Suomi - uusi Kongo?
klo 7:56 | 29.6.2009
Perustuuko Suomen tulevaisuus malmien louhintaan (mm. nikkeli, fosfori ja uraani) sekä bio- ja ydinenergiaan? Muuttuuko Suomi afrikkalaistyyppiseksi siirtomaaksi, jossa korruptoituneet poliitikot ja upseerit takaavat aseilla, aidoilla ja rahalla yritysten rauhan?
Löytyykö Suomesta 50 vuoden kuluttua sellaista paikkaa, joka on metsätalouden, maatalouden, rakennustoiminnan, kaivostoiminnan tai jonkin muun vastaavan aktiivisen ihmistoiminnan ulkopuolella ja jossa saa kulkea?
Eniten ihmetyttää se, että mitä suomalaiset oikein haluavat. Demokratiaksihan tätä kutsutaan.
Siltähän tuo tällähetkellä näyttää. Muu teollisuus näyttää valuvan kohtuullisen kovalla nopeudella "kohti markkinoita", toiselle puolen maapalloa länsimaisiin asiakkaisiin nähden. Viime aikoina on alettu myydä tietoakin kiinaan, jossa sen jatkojalostaminen epäilemättä tapahtuu. Jonkinlaisena pelastuksena olisi kaivoksista nostettavan raaka-aineen jatkojalostus suomessa. Rikasteesta metalliksi sulattaminen ei vielä tälläistä ole, vaan nikkelikin on ihan yhtälailla bulkkia kuin rikastekkin, helpompi vain siirtää. Näillä näkymin ei tuota jatkojalostusta näistä Suomessa toimivista pääosin ulkomaisista kaivoksista tahi sulatoista ei kuitenkaan ole odotettavissa, se kun ei ole osakkeenomistajien etu..
Viimeaikoisten ehdotusten perusteella jokamiesoikeuksien kaventamisesta, tuskin. Tavallista tallaajaa Suomessa ei juuri kiinnosta, saati sitten että tavallinen nykytallaaja edes moisista oikeuksista jotain tietäisi, joten luultavasti suurimmaksi osaksi kaikki kaavailut kyseisten oikeuksien kaventamiseen menevät läpi ennemmin tai myöhemmin.
Melko moni haluaa halpaa kiinalaista krääsää, jota mainoksissa myydään. Mahdollisuus ostaa halpaa kertakäyttöromua saa olon tuntemaan rikkaaksi. Tavallisellakin tallaajalla on nyt mahdollisuus ostaa samoja tuotteita kuin rikkaillakin. Identiteettiilluusiossa tavallinen tallaaja ei enää ole työläisluokassa. Vain pintakiillolla suurten julkkisten tapaan on väliä. Ei ole trendikästä kiinnostua asioiden taustasta, ja todellisuudesta. Todellisuus on usein ikävää, ja muuta kuin halutaan. Tavallista tallaajaa ei tänään kiinnosta pennin vertaa se että tavallisen tallaajan tulevaisuuden elintasoa myydään ulkomaille. Pää-asia on että uudesta taulutelkkarista tulee BigBrother edelleen josta voi frendien kanssa ylihintaista Café Lattea lipitellessä keskustella.
Ei edellisessä, eikä sitä edellisessä, mutta sitä edellisessä Luonto-lehdessä oli piskuinen kirjoitus aiheesta. Koitin googlata laihoin tuloksin, mutta jotain löysin sentään. Ideahan on siis pääpiirteittäin että saataisiin nyt jokamiehenoikeuksiin kuuluva metsänkäyttö maanomistajalle mahdolliseksi rahastustoiminnalle. Elikkästä metsästa uloskannettavat marjat punnitaan ja maksetaan, ja liikkumisesta olisi mahdollisuus periä pääsymaksu kuin huvipuistossa konsanaan.
http://www.vihreatehdokkaat.fi/juha.mar ... page_id=33
Jo se että tälläinen asia ei juurikaan ylittänyt uutisarvoa minusta tukee aiemmin kirjoittamaani vuodatusta aiheesta. Ketä kiinnostaa?
EDIT: Niin, siis löytämäni linkki on vuodelta 2003, vaan täsmälleen sama oli aihe nytkin.. Eli, ennemmin tai myöhemmin..
Ei voi olla totta...
Siis käytännössä tuo tarkoittaisi mitä?
Joka kerta kun lähdet veneilemään, poimimaan marjoja tai onkimaan ahvenia, niin pitää laittaa rahaa jonkun porvarin kirstuun?
Ei ikinä voi mennä läpi suomessa, ellei sitten tulevat sukupolvet pidä huolta siitä ettei niitä maaseutu kiinnosta.
Niinhän sitä luulisi, vaan jos/kun metsästä rahastaminen tulee maanomistajalle mahdolliseksi, tapahtuu muutos niin pikkuhiljaa ettei sitä kukaan huomaa. Ei kaikki suomen maanomistajat lähde heti aitaamaan metsiään ja pystyttämään rahastuskojuja. Niitä alkaa vain ilmestyä pikku hiljaa eteläsuomeen jossa metsäalueita on vähän ja marjastajia paljon.
Toki Nuuxion tapaiset puistot jäävät ilmaiseksi, ainakin siihen asti kunnes huomataan ettei tälläisiä puistoja kannata verorahoin ylläpitää kun vain pieni osa veronmaksajista kyseistä palvelua käyttävät.