. osata hakee sopivaa tietoa omaehtoisesti niin että lopputuloksena oli kantapääyliopistoa vastaavan oppimäärän "professuuri" vanhentuessaan.

Kirjoista oppii kyllä idealismia. Sana voi olla jumalan sanaa, se voi edustaa tietä ja totuutta.. mutta jos ei itte kulje sitä tietä, jos ei itte kompastu sen monttuihin, suistu välillä ojasta allikkoon, jos ei seiso risteyksissä ite, ei eksy vaaksaa vaaraan ja virstaa väärään, ei tiedä reaalista tiestä ja matkanteosta läheskään kaikkea ja pahimmoillaan juurikin se tärkein ja oleellisin jää ehkä oppimatta, .. tässä tapauksessa se yhteiskunta, yksilöt suhteessa yhteisöön.

Kirjoista kyllä oppii että tönimällä muita, olemalla ovela voi saavuttaa etuja, voi käyttää muita hyväkseen. Kunnes.. alkaa olla ikää ja ne muut joita on kusettanut, alkaa väistää kadun toiselle puolelle, eivät vastaakkaan puhelimeen, vetävät oven kiinni nenän edestä ja ne kaikki hyväksikäytetyt juoruilee takanapäin ja liittoutuu, jne.

Käytännön toiminnassa on vaikeeta töniä ketään joutumatta vastuuseen. Toimistossaan, tai istuessaan omassa autossaan matkalla suojattuun työpiakkaansa, suojatusta yksityiselämästään, toki yksilö voi elää turvaelämää ja kuvitella jopa olevansa sellainen ideaalitapaus joka on luotu ideaaliksi ja muut on jotenkin epäkurantteja ja hän siinä pärjäilee.

Mikä harhamo.
Tuollainen turvaelämähän on kuitenkin vain hierarkian huippua ja se on tasan niin vakaalla pohjalla kuin on se perusta siellä hierarkian alapäässä.

Yhteiskunta koostuu yksilöistä. Jatkuvasti kuolee ihmisiä ja syntyy uusia. Kaikki on muutoksessa ja se, joka on kiivennyt huipulle yrittäen pysytellä siellä, sillä voi ollakin tosi huterat paikat kun uudet syntyneet, joilla ei ole ollut sanavlataa mihinkään tuleekin aikuisikään.

Nyt on asiat niin että tämänpäivän apauttia 30v. porukka, joka on syntynyt 70-80 luvun taiteessa, he eivät ole enää päässeet mukaan käytännön politiikan tekoon.

Lautakuntia lakkautettiin hurjalla vauhdilla ja tehtiin superlautakuntia.
Se oli silloisten vallassaolijoitten ideaalia.
Lähes kaikki siinä konsensuksessa oli mukana joitakin ääriryhmiä lukuunottamatta.
Ne, jotka oli saaneet vallan, ne halus pitää sen.
Siks suomesta on tullut tällainen "neuvostoliitto".
Valta on viety kansalta ja ihmiset kokee olevansa pelinappuloita.

Mä oon sitä mieltä että asioita voidaan muuttaa.
Ruvetaan uudestaan funtsaan lautakuntia tms. luottamustehtäviä politiikan puolelta missä pääsee jo nuorena mukaan seuraamaan ihan konkreettisesti kaikkee.

Kotonahan voi sit saada ne itkupotkuraivarit kun asiat ei suju aina niinkuin itte haluu.

Hyvä konsti ennaltaehkäistä yhteiskunnan totaalinen romahtaminen sit jos kansalaiset on vieraantuneet tai tyyten menettäneet mahdollisuutensa vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja huom! menettäneet mahdollisuudet kytätä mitä vallasaoliojat keskenään sopii ja jakaa yhdessä klikeissään.
Klikkejä muodostuu tosi äkkiä kun on vähän porukkaa päättämässä.

Kommentit (3)

Vierailija

Parantelin otsikon sanamuotoa yhteiskunnassa vaihtui yhteiskuntaan ja lisäsin äänestyksen.
Olkaa hyvä, aihe on katettu. Bon apetit!
(Muistetaan hyvät pöytätavat ja se ettei aiheita kasva puussa.. kaikki villin luonnon ihailijat huom! )

Vierailija

Kuntien lautakunnat ovat hyvä juttu yleensä. Monesti ne vain kärsivät osanottajien asiantuntemattomuudesta. Käsiteltävät asiat voivat olla ammatti-ihmisillekin vaikeita, saati sitten maallikoille, joilla ei aina ole intoa tai aikaa perehtyä kokousten aiheisiin.

Olen ollut kerran tekemisissä lautakunnan kanssa, josta päällimäiseksi vaikutelmaksi jäi, että 3/4 jäsenistä oli vähän mutkikkaammasta asiasta pihalla kuin postilaatikko. Lausutut mielipiteet paljastivat vääjäämättä tietojen hataruuden.

Onneksi tietämättömyys ei estä ikinä lautakunnan jäsentä äänestämästä.

Vierailija
anomalia
Kuntien lautakunnat ovat hyvä juttu yleensä. Monesti ne vain kärsivät osanottajien asiantuntemattomuudesta. Käsiteltävät asiat voivat olla ammatti-ihmisillekin vaikeita, saati sitten maallikoille, joilla ei aina ole intoa tai aikaa perehtyä kokousten aiheisiin.

Olen ollut kerran tekemisissä lautakunnan kanssa, josta päällimäiseksi vaikutelmaksi jäi, että 3/4 jäsenistä oli vähän mutkikkaammasta asiasta pihalla kuin postilaatikko. Lausutut mielipiteet paljastivat vääjäämättä tietojen hataruuden.

Onneksi tietämättömyys ei estä ikinä lautakunnan jäsentä äänestämästä.




Asiat vaikeita?
Ehkä ei pitäis valita alle 25v:ta, ei sinkkuja joilla ei ole lapsia, ei niitä, jotka ei ole joutuneet parisuhteissa säätämään. Ei aikamiespoikia. Ei niitä joilla on perintöjä ja muutenkin rahaa pirusti, joilla on hyvä ekonominen taustatuki kuin sosionoominenkin ja jotka saa ostopalveluina kaiken hankalasti tehtävän johon menee aikaa ja hermoja tarvitaan!

Siis vaihteeks ihan tavallisia ihmisiä matalapalkka-aloilta, työttömistä peruspäivärahoilla, yksinhuoltajia, jne. sellaisia jotka ihan oikeesti tietää ettei elämän sumplaaminen olekkaan mitään mystisen monimutkaista ja vaikeeta.

Mehän tiedetään että aivonystyröitä käyttämällä opitaan ratkomaan ongelmia.

Toki on niinkin että kongnitiivinen lahjakkuus on yksilöllistä ja kaikista ei tietenkään tule hyviä isiä ja äitejä, opettajia, politikkoja..
Väitän kuitenkin ettei valtaosa ihmisistä ole tyhmiä ja kehityskelvottomia. Valtaosa ihmisistä kyllä ymmärtää kun saa riittävästi tietoa.

Meillä on nykyään valtionhallintoon päässyt typeryksiä. Ihmetyttää että miten he voivat selviytyä arkisista askareistaan.. hm.. rahalla, ostamalla muiden valmiiksi tekemää.. surfaavat menneiden sukupolvien lainsäädännöllä kunnes ovat purkaneet sen ja sohlanneet niin ettei siitä ole jäljellä kuin rauniot ja yhteiskuntarauha on uhattuna ja syttyy joku konflikti.

Uusimmat

Suosituimmat