Positiivisen syrjinnän rajat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

No tuossa apulaisoikeus asiamie Jukka Linstedin päätöksessä oli sinänsä kysymys noista uimahallivuoroista mutta mielestäni päätös pitää sisällään myös suuremman periaatteen eli positiivisen syrjinnän. Ollaankoo tällä päätöksellä avaamssa jotain sellaista missä uimahallijuttu on vain alkua

Tietyllä tavalla tuosta positiivisesta syrjinnästä antaa viitteitä täälläkin keskusteltu asia yksityisen asunon vuokrauksesta ja vähemmistöläisen oikeudesta haastaa oikeuteen ja jossa olisi käytössä käänteinen todistustaakka. Samaan laittaisin myös myös puheet kinntiöistä maahanmuutajille työelämässä.

siis missä kulkee raja siihen että positiivinen syrjintä muuttuu negatiiviseksi?

Ps uimahalliväittelyt pysyköön omissa keskusteluissaan nyt haetaan suurempia kuvioita.

Sivut

Kommentit (147)

Vierailija

Yhdysvalloissa afroamerikkalaisilla on kiintiö yliopistoihin, heitä otetaan aina tietty määrä,pärjäsivät tai eivät. Järkevin tapa olisi tietysti ottaa pätevimmät "rodusta" riippumatta,vaikka se johtaisi lopulta siihen että tiedeyhteisö olisi varsin homogeenistä sakkia.
Tähän voi positiivinen syrjintä johtaa meilläkin. Tälläkin hetkellä naiset ovat yliedustettuina yliopistoissa.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
epistomon
Tähän voi positiivinen syrjintä johtaa meilläkin. Tälläkin hetkellä naiset ovat yliedustettuina yliopistoissa.

Voi LOL ja äksDee!! Heittelehän muutama lähde väitteesi tueksi

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
epistomon
Vatkain
epistomon
Tähän voi positiivinen syrjintä johtaa meilläkin. Tälläkin hetkellä naiset ovat yliedustettuina yliopistoissa.

Voi LOL ja äksDee!! Heittelehän muutama lähde väitteesi tueksi



http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=671029

Eli naiset ovat yliedustettuina yliopistoissa, mutta täysin omin ansioin, eikä minään kiintiöjuttuna. Positiivista syrjintää olisi tällä hetkellä juurikin nuo mieskiintiöt.

Hämmentää.

Vierailija

Törkeintä tietenkin on ruotsinkielisten kiintiöt halutuimmille aloille korkeakoulutuksessa. Tästä törkeydestä ei juuri jälkeen jää viranomaisille asetetut kielivaatimukset ruotsin kielessä koska ne eivät perustu todelliseen tarpeeseen vaan positiiviseen syrjintään ruotsinkielisille. Tämä pos. syrjintä aiheuttaa vääristymän joka huomataan ruotsinkielisten elintasossa, mm. terveydessä ja pitkäikäisyydessä. Toisaalta tässä samassa kontekstissa luodaan enemmistölle haitta pakkoruotsin avulla jolla ei ole tarkoituskaan opettaa kieltä vaan ainoastaan estää oppimasta tarpeellisia kieliä.

Vierailija
jousa
Ps uimahalliväittelyt pysyköön omissa keskusteluissaan nyt haetaan suurempia kuvioita.



Taisin pistää osaltani liian suuret kuviot esiin kun hyvin alkanut keskustelu lopahti kuin seinään.

Vierailija
Manse
Törkeintä tietenkin on ruotsinkielisten kiintiöt halutuimmille aloille korkeakoulutuksessa. Tästä törkeydestä ei juuri jälkeen jää viranomaisille asetetut kielivaatimukset ruotsin kielessä koska ne eivät perustu todelliseen tarpeeseen vaan positiiviseen syrjintään ruotsinkielisille. Tämä pos. syrjintä aiheuttaa vääristymän joka huomataan ruotsinkielisten elintasossa, mm. terveydessä ja pitkäikäisyydessä. Toisaalta tässä samassa kontekstissa luodaan enemmistölle haitta pakkoruotsin avulla jolla ei ole tarkoituskaan opettaa kieltä vaan ainoastaan estää oppimasta tarpeellisia kieliä.



Näin on, olisin kyllä päässyt ruotsinkieliseen yliopiston opetusohjelmaan mutta en ruotsia osaa tarpeeksi niin en sieltä olisi koskaan valmistunut.

Vierailija
Manse
Törkeintä tietenkin on ruotsinkielisten kiintiöt halutuimmille aloille korkeakoulutuksessa.

Voisitko täsmentää ja esittää konkreettisia todisteita sanojesi tueksi. Tämän laatuisen väitteen falsifioinniksi ei pelkkä kunnia sanasi riitä.
Manse

Tästä törkeydestä ei juuri jälkeen jää viranomaisille asetetut kielivaatimukset ruotsin kielessä koska ne eivät perustu todelliseen tarpeeseen vaan positiiviseen syrjintään ruotsinkielisille.

Etkö siis tiedä tai hyväksy sitä, että Suomi on kaksikielinen maa.
Manse

Tämä pos. syrjintä aiheuttaa vääristymän joka huomataan ruotsinkielisten elintasossa, mm. terveydessä ja pitkäikäisyydessä.

Jälleen olisi hyvä saada myös muuta näyttöä kuin henkilökohtainen näkemyksesi.
Manse

Toisaalta tässä samassa kontekstissa luodaan enemmistölle haitta pakkoruotsin avulla jolla ei ole tarkoituskaan opettaa kieltä vaan ainoastaan estää oppimasta tarpeellisia kieliä.



Tämä väite on uskomattomuudessaan salaliittoteorioiden luokkaa. Suomi on kaksikielinen maa, siinä syy kahden kielen opiskeluun kaikille, myös ruotsinkielisille!

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007
Vatkain
Eli naiset ovat yliedustettuina yliopistoissa, mutta täysin omin ansioin, eikä minään kiintiöjuttuna. Positiivista syrjintää olisi tällä hetkellä juurikin nuo mieskiintiöt.



Se johtuu siitä että naiset systemaattisesti tukee toisia jättäen miehet reilun pelin ulkopuolelle. Samalla tavalla työpaikoilla kieltäydytään ottamasta miehiä työhön sekä miehiä pelataan samalla tavalla pois.

Vierailija
taisto
Manse
Törkeintä tietenkin on ruotsinkielisten kiintiöt halutuimmille aloille korkeakoulutuksessa.

Voisitko täsmentää ja esittää konkreettisia todisteita sanojesi tueksi. Tämän laatuisen väitteen falsifioinniksi ei pelkkä kunnia sanasi riitä.



Tässä ensimmäinen, näitä riittää:

Vasabladetissa 12.11.2003 Leif Sevon, korkeimman oikeuden presidentti kirjoittaa artikkelissaan "Kuka tarvitsee lakimiehiä? (Vem behöver jurister?):

"Oma käännökseni: "Vuosia sitten saatiin ruotsinkielisille juristiopiskelijoille kiintiö Helsingin yliopistoon. Tämä tapahtui ajoittain vaikean keskustelun jälkeen. Ongelmana oli se, että harva ruotsinkielinen ylioppilas sai tarpeeksi korkeat pisteet tiedekunnan pääsykokeessa, jossa he kilpailivat suomenkielisten kanssa. Esitettiin väitteitä, että erityinen kiintiö suosisi ruotsinkielisiä ylioppilaita, minkä väitettiin riitelevän kansalaisten yhdenvertaisuutta vastaan.Vastaväite oli, että kansalliskielten tasavertaisuus edellytti, että kansalaisilla on samanlainen oikeus kääntyä tuomioistuinten puoleen omalla kielellään.Keskustelusta päädyttiin siihen, että koska Helsingin yliopisto on ainoa yliopisto, joka koulutti ruotsiksi lakimiehiä, voitiin ruotsinkielisille tarkoitettu kiintiö hyväksyä."

Sevonin mielestä on tärkeää säilyttää ruotsinkielinen juristikoulutus Helsingin yliopistossa kiintiöineen. Hän myös haluaa Vaasan ruotsinkieliseen juristikoulutukseen, lisää opiskelupaikkoja. Lisäksi hän haluaa myös Åbo Akademiin juristikoulutusta, tietenkin vain ruotsiksi, koska ÅA on täysin ruotsinkielinen.

Teksissä on näkyvissä vain Suomessa tyypillinen ruotsinkielisten "positiivisen syrjinnän" perusteleminen kielilailla. Sen sijaan todellisuus unohdetaan.(92% suomenkielisiä, 5,5 % ruotsinkielisiä)

Kun vastakkain oli kansalaisten yhdenvertaisuus, siis ylioppilaiden yhdenvertaisuus sisäänpääsykokeessa ja ruotsinkielisen vähemmistön oikeus saada palvelua omalla kielellään tuomioistuimissa, 5,5 % vähemmistön etu, oikeus saada palvelua, voitti.

Kiintiöt ruotsinkielisille ylioppilaille ovat tietenkin väärin, koska -kuten Sevonkin toteaa - ruotsinkieliset ylioppilaat eivät menestyneet tarpeeksi hyvin pääsykokeissa, että heitä olisi päässyt sisään tarpeeksi. Opiskelijat olisi pitänyt ottaa paremmuusjärjestyksessä, eikä suosia yhtä kieliryhmää toisen kustannuksella.

Mutta päätettiinkin laskea heidän vaatimustasoaan. Tämä tehtiin lailliseksi vetoamalla kielilakiin. Kielilaki taas on kansainvälisesti kestämätön, koska toisen kansalliskielen vähimmäisvaatimus on kaikkialla muualla 20 %.

Koska Rkp on poliittisilla kaupoilla tai ties millä saanut sementoitua kielilain Suomeen, oli mahdollista siihen vedoten tehdä edelleen tällainen kiintiöpäätös. En halua edes tietää, miten keskustelut käytiin ja miten ja miksi ruotsinkielisten kanta voitti.

Kenen tahansa järjen mukaan kiintiöt ovat väärin. Parhaimmat pitää ottaa sisään ankaran kilpailun jälkeen paremmusjärjestyksessä, ei kielen mukaan.

Juristikoulutukseen hakeutuu valtavasti pyrkijöitä ja vain parhaat valitaan. Kun noudatetaan ruotsinkielisten kiintiöitä, valitaan sisään parhaiden joukossa myös osa vähemmän parhaita, eikä tämä voi olla Suomelle hyväksi."

Asian ydin 13.11.2003 8:19:06

Vierailija
taisto
Manse

Toisaalta tässä samassa kontekstissa luodaan enemmistölle haitta pakkoruotsin avulla jolla ei ole tarkoituskaan opettaa kieltä vaan ainoastaan estää oppimasta tarpeellisia kieliä.



Tämä väite on uskomattomuudessaan salaliittoteorioiden luokkaa. Suomi on kaksikielinen maa, siinä syy kahden kielen opiskeluun kaikille, myös ruotsinkielisille!



Kaksikielinen maa Jatkuu:

Ote opintohallituksen Kimmoke loppuraportista v 2001

"Lukiossa opiskelijan saattaa olla mahdotonta saada opinto-ohjelmaansa mahtumaan kaikkia niitä kieliä, joita hän haluaisi.
Toinen kotimainen kieli on pakollinen, nykymaailmassa
englanti on käytännössä "pakollinen"; jos oppilas on merkittävästi suuntautunut vaikkapa matemaattisiin ja luonnontieteellisiin aineisiin, hänellä saattaa olla todellisia vaikeuksia sisällyttää opinto-ohjelmaansa useita kieliä.
-
Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet. Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. Muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot"

Lisää tulee

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Manse
Törkeintä tietenkin on ruotsinkielisten kiintiöt halutuimmille aloille korkeakoulutuksessa. Tästä törkeydestä ei juuri jälkeen jää viranomaisille asetetut kielivaatimukset ruotsin kielessä koska ne eivät perustu todelliseen tarpeeseen vaan positiiviseen syrjintään ruotsinkielisille. Tämä pos. syrjintä aiheuttaa vääristymän joka huomataan ruotsinkielisten elintasossa, mm. terveydessä ja pitkäikäisyydessä. Toisaalta tässä samassa kontekstissa luodaan enemmistölle haitta pakkoruotsin avulla jolla ei ole tarkoituskaan opettaa kieltä vaan ainoastaan estää oppimasta tarpeellisia kieliä.



Suomessa on aikapaljon etnistä syrjintää, josta suomalaiset eivät ole tietoisia, koska mediassa ei ole koskaan mitään niistä suomeksi. Ruotsiksi niistä voi toisinaan lukea.

Tässä jotain mitä tulee nopeasti mieleen:

Helsingin kaupungilla on terveyskeskusjono, jonne pääsee vain sellainen henkilö, jonka äidinkieli on ruotsi. Ei pääse maahanmuuttaja (paitsi ruotsalainen!), ei suomalainen, saamelainen jne.

Itä-Uudellamalla on äidinkieleltään ruotsalaisille omat erilliset erikoislääkäripalvelut.

Kaikki suomalaiset lääkärit osaavat ruotsia, mutta silti järjestetään terveydenhoidossa erikoisjonoja ruotsalaisille. Vertailun vuoksi, kaksikielisissä terveyskeskuksissa toimiin n. 70 maahanmuuttajalääkäriä, joiden suomen taito on puutteellinen, mutta heidät hyväksytään. Miksei ruotsalaisille kelpaa ruotsia osaava suomalaislääkäri?

Helsingissä suomenkielisten peruskoulujen koko on kaksinkertainen ruotsalaisiin verrattuna. Ruotsalaisilla luokkakootkin ovat pienempiä kuin suomenkielisissä kouluissa. Ero johtuu siitä, että Helsingin kaupunki panostaa ruotsalaisten lasten peruskouluihin ja lukioihin enemmän per oppilas kuin suomenkielisiin kouluihin. Tämä on ikävää, koska kunta osoittaa lapselle ja vanhemmille kuka on bättrefolk ja kuka on arvottomampi.

Ruotsinkielisiin kouluihin ei päästetä kaikkia lapsia. Kriteerit ovat hämäriä. Päivi Lipponen yritti avata pääsyn kaikille, mutta se ei onnistunut. Suomalaisiin kouluihin otetaan jokainen etnisestä taustasta riippumatta. Miksi ei ruotsalaisiin?

Stefan Wallin on kulttuuriministeri ja hän perusti taiteilija-apurahan, joka on suunnattu vain maahanmuuttajille. Mikä on etnisen syrjinnän peruste?

Vähemmistövaltuutetun on valvottava yhdenvertaisuuslain toteutumista, ettei ketään syrjitä. Se kieltäytyy käsittelemästä suomalaisiin kohdistunutta syrjintää. Perusteeksi se esittää, ettei sen toimivaltaan kuulu äidinkieleen perustuva syrjintä. Laissa ei ole tästä perusteesta mitään mainintaa. Käytännössä Vähemmistövaltuutettu rikkoo sitä lakia, jota se on määrätty valvomaan.

On olemassa ruotsalaisten säätiöiden rahoittamia ruotsinkielisiä kouluja. Koulurakennusta varten perustetun kiinteistöosakeyhtiön osakassopimuksessa kielletään muun kuin ruotsinkielen käyttö koulukiinteistössä.

-

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
epistomon
Yhdysvalloissa afroamerikkalaisilla on kiintiö yliopistoihin, heitä otetaan aina tietty määrä,pärjäsivät tai eivät. Järkevin tapa olisi tietysti ottaa pätevimmät "rodusta" riippumatta,vaikka se johtaisi lopulta siihen että tiedeyhteisö olisi varsin homogeenistä sakkia.



USA:ssa on ainakin ollut mustille ja jossain kai espanjankielisille yliopistopaikkoja, koska on haluttu auttaa heitä nostamaan koulutustasoa. Eli mustia on suhteellisesti vähän yliopistoissa ja mustien joukossa on vähän tutkinnon suorittaneita.

Intiassa on kastittomille omia kiintiöitä sekä yliopistoissa että julkisissa viroissa. Kastittomat ovat Intiassa yhteiskunnan matalin ryhmä ja tälläkin halutaan auttaa nostamaan siihen ryhmään kuuluvien mahdollisuuksia.

Ruotsissa oli yliopistoissa jokin etninen kiintiösysteemi, mutta siitä luovuttiin, koska erään opiskelijan tekemän kantelun johdosta se todettiin perustuslain vastaiseksi.

-

Vierailija

Ruotsinkielisillä lyhyempi tie jatko-opintoihin
julkaistu 11032009 klo 18:11,

"Tie ruotsinkielisestä lukiosta suoraan jatko-opintoihin oli vuonna 2006 lyhyempi kuin suomenkielisistä lukioista. YLE Uutiset selvitti Tilastokeskuksen tietojen pohjalta, kuinka suuri osuus kunkin lukion tuoreista ylioppilaista otti vastaan opiskelupaikan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa vielä samana vuonna.

Kun suomenkielisistä lukioista vuonna 2006 valmistuneista opiskelupaikan yliopistosta sai keskimäärin 16 prosenttia, ruotsinkielisistä lukioista yliopistoon jatkoi suoraan 26 prosenttia.

Jos mukaan lasketaan yliopistojen lisäksi ammattikorkeakoulupaikat, ero kapenee hiukan. Suomenkielisistä lukioista suoraan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun jatkoi 31 prosenttia, ruotsinkielisistä 43 prosenttia.

Yksi todennäköinen selittävä tekijä on se, että monet ruotsinkielisen lukion käyneet ovat kaksikielisiä, minkä vuoksi heillä on hyvät edellytykset hakea niin ruotsin- kuin suomenkielisiin jatko-opintoihin. Joidenkin arvioiden mukaan ruotsinkielisille on myös suhteessa enemmän aloituspaikkoja korkeakouluissa kuin suomenkielisille."
YLE Uutiset

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat