Kommentit (5)

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3236
Liittynyt30.5.2010

Stalin muistetaan hamassa tulevaisuudessa siitä, että hän sävelsi, sanoitti ja sovitti Neuvostoliiton ja myöhemmän Venäjän kansallislaulun.

Väärinhän se on, kuten me aikaiset tiedämme, mutta sellaista on historia.

Stalinin valitsema sävellys kuitenkin kelpasi kommunismin ikeestä vapautuneille venäläisille, eikä suinkaan vanha tsaarinajan hymni.

Siinä mielessä Stalin hurmasi kaikki aikalaisensa ja jopa jälkeentulevat.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

molineux
Seuraa 
Viestejä460
Liittynyt4.3.2012

Jotain merkillistä oli siinä suomalaisessa sukupolvessa joka eli Stalinin aikana (1918-1953). Se nimittäin, joitakin onnettomia tapauksia lukuunottamatta, ei ollenkaan ihastunut Staliniin vaan otti hänet ja hänen käskyläisensä vastaan pyssyjen ja tykkien kanssa. Ja hyvä niin. Siksi sitä sukupolvea onkin syytä pitää Suomen suurimpana sukupolvena. Piste.

“Science is the belief in the ignorance of the experts” – Richard Feynman

jjoensuu
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt18.12.2013

"ja hän luki säännöllisesti viisisataa sivua päivässä"

Miksi tarvitsee liioitella? Kyllähän Stalinista on varmasti paljon kertomista muutenkin. 

 

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Molineux

Kirjoitit:

“Jotain merkillistä oli siinä suomalaisessa sukupolvessa joka eli Stalinin aikana (1918-1953). Se nimittäin, joitakin onnettomia tapauksia lukuunottamatta, ei ollenkaan ihastunut Staliniin vaan otti hänet ja hänen käskyläisensä vastaan pyssyjen ja tykkien kanssa. Ja hyvä niin. Siksi sitä sukupolvea onkin syytä pitää Suomen suurimpana sukupolvena. Piste.”

Stalin oli, paitsi tarvittaessa miellyttävä henkilö, myös varsin skarppi startegisessa ajattelussaan. Stalin halusi vain turvata NL:n koskemattomuuden, ja luonnollisestikin oman valtansa, ei levittää maailmanvallankumousta, kuten esim. Trotski. Stalin ymmärsi myös, että Hitlerin Saksa tulee jossain vaiheessa hyökkäämään itään, ja siihen hänen oli luonnollisestikin varauduttava. Suuri Terrorikin on nähtävissä sisäisten potentiaalisesti epäluotettavien elementtien neutralointina tulevaa sotaa ajatellen; Stalinin käyttämät metodit tietenkin kertovat huomattavan vastenmielisistä piirteistä hänen luonteessaan.

Stalin joutui liittoutumaan Hiterin kanssa, kun neuvottelut Hitleriä vastaan suunnatusta puolustusliitosta Iso-Britanian ja Ranskan eivät edenneet mihinkään; Stalin halusi edes turvapuskurin Saksan ja NL:n väliin. Se luonnollisestikin tarkoitti Baltian ja Itä-Puolan miehitystä. Suomen miehitystä Stalin ei varmastikaan alunperin halunnut, vaan olisi tyytynyt ennen sotaa vaatimiinsa tukikohtiin ja rajan sirtoon, koska hän ymmärsi, että Suomen maa-aluetta ei voi oikeastaan käyttää merkittävään hyökkäykseen NL:oa vastaan, jos Baltia ja Suomenlahti on NL:n käsissä. Suomen mahdolinen yllätyshyökkäys kohti Leningradia taas olisi neutraloitu rajan siirtämisellä kauemmaksi. Stalin ymmärsi, että Puna-Armeija ja NL:n resurssit eivät ole rajattomat, joten pitää tarkasti pohtia, mitä alueita miehitetään ja mitä alueita taas ei tarvitse miehittää.

Kun sitten II MS eteni, kuten se eteni, päätyi Stalin koko Itä-Euroopan valtiaaksi. Stalin kuitenkin edelleenkin pohti hyvin tarkasti, mitkä alueet kannattaa miehittää, ja mitä ei. Kreikan Stalin jätti väliin, eikä edes suostunut auttamaan kreikkalaisia kommunisteja Kreikan Sisällissodassa. Romaniakin päätyi Stalini miehittämäksi vasta, kun maassa oli merkkejä Romanialaisten oikeistoelementtien ja Saksalaisten yhteistyöstä sen jälkeen, kun Romania Suomen lailla oli tehnyt rauhan NL:n kanssa ja kääntänyt aseensa Saksaa vastaan (maassa oli meidän asekätkentäjutun tyyppinen, mutta NL:n näkökulmasta vieläkin vaarallisempi, välikohtaus, joka sai Stalinin toimimaan; onneksi Airon porukka ei saanut laukaistua vastaavanlaista reaktiota, osittain varmasti Suomen strategisesti merkityksettömämmän sijainnin takia).

Eräässä kirjassa (Michael Dobbs, Six months in 1945), tuli juuri vastaan kuvaava anekdootti. Sodan ollessa ratkeamassa Euroopassa, Stalin ja Molotov seisoskelivat Euraasian kartan edessä. Stalin tokaisi, muisteltuna ja vapaasti suomenettuna: “Katsotaanpas, mitä meille jäi käteen”. Stalin myhäili ja suki viiksiään piippunsa suuosalla (tämä oli Stalinilla aina merkki tyytyväisyydestä) harvinaisen taajaan. Ainoa kohta rajaa, johon Stalin ei ollut tyytyväinen, oli raja Turkin ja Iranin kanssa Kaukasuksella. Stalin yrittikin saada Pohjois-Iranin (Etelä-Azerbaizdaniksi kutsuttu provinssi) haltuunsa sodan kuluessa ja sen jälkeen, siinä kuitenkin epäonnistuen. Suomen kohdalla Stalin oli varsin tyytyväinen: Suomi oli saanut opetuksen, raja oli turvallinen Leningradin kannalta ja sotakorvauksetkin jo auttoivat katastrofaalisessa tilassa olevaa neuvostotaloutta.

Suomea Stalin ei siis selvästikään halunnut miehittää. Stalin ei tehnyt sitä Talvisodassa, vaikka Suomi oli sotilaallisesti lyöty 13.3., eikä Jatkosodassa, vaikka Leningradin Rintama olisi taatusti lyönyt suomalaiset Tali-Ihantalassa, jos Stalin olisi sallinut Stavkan suorittaa suunnittelemansa hyökkäyksen suunnittelemallaan tavalla.

Tämä ketju lienee kuitenkin soveliaampi Stalinin käsittelyyn yleisemmällä tasolla. Stalinista ja Suomesta on täällä soveliaampiakin ketjuja.

Talvisodasta:

http://www.tiede.fi/keskustelu/60843/ketju/mika_johti_talvisotaan_ja_mitka_syyt_johtivat_valirauhaan

Jatkosodasta:

http://www.tiede.fi/keskustelu/57748/ketju/kesa_1944_torjuntataistelut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat