Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt5.11.2013

Minulla olisi seuraavanlainen ongelma.

Olen nyt käynyt ensimmäiset kolme lukion kemian kurssia. Olen saanut kaikista arvosanan 10.

Nyt olen kuitenkin havahtunut siihen, että en oikeasti osaa asioita kovinkaan hyvin. 

Silmäilin muutaman ylioppilaskokeen läpi ja järkytyin. En osannut juuri mitään. En esimerkiksi osannut yhdistää tehtävänannossa käytettyjä trivaalinimiä mihinkään yhdisteeseen. Jopa ensimmäiset tehtävät tuntuivat hankalilta.

Olen oikeastaan aina kemian tehtävää ratkoessani hiukan epävarma: Täyttä varmuutta ratkaisuni oikeellisuudesta en saavuta. Sen sijaan fysiikka ja matematiikka menevät loistavasti, niitä minä ymmärrän. Olen siis tehnyt kemian opiskelussa jotain pahasti väärin.

Kemia tuntuu "vaikeasti tavoitettavalta" ja abstraktilta aineelta, josta en oikein saa otetta.

Pidän asioiden pohtimisesta ja todistelusta. Matematiikassa ja fysiikassa usein johdetaan tarvittavat kaavat ja jos ei johdeta, kykenen yleensä itse johtamaan ne. Kemiassa en kykene tähän, koska en oikein ymmärrä kaavojen takana olevia ilmiöitä eikä kirjakaan yleensä mitään todistele. Asiaa ei helpota yhtään opettaja, joka ei osaa vastata kysymyksiini. Hän ei osannut edes selittää, miksi kaikissa neutraloitumisreaktioissa ei synny vettä. En ymmärrä tätä täysin vieläkään. 

Ei tämä kuitenkaan opettajan syytä ole, täytyy omassa ymmärtämisessänikin olla vikaa. Olen käyttänyt todella paljon aikaa kemiaan. Tunnen itseni idiootiksi.

Nyt kysyisinkin teiltä neuvoja. Tiedättekö mitään hyviä kirjoja tai nettisivuja, joista saisin paremmin tietoa kuin lukiokirjoista? Aika monilla sivuilla tuntuu olevan se sama lätinä, joka oppikirjoissanikin on. Tuntuu älyttömältä opetella nämä lätinät ulkoa ja oksentaa tieto paperille, mutta kohta minun on tehtävä näin, koska kirjoitan kemian ensi syksynä. Yritän viimeiseen asti välttää tätä, koska haluan aidosti ymmärtää kemiaa. 

Kiitoksia.

 

 

Kommentit (11)

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007

Sanasto haltuun! 

Mieti prosessia, jos puhutaan jäännöksestä, kaasumaiset tuotteet häviävät. Visualisoi. 

Opettele tietyt reaktiot ulkoa. Epäorgaanista kemiaa. 

Hapetusluvun käsite haltuun

Jaksollinen järjestelmä. Miten asiat liittyvät toisiinsa sen sisällä kuten elektronegatiivisuus. 

Orgaanisesta kemiasta erityisesti funktionaaliset ryhmät ja niiden reaktiot. 

Fysikaalinen ulottuvuus lienee hallussa? 

Tasapaino! 

Aineiden rakenne.

On ehkä hyvä lukea netistä tippakokeista ja vastaavista.

Kemian koe aikani testasi kokonaisuuden hallintaa. Mikäli et luontaisesti linkitä asioita keskenään, pyri siihen. Eli voidaan edellyttää orgaanisen, fysikaalisen ja epäorgaaninen kemian osaamista samassa tehtävässä. 

Huomioi, että kemiassa on paljon empiirisyyttä. Tasapainovakion yksinkertaisen  erityistapauksenkin  hahmottaminen jonain muuna kuin puhtaasti empiirisenä vaatii lukion kemian ja fysikan ulkopuolelle menevää tietoa, eivätkä kaikki kemistit ole siihen toiseen lähestymistapaan edes törmänneet.

Jos asioita ei lähestytä riittävän syvältä, suosittelen tutustumaan yliopiston peruskurssikirjaan, mikä vaatii englannin taitoa. 

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

PPo
Seuraa 
Viestejä13546
Liittynyt10.12.2008
Jousivakio

Minulla olisi seuraavanlainen ongelma.

Olen nyt käynyt ensimmäiset kolme lukion kemian kurssia. Olen saanut kaikista arvosanan 10.

Nyt olen kuitenkin havahtunut siihen, että en oikeasti osaa asioita kovinkaan hyvin. 

Silmäilin muutaman ylioppilaskokeen läpi ja järkytyin. En osannut juuri mitään. En esimerkiksi osannut yhdistää tehtävänannossa käytettyjä trivaalinimiä mihinkään yhdisteeseen. Jopa ensimmäiset tehtävät tuntuivat hankalilta.

Olen oikeastaan aina kemian tehtävää ratkoessani hiukan epävarma: Täyttä varmuutta ratkaisuni oikeellisuudesta en saavuta. Sen sijaan fysiikka ja matematiikka menevät loistavasti, niitä minä ymmärrän. Olen siis tehnyt kemian opiskelussa jotain pahasti väärin.

Kemia tuntuu "vaikeasti tavoitettavalta" ja abstraktilta aineelta, josta en oikein saa otetta.

Pidän asioiden pohtimisesta ja todistelusta. Matematiikassa ja fysiikassa usein johdetaan tarvittavat kaavat ja jos ei johdeta, kykenen yleensä itse johtamaan ne. Kemiassa en kykene tähän, koska en oikein ymmärrä kaavojen takana olevia ilmiöitä eikä kirjakaan yleensä mitään todistele. Asiaa ei helpota yhtään opettaja, joka ei osaa vastata kysymyksiini. Hän ei osannut edes selittää, miksi kaikissa neutraloitumisreaktioissa ei synny vettä. En ymmärrä tätä täysin vieläkään. 

Ei tämä kuitenkaan opettajan syytä ole, täytyy omassa ymmärtämisessänikin olla vikaa. Olen käyttänyt todella paljon aikaa kemiaan. Tunnen itseni idiootiksi.

Nyt kysyisinkin teiltä neuvoja. Tiedättekö mitään hyviä kirjoja tai nettisivuja, joista saisin paremmin tietoa kuin lukiokirjoista? Aika monilla sivuilla tuntuu olevan se sama lätinä, joka oppikirjoissanikin on. Tuntuu älyttömältä opetella nämä lätinät ulkoa ja oksentaa tieto paperille, mutta kohta minun on tehtävä näin, koska kirjoitan kemian ensi syksynä. Yritän viimeiseen asti välttää tätä, koska haluan aidosti ymmärtää kemiaa. 

Kiitoksia.

 

 

Unohda lätinät. Jos matematiikka ja fysiikka tuntuvat sinulta järkeeekäyviltä, niin jos pidät huolen, että atomien lukumäärä reaktioyhtälön molemmilla puolilla täsmää ja sen jälkeen vielä saat varaukset täsmäämään, niin sinullla on käyttökelpoinen yhtälö, josta osannet tehdä johtopäätökset.

Toki sinulla pitää olla jonkilainen käsitys siitä, mikä on reagoivien aineiden luonne.

Huono olen neuvomaan mutta pistä jokin konkreettinen ongelma  niin yritetään yhdessä.

Jousivakio
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt5.11.2013
idiotus

Sanasto haltuun! 

Opettele tietyt reaktiot ulkoa. Epäorgaanista kemiaa. 

Hapetusluvun käsite haltuun.

Kemian koe aikani testasi kokonaisuuden hallintaa. Mikäli et luontaisesti linkitä asioita keskenään, pyri siihen. Eli voidaan edellyttää orgaanisen, fysikaalisen ja epäorgaaninen kemian osaamista samassa tehtävässä. 

Huomioi, että kemiassa on paljon empiirisyyttä. Tasapainovakion yksinkertaisen  erityistapauksenkin  hahmottaminen jonain muuna kuin puhtaasti empiirisenä vaatii lukion kemian ja fysikan ulkopuolelle menevää tietoa, eivätkä kaikki kemistit ole siihen toiseen lähestymistapaan edes törmänneet.

Jos asioita ei lähestytä riittävän syvältä, suosittelen tutustumaan yliopiston peruskurssikirjaan, mikä vaatii englannin taitoa. 

Näissä mainitsemissasi asioissa ne suurimmat ongelmani ovat. Opiskelinkin hyvin tarkkaan viime jaksossa useita orgaanisen kemian reaktioita. En kuitenkaan muista niitä enää; ne ovat hankalia muistettavia, koska en löydä niistä logiikkaa.

PPo

Unohda lätinät. Jos matematiikka ja fysiikka tuntuvat sinulta järkeeekäyviltä, niin jos pidät huolen, että atomien lukumäärä reaktioyhtälön molemmilla puolilla täsmää ja sen jälkeen vielä saat varaukset täsmäämään, niin sinullla on käyttökelpoinen yhtälö, josta osannet tehdä johtopäätökset.

Toki sinulla pitää olla jonkilainen käsitys siitä, mikä on reagoivien aineiden luonne.

Huono olen neuvomaan mutta pistä jokin konkreettinen ongelma  niin yritetään yhdessä.

Tällä hetkellä mietin erityisesti tuota jo aiemmin mainitsemaani neutraloitumisreaktiota. Reaktio-kirjassa sanottiin, että neutraloitumisreaktiossa syntyy vettä ja suolaa. Kuitenkin kirjassa esitetään seuraava neutraloitumisreaktio:

   etikkahappo (aq) + ammoniakki (aq) --->    ammoniumioni (aq) + asetaatti-ioni (aq)

En ymmärrä tätä reaktiota. Mikesi siinä synny vettä, kuten kirjassa on aiemmin kerrottu?

Jakaisin reaktion osiin seuraavasti: Etikkahappo (joka on vesiliuoksessa) luovuttaa protonin vedelle, jolloin syntyy oksoniumioni ja asetaatti-ioni. Toisaalta ammoniakki (joka on myös samassa vesiliuoksessa) vastaanottaa heikkona emäksenä vedeltä protonin, jolloin syntyy hydroksidi-ioni ja ammoniumioni. Tästä tulisi sitten seuraavat osareaktiot:

   etikkahappo (aq) + vesi(l) ---> oksoniumioni (aq) + asetaatti-ioni (aq)

ja

   ammoniakki (aq) + vesi(l)  ---> ammoniumioni(aq) + hydroksidi-ioni(aq)

Eikö nyt hydroksidi-ionin ja oksoniumionin pitäisi muodostaa vettä? Oksoniumionihan on hapan ja hydroksidi-ioni emäksinen. Samaa suolaa näyttäisi kuitenkin syntyvän. Ihmeellistä... 

(Eikö tässä muuten saa mitenkään laitettua "alapotenssiin" numeroita indikoimaan alkuaineiden lukumääriä? Olisin mieluummin kirjoittanut oikeita reaktioyhtälöitä...)

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007

Hyvä kysymys! En ollut ajatellut koko asiaa. Asetaattti lyhennetään kemistipiireissä Ac:nä.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007

Mikäli halutaan mennä reaktioiden taakse ja haluaa ymmärtää niitä, pitää opiskella reaktiomekanismeja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Reaktiomekanismi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Orgaaniset_reaktiot

http://en.wikipedia.org/wiki/Reaction_mechanism

http://en.wikipedia.org/wiki/Organic_reaction#Organic_reactions_by_mechanism

http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Reaction_mechanisms <-siinä kuvitettuna muutamia.

 Ymmärrän, että voi näyttää hämärältä...

Suosittelen tässä vaiheessa vain niiden reaktioiden ulkoa opettelua, ellet sitten innostu.

Siinä olisi eetterin muodostuminen rikkihapossa. Alempi on mekanismi. Ylin "rivi" on kokonaisreaktio.

Edit: kirjoitin jotain muuta mitä piti.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30885
Liittynyt16.3.2005
Jousivakio

Olen nyt käynyt ensimmäiset kolme lukion kemian kurssia. Olen saanut kaikista arvosanan 10.

Nyt olen kuitenkin havahtunut siihen, että en oikeasti osaa asioita kovinkaan hyvin. 

Ilmeisesti kuitenkin riitävän hyvin omaan vaiheeseesi. Yliopistossa asiat voi sitten oppia kunnolla, jos haluaa. Luonnontieteet oppii parhaiten vaiheittain joka kerta syventämällä.

 

Silmäilin muutaman ylioppilaskokeen läpi ja järkytyin. En osannut juuri mitään. En esimerkiksi osannut yhdistää tehtävänannossa käytettyjä trivaalinimiä mihinkään yhdisteeseen. Jopa ensimmäiset tehtävät tuntuivat hankalilta.

Olet siis panostanut laskuihin ja jättänyt ulkoaoppimisen pois. Kemiassa se on virhe.

Kemia tuntuu "vaikeasti tavoitettavalta" ja abstraktilta aineelta, josta en oikein saa otetta.

Pidän asioiden pohtimisesta ja todistelusta. Matematiikassa ja fysiikassa usein johdetaan tarvittavat kaavat ja jos ei johdeta, kykenen yleensä itse johtamaan ne. Kemiassa en kykene tähän, koska en oikein ymmärrä kaavojen takana olevia ilmiöitä eikä kirjakaan yleensä mitään todistele.

Kemia ei ole ollenkaan niin hyvin ymmärretty tieteenala kuin fysiikka. Kemialliset reaktiomekanismit ovat monimutkaisia kvanttimekaanisia monihiukkasprosesseja, joiden mallintaminen ja ymmärtäminen on yhä edelleen vajavaista. Yksinkertaisimpienkin reaktioiden perinpohjainen mallintaminen elektronien fysikaalisista ominaisuuksista lähtien vaatii tutkijatason supertietokonesimulointeja, ja vaikeammat jäävät mallintamatta, joten käytännön kemian kaavat ja mallinnukset ovat suurimmalta osin kokemusperäistä tietoa, jossa mitatuilla parametreilla ja funktioilla on tärkeä rooli.

Oma asiansa on sitten se, että lukiotasolla fysiikan opetus häivyttää opetettujen yksinkertaistuksien takana olevan monimutkaisuuden, mutta oikeastikin monet käytännössä merkittävät fysiikan ilmiöt ovat ymmärrettävissä ja mallinnettavissa paljon yksinkertaisemmin kuin kemialliset reaktiot.

 

Asiaa ei helpota yhtään opettaja, joka ei osaa vastata kysymyksiini. Hän ei osannut edes selittää, miksi kaikissa neutraloitumisreaktioissa ei synny vettä. En ymmärrä tätä täysin vieläkään. 

Ei tämä kuitenkaan opettajan syytä ole, täytyy omassa ymmärtämisessänikin olla vikaa. Olen käyttänyt todella paljon aikaa kemiaan. Tunnen itseni idiootiksi.

Opettajaksi valikoituu aivan liian usein niitä, jotka menevät opiskelemaan luonnontieteitä ja huomaavat, etteivät kuitenkaan omaa riittävää motivaatiota, lahjakkuutta ja/tai työmoraalia tieteelliseen tai asiantuntijatyöhön. Ja hekin unohtavat oppimansa, koska ei koulu- tai lukio-opetuksessa tule kuin ehkä kerran kymmenessä vuodessa oppilaaksi joku motivoitunut nörtti, joka kyselee jotain koulukurssin ulkopuolelta. Mutta se on reaaliteetti, jota on turha valittaa liikaa. Tärkein asia tässä vaiheessa on oppia se, miten saavutat taidot jolla pääset opiskelemaan mitä haluat. Yliopisto karistaa sitten lukion oikomiset pois päästä ja antaa mahdollisuuden oppia asiat niin kuin ne ovat. Se on usein kova koulu lahjakkaimmillekin, jotka pääsevät lukiossa helpolla ja luulevat, että ne asiat ovat jotenkin helppoja ymmärtää.

 

Nyt kysyisinkin teiltä neuvoja. Tiedättekö mitään hyviä kirjoja tai nettisivuja, joista saisin paremmin tietoa kuin lukiokirjoista?

Lainaa kirjastosta (kannattaa se ostaakin, jos asia kiinnostaa) yliopiston peruskurssin kemian kirja. Siinä on varmaan selitetty monenmoista mielenkiintoista. Samalla näet vähän sitä mikä tasoero lukion ja yliopiston välillä on. Huomaa vain, että se peruskurssi tarkoittaa alkeita, joilla voi ylipäätään alkaa opiskella kemian eri aloja. Nettisivut voivat toimia lähinnä referenssinä detaljeille, jotka on joskus oppinut, mutta varsinaisessa oppimisessa oppikirjaa voittanutta ei ole.

Tuntuu älyttömältä opetella nämä lätinät ulkoa ja oksentaa tieto paperille, mutta kohta minun on tehtävä näin, koska kirjoitan kemian ensi syksynä. Yritän viimeiseen asti välttää tätä, koska haluan aidosti ymmärtää kemiaa.

Luonnontieteen oppimisprosessi on vaiheittainen. On äärimmäisen vaikea oppia suoraan ymmärtämään asioita, jos ei ole sitä alemman tason käsienheilutelutietoa mitä ylipäätään missäkin tapahtuu alla. Ja kuten sanoin, kemia on ala, jossa ulkoa oppimisella ja kokeellisella tiedolla on suuri merkitys. Jos se risoo sinua, matematiikka tai joku teoreettinen fysiikan ala voi olla parempi alavalinta.

 

hmk
Seuraa 
Viestejä998
Liittynyt31.3.2005
idiotus

Asetaattti lyhennetään kemistipiireissä Ac:nä.

Pikku tarkennus: asetaatille (CH3COO) käytetty lyhenne on AcO. Pelkkä Ac tarkoittaa siis asetyyli-ryhmää CH3CO, missä CO on karbonyyliryhmä C=O. Esimerkiksi etikkahappo kirjoitetaan usein AcOH, ja etyyliasetaatti EtOAc. (Ac on myös alkuaine aktiniumin kemiallinen merkki, mutta orgaanisessa kemiassa sekaantumisen vaaraa ei yleensä ole.)

 

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14400
Liittynyt16.3.2005

En oikein ymmärrä, miksi tuolla pitää vatkata mukana noita aq-lyhenteitä, kun ne eivät mihinkään vaikuta.

CH3COOH + NH4OH -> CH3COONH4 + H2O,

ja helposti huomaa, että vettähän sieltä puskee, aivan samoin kuin esimerkiksi

CH3COOH + NaOH -> CH3COONa + H2O.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007
hmk
idiotus

Asetaattti lyhennetään kemistipiireissä Ac:nä.

Pikku tarkennus: asetaatille (CH3COO) käytetty lyhenne on AcO. Pelkkä Ac tarkoittaa siis asetyyli-ryhmää CH3CO, missä CO on karbonyyliryhmä C=O. Esimerkiksi etikkahappo kirjoitetaan usein AcOH, ja etyyliasetaatti EtOAc. (Ac on myös alkuaine aktiniumin kemiallinen merkki, mutta orgaanisessa kemiassa sekaantumisen vaaraa ei yleensä ole.)

 

 

OK. Olen ajatellut joskus samaa. Olen kuitenkin törmännyt etikkahapolle useasti lyhenteenseen HAc. Tärkeintä on, että ymmärtää.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Jousivakio
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt5.11.2013

Kiitos vastauksista. On täällä hienoja ihmisiä; heti valmiina auttamaan ja selittämään!

Huomaan nyt, että suhtautumiseni kemiaan on ollut hiukan väärä. Palaankin hetimmiten kurssin yksi kirjaan ja aloitan opiskelun...

 

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat