Fullereenin ominaisuudet
klo 2:27 | 26.6.2009
Fulleriinillä on melkein yliluonnollisia ominaisuuksia.
Siitä pystytään tekemään kaikkea nanoputkista suprajohteiksi ja timanttileikkurista syöpälääkkeeksi.
Miten se voi olla niin erikoinen aine?
Varsinkin sen kovuus ihmetyttää. Miten se voi olla niin kovaa? Kun katsoo sen molekyylirakennetta, luulisi sen olevan haurasta ja pehmeää.
Kannattaisi korjata otsikko ym.
Hiili-hiilisidos on aika kestävä, vrt. timatti ja hiilinanoputket.
Tyytyväinen?
Timantti ja fulleriini ovat kumpikin puhdasta hiiltä.
Mutta timantissa hiiliatomit ovat tiiviimmässä, kuin fulleriinissa, jotenmiten se voi olla kovempaa?
Myös tekstissä lukee fulleriini, se on toi ym.
Ihan sama.
Osaatko vastata kysymyksiin?
Mikä on fulleriini?
Se on fullereeni väärin kirjoitettuna.
Tuskin osaan, fullereenissa jokainen hiili sitoutuu neljällä kovalenttisella sidoksella kuten timantissakin.
Pallomaisena se on minimienergiatilassa, ja muodonmuutos vaatii energiaa.
Fullereeni ei ole timanttia kovempaa.
Ainakin makromaailmassa pyöreä kappale on erittäin kestävä ja vakaa. Normaalistihan samat lait eivät päde nanoskaalassa, mutta eiköhän tuo fullereenien kestävyys selity jonkun toisen kvanttimekaanisen periaatteen nojalla.
Esimerkiksi epäjohdonmukaisuudesta otettakoon vaikka valkoinen fosfori. Siinä on neljä P atomia kolmiopyramidin muodostelmassa. Samanmuotoinen lautarakennelma on taatusti luja, mutta fosforiatomit eivät käyttäydy kuin kakkosneloset.
Jonkin kvanttifysiikan lain takia se ilmeisesti johtuu.
Esim. jos maapallosta poistetaan ydin, ei se ole enää niin kestävä ja romahtaisi kasaan.
Voivathan ne yksittäiset fosforimolekyylit olla lujia, mutta molekyylien väliset sidokset ovat kai heikot. Täten kakkosneloset ovat lujempia kuin valkoinen fosfori.
Muistaakseni (luullakseni) fullereenin vahvuus johtuu hiili-hiili sidoksen kulmasta (kai 109astetta?) Ja 60 kulmaisessa pallerohiilessä fullereenissa hiilet lukittuvat niin etteivät ne yksinkertaisesti pääse liikkumaan mihinkään suuntaan rikkomatta jotain omia orbitaaleja tai vastavaa