Seuraa 
Viestejä1076
Liittynyt2.3.2009

Kun katsotaan suoraa rataa jonka raiteet yhtyvät horisontissa ,niin kuinka leveä on raideväli horisontissa jos kiskot siirretään niin etteivät ne silmämääräisesti (raideväli) kapene.?

Kommentit (5)

Siipiveikkonen
Seuraa 
Viestejä1532
Liittynyt29.7.2010

Kahden hevonperseen levyinen.

 

Yhdysvalloissa rautatiekiskojen väli on 4 jalkaa 8.5 tuumaa. (4' 8.5") eli 1435,1 mm. Aika outo luku, eikö vain? Miksi näin on?

No tietenkin siksi, että Englannissa on sama raideleveys ja Amerikan rautatienrakentajat olivat lähtöisin Englannista.

Mutta mistä mahtaa johtua tuo samainen, kieltämättä epämääräinen mitta Englannin rautateillä?

Ensimmäiset junanvaunujen rakentajat olivat entisiä hevoskärryjen tekijöitä ja he luonnollisesti käyttivät samaa raidevälimittaa kuin hevoskärryissäkin.

Entä mistä ihmeestä tuo mitta tuli hevoskärryihin?

Jos hevoskärryjen raideväli olisi erilainen olisi riski pyörän särkymisestä ollut suuri, sillä vanhojen tiepohjien urat olivat juuri tuolla välillä.

Ja ketkä rakensivat Englannin vanhan päätieverkon urineen päivineen? Tietenkin Roomalaiset, jotka rakensivat teitä pitkin Eurooppaa legiooniensa käyttöön.

Roomalaiset sotavaunut siis kaiversivat teihin urat, joita toisten tienkäyttäjien oli seurattava välttääkseen pyörärikot.

Koska sotavaunut rakennettiin Rooman keisarikunnassa olivat ne kaikki tietenkin keskenään samanlaisia ja raidevälistä muodostui näin ollen Euroopanlaajuinen standardi.

Yhdysvaltojen rautateiden raideväli 4' 8.5" on siis saanut alkunsa Rooman valtakunnan sotavaunuista.

Joten seuraavan kerran, kun käteesi annetaan spesifikaatio ja mieleesi nousee kysymys "mistähän hevon perseestä tämäkin mitta on peräisin", muista että Roomalaiset sotavaunut suunniteltiin leveydeltään sellaisiksi, että niiden aisojen väliin mahtuu juuri kaksi keskiverto vetohevosta.

Vaan ei tämä tähän pääty.

Alunperin avaruussukkulan kantorakettien suunnittelija olisi halunnut tehdä niistä hieman paksummat paremman hyötysuhteen saavuttamiseksi.

Valitettavasti raketit valmistavan tehtaan ja laukaisupaikan välisellä rautatiellä on tunneli, johon rakettien oli mahduttava.

Tunnelin läpi kulkee vain yksi kiskopari ja kustannusten vuoksi tunnelista oli tehty vain hieman kiskoja leveämpi ja kuten nyt tiedämme tuo mitta on aika liki kahden hevosen takamusten yhteen laskettua leveyttä.

Joten yksi avaruussukkulan, erään maailman kehittyneimmän kuljetusvälineen, päämitoista on itse asiassa peräisin kahden vuosituhannen takaisten vetohevosten takamusten leveydestä.

On siis aivan turha tulla väittämään, etteikö hevon perseellä olisi mitään merkitystä.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12951
Liittynyt16.3.2005

Aikuisten oikeasti Englannissa on käytetty ainakin neljää tai viittä eri raideleveyttä ja Amerikassakin 5' oli aluksi yleisin. Sieltä se Suomeenkin Venäjän kautta tuli. Venäjälle jäi rautatieaseman nimeksi insinööri Wauxhallin mukaan ВОКЗАЛ.

http://www.youtube.com/watch?v=1b24wqhy0Zo
Kohdassa 0:23:08 huomaa, että vuonna 1927 on Amerikassa käytetty samalla radalla kahta eri raideleveyttä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Kysymys on huonosti määritelty.

- mikä on katseluetäisyys, josta lähtien radan leveyden pitäisi näyttää vakiosuuruiselta?

Jos lähtöpisteenä on ratapölkyssä leukaansa pitävän tarkkailijan silmät niin tilanne on varsin toinen kuin esimerkiksi radan pölkyllä seisovalla, silmät 160 cm korkeudessa katselevalla. Saati sitten radan ylittävältä sillalta 10 m korkeudelta asiaa tarkkailevan mielestä.

- mistä horisontista puhut? Tarkoitatko sitä pistettä, jossa Maapallon kaareutuminen vie radan näkymättömiin?

Vakioavaruuskulmassa näkyvän janan leveys on suoraan verrannollinen sen etäisyyteen tarkkailijasta. Horisontin etäisyydelle löytyy netistä kaavat, jotka antavat tuloksia riippuen katseltavan kohteen korkeudesta ja katselijan korkeudesta.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat