Mullan määrä kasvaa?

Seuraa 
Viestejä2644
Liittynyt4.10.2005

Joskus maapallolla ei ollut multaa ja siitä päättelin että multaa on syntynyt puista ja kasveista pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Luulisin että aine on vaihtanut muotoaan eli hiekka, pöly ja niistä tulleet mineraalit on muuttunut mullaksi kasvien kautta. Olenko oikeassa vai väärässä että ainetta on maalla yhtä paljon koko ajan mutta ne muuttaa muotoaan? En tainut koulussa perehtyä asiaan tarpeeksi.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Kommentit (12)

Vierailija

Mitäänhän ei synny tyhjästä. Eli olet asian ytimessä. Mut saattaa sillä auringolla olla jotain tekemistä asian kanssa

Tyhjentävä vastaus. Vai onko viisaammilla jotai sanottava asiaan.

Vierailija
deep'n'dark
Joskus maapallolla ei ollut multaa ja siitä päättelin että multaa on syntynyt puista ja kasveista pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Luulisin että aine on vaihtanut muotoaan eli hiekka, pöly ja niistä tulleet mineraalit on muuttunut mullaksi kasvien kautta. Olenko oikeassa vai väärässä että ainetta on maalla yhtä paljon koko ajan mutta ne muuttaa muotoaan? En tainut koulussa perehtyä asiaan tarpeeksi.

Kyllä. Mullan, elävän manoksen synty, lisääntyminen ja muuttuminen on olellista kun elämä maalla kehityy.

Multa syntyy myös oleellisesti myös ilman hiilidiksidista kun kasvit yhteyttävät uutta kasvimassaa auringonvalon energialla.

Vahvaan multakerrokseen on sitoutunut paljon hiiltä eli ilmakehän hiilidiksidia. Osa siitä aina vapautuu takaisin 'lahoamisessa, mätänemisessä, ym' mutta suuri osa siitä jatkuvasti huuhtoutuu meriin ja sedimentoituu pois eloyhteisön käytöstä. Vuosimiljoonien mittaan ilmakehän ja maan hiilipitoisuus (ml hiilidioksidipitoisuus) on laskenut dramaattisesti. Voisi sanoa, että elämme hyvin aneemista aikaa, siis elämän kukoistuksen kannalta.

Elämän kannalta, kenties aivan viime tipassa, ihminen on alkanut pienessä mitassa palauttamaan näitä hiiliyhdisteitä luonnon kiertoon. Siten maapallollon elämällä on kenties toivoa virkistyä uudelleen kukoistukseen.

Vierailija

Maankuoren rapautuminen tuottaa lisää massaa koko ajan, mutta pääosa siijtä kertyy sedimenteikmsi ja kivettyy uudelleen kiveksi. Se mikä jää kiertoon säätyy auringon vaikutuksesta ja vain toissijaisesti eliöiden kautta.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Ihminen on todellakin vapauttanut todella paljon hiiltä kivihiilestä, öljystä ja kaasusta, joka nyt saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa ympäristöön ja etenkin ilmastoon erittäin poikkeuksellisen nopeasti tuntemattomalla ja dramaattisin seurauksin. Luonnollisesti tämä ilmaan puhallettu hiilidioksidi sitoutuisi ajan kanssa kasveihin ja maaperään, jos puita ei hakata ja polteta, mitä monille sademetsille tehdään. Pohjois-amerikassa, euroopassa ja monissa Aasian maissa puumäärä lisääntyy, jolloin ylimääräistä hiilidioksidia siirtyy eliöstön kiertokulkuun ilmasta.

Maaperän multamäärä tulee varmaankin tulevaisuudessa kasvamaan, mutta sitä suurempi ongelma on fosfaattejen huuhtoutuminen käsittelemättömien viemärivesien ja maanviljeluksen seuraksena vesistöihin, josta ne päätyvät mereen, josta vielä osa jää kilometrien syvyyteen hapettomaan tilaan, josta se palautuu kiertokulkuun vasta satojenmiljoonien vuosien kuluessa maanpinnan muovautumisen seurauksena. Fosforin riittävä saanti on niin kasvi- kuin eläinsoluille välttämätöntä, vaikka onkin etenkin tietyissä muodoissa erittäin myrkyllistä.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Mauna_Loa_Carbon_Dioxide-en.svg
[size=85:1yoeoq7n]Hiilidioksidipitoisuuden kymmenien prosenttien kasvu ilmakehässä on yksimielisesti myönnetty tosiasia, jossa ei ole mitään epäselvää tai kyseenalaistamista.[/size:1yoeoq7n]

[size=85:1yoeoq7n]Ilmaston keskilämpötila tarkoissa mittauksissa on kasvanut kiihtyvällä tahdilla muutaman kymmenysosa celsiusta. Nämä mittaukset ovat ainakin vielä saaneet kritiikkiä virheellisyydestään tai ainakaan kaikki eivät usko hiilidiksidilla olevan niin suurta osuutta, kuin mitä usein väitetään.[/size:1yoeoq7n]

[size=85:1yoeoq7n]Erilaisia ennustuksia ilmaston lämpenemiselle vuosille 2000-2100. Ilmaston keskilämpötilan nousu 6 asteella aiheuttaisi Suomeen 10 asteen nousun, jolloin Rovaniemellä olisi yhtä lämmintä kuin nykyään Helsingissä.[/size:1yoeoq7n]

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Multa on materiaalia, jossa pieneliötoiminta on vilkasta. Multakerroksen paksuuntuessa syvemmällä eliötoiminta vähenee ja multa ei ole lopuksi enää multaa, vaan elotonta mineraaliainesta. Näin luulisin.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Vierailija

Vaikka ihminen katoaisi jälettömiin, jatkuisi materiaalikierto, lukuunottamatta synteettisiä aineita, joita ei luonnonkierrossda synny. Kaikki muu jatkaa kosmisten ehtojen mukaan.

Vierailija
ROOSTER
Multa on materiaalia, jossa pieneliötoiminta on vilkasta. Multakerroksen paksuuntuessa syvemmällä eliötoiminta vähenee ja multa ei ole lopuksi enää multaa, vaan elotonta mineraaliainesta. Näin luulisin.

Aivan. Minäkin luulisin. No multaa on monenlaista
- hiekkaista, turpeista, multaista, mutaista, jne
Mutta tosiaan varmaan tuo vilkas pieneliötoiminta on keskeistä. Siitä seuraa myös elämälle otollista kemiallista ympäristöä. Itse asiassa monet kasvithan kasvavat melkein pelkässä hiekassa tai kalliossa, jos on vettä ja lämpöä, mutta laajempi kasvikirjo kaivannee mullasta ja mullan avulla saatavia ravinteita.

Siitä taitaa olla jokin tieteenalakin, joka on erikoistunut maan/maannoksen muodostumiseen. Ei tainnut olla kuitenkaan earthlogia (äännetään Örthö'logia) eikä dirtlogia (Dörttö'logia).

Miköhän osa mullasta on peräisin hyönteisistä eli niiden hitaasti maatuvista osista, kuten kitiinistä, jos se on hitaasti maatuvaa. Ja esim paljonko vedessä kasvaneet itikat lisäävät multaa ja sen hedelmällisyyttä, kun ne kuolevat maalle?

petsku
Seuraa 
Viestejä1473
Liittynyt6.6.2009

Tuli tuosta aineen muodonmuutoksesta mieleen, miten joskus pienenä ehdin jo säikähtää veden loppuvan maailmasta.
Nimittäin kun vesi juodaan, tulee se ulos virtsana. Pienä ei ollut kemia hallussa ja luulin ko. ainetta täysin eri litkuksi kuin vodaa. En ollut kuullut mistään käänteiseen suuntaan toimivasta mekanismista ja uskoinkin maapallon ennenpitkää olevan ns. kusessa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
vesku

Vahvaan multakerrokseen on sitoutunut paljon hiiltä eli ilmakehän hiilidiksidia. Osa siitä aina vapautuu takaisin 'lahoamisessa, mätänemisessä, ym' mutta suuri osa siitä jatkuvasti huuhtoutuu meriin ja sedimentoituu pois eloyhteisön käytöstä. Vuosimiljoonien mittaan ilmakehän ja maan hiilipitoisuus (ml hiilidioksidipitoisuus) on laskenut dramaattisesti. Voisi sanoa, että elämme hyvin aneemista aikaa, siis elämän kukoistuksen kannalta.



Hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut, eikä ole nyt hirvittävän epätavallinen. Laattatektoniikka kierrättää kaikki sedimentit takaisin vaippaan parin sadan miljoonan vuoden sykliillä. Silloin sedimenttien karbonaatteihin sitoutunut hiili vapautuu hiilidioksidina vulkaanisissa prosesseissa.

Vierailija
Neutroni
vesku

Vahvaan multakerrokseen on sitoutunut paljon hiiltä eli ilmakehän hiilidiksidia. Osa siitä aina vapautuu takaisin 'lahoamisessa, mätänemisessä, ym' mutta suuri osa siitä jatkuvasti huuhtoutuu meriin ja sedimentoituu pois eloyhteisön käytöstä. Vuosimiljoonien mittaan ilmakehän ja maan hiilipitoisuus (ml hiilidioksidipitoisuus) on laskenut dramaattisesti. Voisi sanoa, että elämme hyvin aneemista aikaa, siis elämän kukoistuksen kannalta.



Hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut, eikä ole nyt hirvittävän epätavallinen. Laattatektoniikka kierrättää kaikki sedimentit takaisin vaippaan parin sadan miljoonan vuoden sykliillä. Silloin sedimenttien karbonaatteihin sitoutunut hiili vapautuu hiilidioksidina vulkaanisissa prosesseissa.



Hiilidioksidipitoisuus on kyllä vaihdellut, ja on nyt ollut vuosimiljoonia sanoisinko elämän kukoistuksen kannalta "huolestuttavan" alhaisella tasolla. Tosi on, että laattatektoniikkakin tuo esiin, takaisin luonnon käyttöön hiilidioksidia, mutta tällaisina geologisesti epäaktiivisina aikoina hitaasti. Niin huolestuttavan hitaasti. Onneksi ihmiset ovat oppineet vapauttamaan hiilidioksidia, joten luonto alkaa taas parantumaan pitkään vallinneesta "anemiastaan".

Ihmiset kyllä on olleet syyllisiä voimakkaaseen laajan eroosion voimistumiseen, joka on heikentänyt laajasti multakerroksia, joten hyvä, että voidaan tasapainottaa tilannetta ravitsevalla hiilidioksidilisällä. Mainio tuo hiilidioksidi, yhteyttämisen perusaine, elämän perusta.

offmind
Seuraa 
Viestejä14587
Liittynyt19.8.2008
vesku
Hiilidioksidipitoisuus on kyllä vaihdellut, ja on nyt ollut vuosimiljoonia sanoisinko elämän kukoistuksen kannalta "huolestuttavan" alhaisella tasolla.

Aurinko oli hieman himmeämpi silloin kun CO2 pitoisuus oli huipussaan joskus satoja miljoonia vuosia sitten.

Nyt vastaava määrä tarkoittaisi irti päässeen kasvihuoneilmiön alkamista joka luultavasti olisi kohtalokas monille nykyisille eläinlajeille. Ihmisillä ainakin tulisi olemaan kaikenlaisia hankaluuksia. Meretkin nousisivat noin 50 metriä.

Kasvit ja ehkä hyönteiset varmaan kukoistaisivat.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Vierailija
offmind
vesku
Hiilidioksidipitoisuus on kyllä vaihdellut, ja on nyt ollut vuosimiljoonia sanoisinko elämän kukoistuksen kannalta "huolestuttavan" alhaisella tasolla.

Aurinko oli hieman himmeämpi silloin kun CO2 pitoisuus oli huipussaan joskus satoja miljoonia vuosia sitten.

Olet oikeassa kun tuot tuon seikan esiin. Satoja miljoonia vuosia sitten, ja erityisesti yli miljardi vuotta sitten aurinko (tn.) oli himmeämpi. (Sen on aurinkofyysikot laskeneet malleillaan.) Kuitenkaan ero enää 100-200 vuotta sitten ei ollut suuri nykyiseen.

Kuitenkin tuona aikana oli useita CO2/Lämpötila-suhteita vallalla. Korkea CO2 ja korkea lämpö ei olleet ainoita, vaan oli myös käänteisiä jaksoja.

Siten ainakaan kaukainen geologinen historia ei todista mitään "irti päässeen kasvihuoneilmiön alkamista". Ei vaikka esim 200 milj v. sitten CO2-pitoisuus oli tasolla 3000 ppm
eli liki kymmenkertainen nykyiseen nähden, silti lämpötila on liki nykyinen, vain pari astetta korkeampi, eli erittäin miellyttävä. Tn. juuri korkeilla leveysasteilla ja jopa polaarialueilla oli lämmön puolesta nykyistä miellyttävämpää.

offmind
Nyt vastaava määrä tarkoittaisi irti päässeen kasvihuoneilmiön alkamista joka luultavasti olisi kohtalokas monille nykyisille eläinlajeille. Ihmisillä ainakin tulisi olemaan kaikenlaisia hankaluuksia. Meretkin nousisivat noin 50 metriä.

Kasvit ja ehkä hyönteiset varmaan kukoistaisivat.




Käsitykseni on, että tuona aikana erilaiset kalkkikuoriset menestyivät myös maailman merissä siinä kuin nykyisinkin. Eivätkä kärsineet kalkin rappeutumisesta. Vaikka oli kymmenkertainen CO2 - pitoisuus. (Vai ovatko nämä vasta uuden ajan tulokaslajeja? Äsken syntyneitä pelottavia , kuten näitä koralleja vaikkapa??? Enpä usko.)

Tämä viittaus on oikeastaan tuolla Geologia -ketjussa olevaan CO2- ja merten happamoituminen - keskusteluun.

Uusimmat

Suosituimmat