Seuraa 
Viestejä45973

Missähän kohdassa täysin pyöreässä magneettisessa kuulassa on navat?

Kommentit (19)

Navathan eivät fyysisesti sijaitse missään tietyissä kohdissa, syystä että magneettisia monopoleja ei ole olemassa. Pallomagneetin kenttä vastaa sen keskipisteeseen sijoitetun magneettidipolin kenttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tollukka
Navathan eivät fyysisesti sijaitse missään tietyissä kohdissa, syystä että magneettisia monopoleja ei ole olemassa. Pallomagneetin kenttä vastaa sen keskipisteeseen sijoitetun magneettidipolin kenttää.

Millä tavalla 2 samantehoista pallomagneettia hylkivät tai vetävät toisiaan, miten niiden kentät menevät?

nm
Millä tavalla 2 samantehoista pallomagneettia hylkivät tai vetävät toisiaan, miten niiden kentät menevät?

Tossa on hyvä kuva kenttien suunnista:

http://geomag.usgs.gov/images/dipole_field.jpg

Kahden pallon tapauksessa kenttäviivat pyrkivät käyttäytymään siten, että ne olisivat mahdollisimman harvassa. Jos tuot kaksi palloa vierekkäin niin, että niiden pohjoisnavat ovat ylöspäin, kenttäviivat niiden välillä tihentyvät, jollin tapahtuu hylkimistä. Jos taas navat osoittavat eri suuntiin, kenttäviivat kahden pallon välillä pääsevät yhtymään (siis viiva kulkee toisen pallon pohjoisnavasta toisen etelänavalle) ja harventumaan, jolloin pallot vetävät toisiaan.

En ole sitten varma, miten täysin tasaisesti magnetoituneet pallot asettuvat toisiinsa nähden, jos ne tuodaan kosketuksiin toistensa kanssa. Eli pyrkivätkö pallot asettumaan "päällekkäin" navat vastakkain esim. pohjoisnavat molemmissa ylöspäin, vai voivatko ne asettua stabiilisti myös "vierekkäin" päiväntasaajat vastakkain, toisessa pohjoisnapa ylös-, toisessa alaspäin.

Ehkäpä joku muu osaa kertoa. Kiinnostaisi minuakin.

Tollukka
nm
Millä tavalla 2 samantehoista pallomagneettia hylkivät tai vetävät toisiaan, miten niiden kentät menevät?



Tossa on hyvä kuva kenttien suunnista:

http://geomag.usgs.gov/images/dipole_field.jpg

Kahden pallon tapauksessa kenttäviivat pyrkivät käyttäytymään siten, että ne olisivat mahdollisimman harvassa. Jos tuot kaksi palloa vierekkäin niin, että niiden pohjoisnavat ovat ylöspäin, kenttäviivat niiden välillä tihentyvät, jollin tapahtuu hylkimistä. Jos taas navat osoittavat eri suuntiin, kenttäviivat kahden pallon välillä pääsevät yhtymään (siis viiva kulkee toisen pallon pohjoisnavasta toisen etelänavalle) ja harventumaan, jolloin pallot vetävät toisiaan.

Kiitoksia, tämä selvitti asian, tietääkö kukaan mistä saa n. 10 millisiä tehokkaita pallomagneettej

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35108
nm

Kiitoksia, tämä selvitti asian, tietääkö kukaan mistä saa n. 10 millisiä tehokkaita pallomagneettej

Voi olla aika vaikeaa. Luulen, että pienet määrät kannattaa sorvata lieriönmallisista magneeteista. Kannattaa kysyä täältä: http://www.i-magnetoy.com/index.html . Pallomaisia magneetteja ei sielläkään näyttänyt olevan varastossa, mutta he varmaan tietävät mikä magneettimateriaali sopii koneistettavaksi. Jotkut magneetit ovat erittäin kovia ja hauraita, sellaisen sorvaaminen voi olla ainakin normaaliterillä mahdotonta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35108
Tollukka
En ole sitten varma, miten täysin tasaisesti magnetoituneet pallot asettuvat toisiinsa nähden, jos ne tuodaan kosketuksiin toistensa kanssa. Eli pyrkivätkö pallot asettumaan "päällekkäin" navat vastakkain esim. pohjoisnavat molemmissa ylöspäin, vai voivatko ne asettua stabiilisti myös "vierekkäin" päiväntasaajat vastakkain, toisessa pohjoisnapa ylös-, toisessa alaspäin.

Ehkäpä joku muu osaa kertoa. Kiinnostaisi minuakin.

Perstuntumalta veikkaisin edellistä, mutta asia tosiaan pitäisi laskea. Helpoin tapa lienee laskea magneettikentän potentiaalienergia kummassakin tapauksessa olettamalla pallojen dipolimomenttitiheys vakioksi. Jos kenttäteorian kursseista olisi vähän vähemmän aikaa, voisin yrittää, mutta nyt tuo kuulostaa liian vaikealta.

Neutroni
nm

Kiitoksia, tämä selvitti asian, tietääkö kukaan mistä saa n. 10 millisiä tehokkaita pallomagneettej



Voi olla aika vaikeaa. Luulen, että pienet määrät kannattaa sorvata lieriönmallisista magneeteista. Kannattaa kysyä täältä: http://www.i-magnetoy.com/index.html . Pallomaisia magneetteja ei sielläkään näyttänyt olevan varastossa, mutta he varmaan tietävät mikä magneettimateriaali sopii koneistettavaksi. Jotkut magneetit ovat erittäin kovia ja hauraita, sellaisen sorvaaminen voi olla ainakin normaaliterillä mahdotonta.

Voidaankohan niitä valmistaa samalla tavalla kuin laakereita, sorvaaminen ei kuulosta kovin hyvältä vaihtoehdolta.
Täytyy yrittää kysellä jostain valmiita kuulia.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Magneetit valmistetaan siten, että net ensin muokataan halutun muotoisiksi, ja sitten niihin valmiisiin magneettiaihioihin jysäytetään magneettikenttä kovalla magneettikentän pulssilla. Supervahvat magneetit valmistetaan jauhemaisesta materiaalista puristamalla ja sintraamalla. Magneettien sorvaamisessa tuskin on mitään järkeä, sillä sorvattaessa irtoava muhju tarttuisi tietysti magneettiin kiinni. Jokainen, joka on lapsena kerännyt viilajauhoa tai smirgelin tomua magneetilla, tietää kuinka käsittämättömän vaikeaa kaikkea muhjua on saada irti magneetista... Pallomagneetit pitäisi valmistaa samalla tavoin valmistamalla ensin pallomaisia aihioita.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35108
Heksu
Magneettien sorvaamisessa tuskin on mitään järkeä, sillä sorvattaessa irtoava muhju tarttuisi tietysti magneettiin kiinni. Jokainen, joka on lapsena kerännyt viilajauhoa tai smirgelin tomua magneetilla, tietää kuinka käsittämättömän vaikeaa kaikkea muhjua on saada irti magneetista... Pallomagneetit pitäisi valmistaa samalla tavoin valmistamalla ensin pallomaisia aihioita.

Ajattelin lähinnä sorvata metallimagneetteja. Niistä tulee ihan siistiä lastua. Lastu voi kuumentua yli Curien pisteen ja menettää magneettisuutensa, mutta oikeilla työstöarvoilla itse magneetti säilyy riittävän viileänä.

Olen toisaan kokeillut lapsena magneetteja ja rautajauhoa. Se on totta, että jos jauhon kaapiminen irti magneetista tuntuu suuritöiseltä, ei kannata sorvin ääreen mennä. Ainakin ellei ole pallosorvauslaitetta, pallon teko vaatinee jokusen harjoituskappaleen ja voimasanan. Mutta tullee silti halvemmaksi kun pallomaisten magneettien teettäminen tehtaassa, jos tarvittava sarja on muutamia kappaleita.

Mihin nuo tulevat? Onko sovelluksessa mahdotonta korvata pallo muulla muodolla. Jos halutaan selvittää vastaus kysymykseen edullisimmasta asennosta, olisi ehkä helpompaa yrittää magnetoida pari laakerikuulaa käämillä ja vaikkapa hitsauskoneella. Tai kaivaa se kenttäteorian kirja kirjastosta ja laskea asia.

Neutroni
Heksu
Magneettien sorvaamisessa tuskin on mitään järkeä, sillä sorvattaessa irtoava muhju tarttuisi tietysti magneettiin kiinni. Jokainen, joka on lapsena kerännyt viilajauhoa tai smirgelin tomua magneetilla, tietää kuinka käsittämättömän vaikeaa kaikkea muhjua on saada irti magneetista... Pallomagneetit pitäisi valmistaa samalla tavoin valmistamalla ensin pallomaisia aihioita.



Ajattelin lähinnä sorvata metallimagneetteja. Niistä tulee ihan siistiä lastua. Lastu voi kuumentua yli Curien pisteen ja menettää magneettisuutensa, mutta oikeilla työstöarvoilla itse magneetti säilyy riittävän viileänä.

Olen toisaan kokeillut lapsena magneetteja ja rautajauhoa. Se on totta, että jos jauhon kaapiminen irti magneetista tuntuu suuritöiseltä, ei kannata sorvin ääreen mennä. Ainakin ellei ole pallosorvauslaitetta, pallon teko vaatinee jokusen harjoituskappaleen ja voimasanan. Mutta tullee silti halvemmaksi kun pallomaisten magneettien teettäminen tehtaassa, jos tarvittava sarja on muutamia kappaleita.

Mihin nuo tulevat? Onko sovelluksessa mahdotonta korvata pallo muulla muodolla. Jos halutaan selvittää vastaus kysymykseen edullisimmasta asennosta, olisi ehkä helpompaa yrittää magnetoida pari laakerikuulaa käämillä ja vaikkapa hitsauskoneella. Tai kaivaa se kenttäteorian kirja kirjastosta ja laskea asia.

Kuinka magnetoiminen käytännössä onnistuu esim. migillä, mitä metalliseosta laakerikuulat ovat.
Vekottimeen käyvät vain pyöreät magneetit, joiden pitäisi olla erittäin vahvoja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35108
nm

Kuinka magnetoiminen käytännössä onnistuu esim. migillä, mitä metalliseosta laakerikuulat ovat.
Vekottimeen käyvät vain pyöreät magneetit, joiden pitäisi olla erittäin vahvoja.

Sitten voit unohtaa koko jutun. Ei laakerikuulasta saa vahvaa magneettia magnetoimalla. Nuo supervahvat magneetit ovat kai yleensä jotain aika kovaa ainetta. Kannattanee kysyä tuolta magneettitehtaasta, siellä varmaan tiedetään mistä pallomaisia magneetteja saa, jos niitä jostain saa.

Tietysti lieriömäisen magneetin voisi yrittää valaa pallomaisen muovikuoren sisään. Tuollainen verottaa kyllä tehoa, mutta voi toimia jos ei paloja saa mistään.

Sen rautapurun saa magneetista pois teipillä tai muovailuvahalla painelemalla. Silloin tietysti se menee hukkaan, koska teipistä ja vahasta sitä taas ei saa helposti mihinkään. Sorvauslastuhan menisi kuitenkin hukkaan.

Eikös magneetin teko onnistu myös kuumentamalla sitä yli curie lämpötilan, jonka jälkeen se jäähdytetään voimakkaassa magneettikentässä? Näin saataisiin voimakkaampi magnetoituminen kuin "läjäyttämällä" kylmää kappaletta voimakkaalla pulssilla, koska dipolit järjestäytyvät helpoiten silloin kun kappale on kuuma.

Eli asetamme laakerinkuulan voimakkaiden kestomagneettien väliin, jonka jälkeen sitä kuumennetaan vaikkapa asetyleeniliekillä punaiseksi ja annetaan jäähtyä. Kuulan pitäisi magnetoitua kentän suuntaisesti, mutta kuulan materiaalista riippuu kuinka vahvan magneettikentän se itseensä ottaa.

Olis kiva laittaa katosta roikkumaan sellainen suht iso magneetti n. 5-10 cm:n korkeudelle maasta, ja sit sen alle lattialle laittaa vaikka 5-10 cm:n välein tehdä semmoinen metrin kanttiinsa oleva ruudukko toisista magneeteista, jotka sit hylkis sitä katosta roikkuvaa magneettia. Idea olisi siis se, että lepokohdassa, eli suoraan roikkuvan alapuolella olisi hylkivä magneetti, joka työntäis sen roikkujan aina johonkin lattiassa olevien magneettien väliseen "kuiluun", ja se sitten ettis aina eri reittejä olosuhteista ja ilmanpyörteistä riippuen. Olen tehny pienempiä semmoisia, ja se on mukavan kaoottista sen roikkuvan magneetin liike niitten hylkivien keskinäisessä puserruksessa.

Haaveilen siis isommasta, mutta niinhän kaikki.

Eiku tietääkö joku mistä sais halvalla, käytännössä ilmaiseks, isoja ja vahvoja magneetteja? Kaiutinmagneetit on passeleita, mutta ei mulla ole ku jotain neljä ylimääräistä, pitäis löytää jostain hylättyjen ja rikkinäisten kaiuttimien hautausmaa ja käydä ryöstämässä ne "luut" sieltä ni vois sit rakentaa sellaisen kaaosheilurin. Jossain dokumentissa näin semmoisen ja se liike jatkuu hyvin pitkään, kyllä se lopulta löyttää jonkun lepokohdan, mihin voi "nojata", mutta tarpeeksi isossa mittakaavassa uskoisin sellaisen löytämisen olevan vaikeaa...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35108
Armitage
magneetti n. 5-10 cm:n korkeudelle maasta, ja sit sen alle lattialle laittaa vaikka 5-10 cm:n välein tehdä semmoinen metrin kanttiinsa oleva ruudukko toisista magneeteista, jotka sit hylkis sitä katosta roikkuvaa magneettia.

Kysyitkö tuolta Imagnetista? Ei tuo ihan ilmainen ole, mutta ei kai sata magneettia ihan törkeitä maksa. Oletko kokeillut sellaisia pieniä supermagneetteja? Voi olla, että kenttään riittäisi sellaiset.

Tai miten olsii sähkömagneetit? Hommaat vedettyä akselia, sahaat siitä pätkiä ja käämit porakoneella muutama sata kierrosta käämiä. Käämilanka on kallista, mutta hyvällä tuurilla löydät romiksilta muuntajia romukuparin hinnalla. Tuo kyllä vie aika lailla sähköä, syöttö kannattanee tehdä säätömuuntajalla verkosta, tasasuuntaat vain sähkön. Silloin kentän 100 Hz:n vaihtelut varmaan haittaavat magneetin asettumista lepotilaan. Voi silti olla, että halvemmaksi tulee ostaa valmiita magneetteja, ainakin jos laskee työlleen vähänkin arvoa.

Jep, kirjoittelin sinne, katsotaan mitä vastaavat, kiitos vinkistä!

Ne supermagneetit olis oivallisia tuota heiluria varten. E ivaan ollu hinnastoa esillä, joten en sit tiedä vielä paljonko niihn kuluis rahaa, veikkaan että alle 50 euron on vaikeaa päästä.

Tuossa muuten toinen laitos joka olis kiva toteuttaa jotenkin vaihtovirran avulla, varmaan esiintyny aiemminki näillä sivuilla...

http://www.scitoys.com/scitoys/scitoys/ ... gauss.html

Itse tekisin tuon laitteen liikkumattoman kuulan tilalle esim. keraamisen osion, niin sais sen vetovaikutuksen minimoitua... Ja siis semmoisen 1,5 m pitkän kiväärin mielelläni joku päivä puuhastelisin...

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat