Etymologiaa, "satama" vai "pisama"

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomen sanalle "satama" ei ilmeisesti ole vielä löydetty luontevaa lähtökohtaa. Yksi mahdollinen selitys on verbi "sataa", jo perinteinen idea lainasta germaanisista kielistä on ollut myös esillä.

Savon vesireiteillä on paitsi satamia, myös pisamia l. sieltä löytyy mm. Pisamalahti ja Pisamaniemi. Ikivanha "pisa"-vartalo liittyykin satamiseen juuri sateen pisaroinnin kautta ja luo vaikutelman satamista taukopaikkoina mm. sateen aikana. Ajatusta on helppo seurata, kun muistaa että purjeet aiemmin saattoivat vettyä vaarallisen painaviksi, eikä sateessa ollut kiva soutaa. "Pisa" mäen nimenä, kuten esim. Iitissä ja Nilsiässä liittynee taas myöhempään "pyhä"-sanastoon.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=FI

No niin Jaska, miksi asia ei ole kuten epäilen?

Kommentit (9)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006
Jori Pukkinen
No niin Jaska, miksi asia ei ole kuten epäilen?

*POFF!* Herra kutsui?

Pisama-nimiä on hyvin vähän ja niillä on suppea levikki. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan savossa sanalla pisama on merkityksiä 'särö, kolhu, halkeama jonka reunat ovat tiukasti vastakkain'. Pisama-nimet näyttävät selittyvän tältä pohjalta: ne ovat kapeita lahtia jne.

SSA:n mukaan tällä pisama-sanalla on myös merkityksiä 'naisen häpy', eikä sitä voida yhdistää siihen toiseen pisama-sanaan ('kesakko'), joka puolestaan voi liittyä pisara-sanueeseen.

Pisama-nimet eivät siis näytä liittyvän pisarointiin, eikä missään tunneta pisama-sanalla merkitystä 'pisara'.

Jori Pukkinen
"Pisa" mäen nimenä, kuten esim. Iitissä ja Nilsiässä liittynee taas myöhempään "pyhä"-sanastoon.

Pisa on lainattu saamesta, kantasaamen sana oli *pësee 'pyhä'.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vierailija
Jaska

Pisa on lainattu saamesta, kantasaamen sana oli *pësee 'pyhä'.



Liittyykö "peseminen" tähän? Pesemisellä ja pyhittämisellä voisi kuvitella olevan jotakin yhteistä merkitystä.
Entäpä puhtaus tai puhdas?

Vierailija
Jaska
Jori Pukkinen
No niin Jaska, miksi asia ei ole kuten epäilen?

*POFF!* Herra kutsui?

Pisama-nimiä on hyvin vähän ja niillä on suppea levikki. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan savossa sanalla pisama on merkityksiä 'särö, kolhu, halkeama jonka reunat ovat tiukasti vastakkain'. Pisama-nimet näyttävät selittyvän tältä pohjalta: ne ovat kapeita lahtia jne.

SSA:n mukaan tällä pisama-sanalla on myös merkityksiä 'naisen häpy', eikä sitä voida yhdistää siihen toiseen pisama-sanaan ('kesakko'), joka puolestaan voi liittyä pisara-sanueeseen.

Pisama-nimet eivät siis näytä liittyvän pisarointiin, eikä missään tunneta pisama-sanalla merkitystä 'pisara'.

Jori Pukkinen
"Pisa" mäen nimenä, kuten esim. Iitissä ja Nilsiässä liittynee taas myöhempään "pyhä"-sanastoon.

Pisa on lainattu saamesta, kantasaamen sana oli *pësee 'pyhä'.

Toisaalta olet kuitenkin todennut että:

Sumeri Kantaurali
1. biz ‘to trickle, drip’ ~ U *pis- ‘to trickle, drip’
Itämerensuomen pisara-sanueella on mahdollinen vokaalistoltaan epäsäännöllinen vastine mordvassa, mutta vartaloon kuuluu ainakin vielä a: *pisa-.

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Sumeri.pdf

"Pisa"-sana näyttäisi liittyvän pisaroihin myös Aleksi Sahalan mukaan:

1. sum. biz 'to trickle; drip' || ural. *pis- 'to trickle; drip' ||| NES3. *pisa
Parpolan rekonstruktion *pis- sijaan suosin perinteistä muotoa *pisa-.

http://www.ling.helsinki.fi/~asahala/SP_JH_Sumeri.pdf

Epäilen siksi itse Paikannimikirjan sotkevan mukaan ihan muuta, samalta vaikuttavaa sanastoa, joka on liittyy mm. piste l- särentäaitaan, jota tehtiin halkaisemalla puita.

P.S. vasteaikasi on oikein hyvä, siitä pisteitä. Joku muukin taisi mainita asiasta.

P.P.S. miten kapea lahti voi olla samalla myös niemi, ts. Pisamaniemi?

Vierailija
sigfrid
Pisama voisi olla germaanilaina sanasta piss. Eli rinnakkaistermi kusemalle, joka on vanha etäisyysmitta.

No pärkkeles, niinhän se onkin. "Pisumalahti", ajalta ennen vetoketjuja veneessä ja mustia hukkumistilastoja. Tunnettua onkin, että kartantekijät kaunistelivat nimiä. Muutama jäi silti myös Savoon kertomaan ihmisen fysiologian roolista matkanteossa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ml?lang=FI

Jaska
Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006
Jori Pukkinen
Toisaalta olet kuitenkin todennut että:

"Sumeri Kantaurali
1. biz ‘to trickle, drip’ ~ U *pis- ‘to trickle, drip’
Itämerensuomen pisara-sanueella on mahdollinen vokaalistoltaan epäsäännöllinen vastine mordvassa, mutta vartaloon kuuluu ainakin vielä a: *pisa-."


Kuitenkaan Parpolakaan ei esitä kuin yhden toisen sanan tämän lisäksi, jossa sumerin b:tä vastaisi uralin *p, kun yleisemmin sitä vastaa uralin *v. Samoin sumerin i:tä vastaa Parpolallakin useammin *e kuin *i - näitä listasin tuon juttuni lopulla. Eli odotuksenmukaisempi olisi Parpolan aineiston mukaan vastaavuus sumerin **biz- ~ uralin *ves-. Tämä sopisi siis joten kuten merkityksen puolesta suomen vesi-sanan vastineeksi, mutta valitettavasti se palautuu asuun *weti, eikä Parpolalla ole sumerin z:n vastineena koskaan uralin *t:tä.

Eli heikolta näyttää edelleen.

Jori Pukkinen
"Pisa"-sana näyttäisi liittyvän pisaroihin myös Aleksi Sahalan mukaan:

Epäilen siksi itse Paikannimikirjan sotkevan mukaan ihan muuta, samalta vaikuttavaa sanastoa, joka on liittyy mm. piste l- särentäaitaan, jota tehtiin halkaisemalla puita.


Eivät aidat tähän liity. Pisara-sanan -ra-osa on myöhäsyntyinen mordvankin perusteella, mutta suomessa ei missään tavata tätä sanaa ilman -ra-osaa. Saamessa taas ei ole pisara-sanaa lainkaan. Niinpä Pisa-paikannimiä ei voida johtaa pisara-sanueesta.

Jori Pukkinen
P.P.S. miten kapea lahti voi olla samalla myös niemi, ts. Pisamaniemi?

Se ainoa luontonimi Pisamaniemi sijaitsee Pisamalahden vieressä - jälkimmäistä voidaan pitää primaarina.

HMV
Liittyykö "peseminen" tähän? Pesemisellä ja pyhittämisellä voisi kuvitella olevan jotakin yhteistä merkitystä.
Entäpä puhtaus tai puhdas?

Alkuperäinen *e on suomessa e ja saamessa ie tässä asemassa, alkuperäinen *ü on suomessa y ja saamessa a (kantasaamessa *ë), alkuperäinen *u on suomessa u ja saamessa o. Peseminen ei siten voi liittyä pyhään tai puhtauteen. Sen sijaan on pieni mahdollisuus, että puhdas voisi liittyä pyhään, koska on joukko sanoja joissa tavataan horjuntaa *u ~ *ü.

Kuitenkin puhdas-sana rajoittuu itämerensuomeen, ja -as-loppu viittaa laina-alkuperään - sanalle onkin esitetty indoeurooppalainen lainaetymologia.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vierailija
Jaska
Itämerensuomen pisara-sanueella on mahdollinen vokaalistoltaan epäsäännöllinen vastine mordvassa, mutta vartaloon kuuluu ainakin vielä a: *pisa-."

Sumerikytkentä on aika kaukaa haettu, viittasin vain itämerensuomen osalta yo. kommenttiisi. Onko SSA muuten sitä mieltä ettei pisaraa voi yhdistää pisamaan vai sinä? Joka tapauksessa "sataminen->satama" voisi olla myös "pisarointi->pisama" IMHO.
Jaska
Eivät aidat tähän liity. Pisara-sanan -ra-osa on myöhäsyntyinen mordvankin perusteella, mutta suomessa ei missään tavata tätä sanaa ilman -ra-osaa."

No ei, mutta tekniikka. Pisteaita, pistekota jne. liittyvät pisteiden osalta ihan oikein rikkomiseen. Kyseessä on ihan tyypillinen SSA:n omaksuma kansanomainen selitys oudolle nimijohteelle "pisama" jonka alkuperäinen merkitys on unohtunut.

P.S. aiempi linkki karttapaikkaan oli näemmä korruptoitunut, viittasin siis Savon vesistön lukuisiin Paskaluotoihin.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006
Jori Pukkinen
Onko SSA muuten sitä mieltä ettei pisaraa voi yhdistää pisamaan vai sinä? Joka tapauksessa "sataminen->satama" voisi olla myös "pisarointi->pisama" IMHO.

SSA:n mukaan pisara voi liittyä siihen sanaan pisama 'kesakko' muttei tähän käsiteltyyn sanaan pisama 'rako'. Vaikeahan se olisikin selittää edes aasinsilloin.

Satama-vertaus on muuten ihan osuva, mutta siinä ei ole mitään -ra-ainesta: verbivartalo sata- --> satama (ellei siis pidä sitä germaanilainana) mutta nomini pisara --> pisama??? Tämä tökkii, koska kuten sanottu meillä ei tunneta pelkkää pisa-vartaloa, eikä -ra-johdoksesta voi tulla pisamaa.

Satama-sanaa SSA pitää germaanilainana, vaikka siinä pitääkin olettaa omaperäistä -ma-lisäystä. Tämä on kuitenkin voitu muodostaa mallin mukaan: jo kantauralissa oli sana *wëlka- 'rantautua tms.', joka esiintyy suomessa vain -ma-johdoksena valkama. Samaan merkityskenttään kuuluvat sanat antavat usein mallia toisilleen, joten siksi on uskottavaa, että germaanisperäisestä lainavartalosta *sata- olisi muodostettu jo lainattaessa sana *satama. Kun ei tosiaan **valka-vartaloakaan sellaisenaan esiinny meillä.

Toinen vaihtoehto on, että satama johtuisi sataa-verbistä (siis vartalosta *sata-) aivan kuten valkama *valka-vartalosta. Lähimmin satamaan liittyvä merkitys sataa-verbille on kuitenkin vain 'pudota' - siitä on vielä melko pitkä matka rantautumiseen. Etenkin kun germaanisella puolella tavataan täsmälleen samoja merkityksiä: 'veneiden maihinnousupaikka'. Koska lisäksi sanaa tavataan vain "länsirannan itämerensuomesta" (suomi, viro, liivi), näyttää germaaninen selitys uskottavammalta.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vierailija

Valka-ma oli hyvä huomio. Nyt pitää kuitenkin keskittyä muuhun, äskettäin julkaistiin nimittäin pikaisen tarkastelun pohjalta aivan briljantti tutkielma! Mm. metalliosio liittyen Seima-Turbinoon vaikuttaa erittäin kiinnostavalta.

Uusimmat

Suosituimmat