Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Mikä olisi optimaalinen älykkyyden "määrä" aikaansaamaan mahdollisiman paljon vaikutusta omaan ympäristöön?

Okei, okei, varmaan iso osuus on kiinni sosiaalisesta älykkyydestä, elämänkokemuksesta tunteeseen vetoamisesta ym., mutta jos ajatellaan optimaalista älykkyyttä vaikuttamisen kannalta niin millä älyykkyyden määrällä kohtaa ymmärrettävästi suurimman joukon ihmisiä?

Eli esimerkki asiaa selvittääkseni: Huippuälykäs ihminen (ÄO 170) kommunikoi jotakin hieman keskivetoa matalaälyisemmän kanssa (ÄO 98). Oletettavaa on että viesti ei välttämättä mene perille ja molemmat tuntevat olonsa kiusautuneeksi toistensa seurassa. (Karrikoiden)

Toisaaltaan matalaälyinen yrittää saada asialleen kannatusta ja vaikuttaa joukkoon jossa suurin osa ihmisistä on häntä älykkäämpiä niin onnistuminen saattaa olla myös hataraa.

Mikä siis on optimaalisin älykkyys tavoittamaan määrällisesti suurimman osan ihmisistä ymmärrettävällä ja selkeällä tasolla niin että pystyy ihmisten toimintaan ja mielipiteisiin myös vaikuttamaan?

Kuinka paljon alaspäin ja ylöspäin vaikutusmahdollisuudet etenee ja miksi?

Itsellä on oma käsitys asiasta, mutta haluan kuulla muitten ajatuksia.

Sivut

Kommentit (40)

Makepeace
Seuraa 
Viestejä160
Liittynyt27.5.2013
SamikoKu
Mikä siis on optimaalisin älykkyys tavoittamaan määrällisesti suurimman osan ihmisistä ymmärrettävällä ja selkeällä tasolla niin että pystyy ihmisten toimintaan ja mielipiteisiin myös vaikuttamaan?

 

Veikkaisin ÄO tasan 100.

 

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Olisko 100 riittävän suuri luku? Mä veikkaan että on suurempi.
Sata ei välttämättä riitä mutta taas liian suuri ei saa viestiään perille kuin pienille joukoille.

asdf
Seuraa 
Viestejä11827
Liittynyt16.3.2005

Ei tuossa ole älykkyysosamäärän tarkalla arvolla mitään merkitystä, kunhan on sen verran älykäs, että suurinpiirtein tajuaa mitä tekee. Ihminen, joka osaa voittaa ihmiset puolelleen, saa aikaan eniten ympäristössään. Hyvää, pahaa, merkityksellistä ja merkityksetöntä, mutta paljon kuitenkin.

Jos ainoa mittari on, kuinka paljon omaa ympäristöään muuttaa, paras henkilö tällaiseen tehtävään on edes lievästi älykäs sosiaalisesti taitava peluri, jolla on myös manipulointikykyjä. Noita kaikkia ei varmasti matalan ÄÖ:n tyypeiltä löydy, muttei niihin toisaalta tarvita erityisen korkeaa älykkyyttäkään, nuo kun ovat lähes aina synnynnäisiä taitoja.

Älykkyyden ääripäätkin ovat sen verran harvinaisia, ettei ole paljoakaan väliä, ellei heidän kanssaan osaa kommunikoida.

kohe
Seuraa 
Viestejä1257
Liittynyt30.8.2009

Onko tämä kenties empiirinen koe aiheesta

 

 

 

SamikoKu
Liittynyt: 12.7.2010
Viestit: 1716

Lähetetty 2.1.2014 klo 15:53Viesti 1/2

Naisten oma alapääketju

Tähän ketjuun voi raportoida omia alapääjuttuja. Hiivat, vuodot, tulehdukset, puristuvoima, pidätysongelmat ym.

Moderaattori vois raivata tämän alueen keskustelut muista topikeista myös tänne.

 

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30903
Liittynyt16.3.2005

Jostain luin, että yhteiskunnalliselle menestykselle optimaalisin ÄO on 120:n luokkaa. Se oli joku tiedeuutinen enkä muista lähdettä tai sen tieteellistä tasoa, mutta kyllä tuo tulos vaikuttaisi aika järkeenkäyvältä. Sosiaalisella ja testiälykkyydellä on myös korrelaatio, joka toimii vielä noilla arvoilla, ja joka lienee osasyy tuolle, mutta varsinaisiin huippuälykkäisiin alkaa rikastumaan tyyppejä, joiden älykkyys on seuraus jostain aivotoiminnan epänormaaliuksista, jotka tuottavat haittoja muuten. 120:n älykkyys ei ole myöskään vielä liian korkea, jotta kommunikointi alemman keskiluokan kanssa vaikeutuisi.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010
kohe

Onko tämä kenties empiirinen koe aiheesta

 

 

 

SamikoKu Liittynyt: 12.7.2010 Viestit: 1716 Lähetetty 2.1.2014 klo 15:53Viesti 1/2 Naisten oma alapääketju

Tähän ketjuun voi raportoida omia alapääjuttuja. Hiivat, vuodot, tulehdukset, puristuvoima, pidätysongelmat ym.

Moderaattori vois raivata tämän alueen keskustelut muista topikeista myös tänne.

 

 

Ei mitään tekemistä kyseisen ketjun kanssa. Tytöt eräässä toisessa ketjussa herkistyivät taas raportoimaan kyseisestä aiheesta niin ajatttelin perustaa asialle ihan oman ketjun mihin flikat voi aina helposti palata kun siltä tuntuu.

 

 

 

 

 

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Edelleenkin toivoisin että laadittaisiin otsikoita joiden alaisuuteen soveltuu laajempikin asian käsittely. Olisit voinut luoda vaikkapa "sairauksien vaikutus seksuaalisuuteen" -nimisen ketjun, jolloin miesten impotenssit sun muut olisi voinut yhtälailla tunkea sinne. Niinhän ne tietysti toki tungetaankin, mutta eikö näitä nais-ketjuja ole jo liikaa? Naisen seksuaalinen väkivalta, mitä naisen päässä liikkuu, nainen sitä nainen tätä. Se mikä noissa nais-otsikoissa mättää on se että tuntuu kuin nainen olisi joku FRIIKKI, poikkeama normi-ihmisyydestä, jota pitää sitten tarkastella vähän kuin jotain koppakuoriaista neulan päässä sätkimässä.

Tai vähän kuin nainen olisi veivinsä heittänyt neandertali jonka vaikuttimia ja kykyjä päihkäillään kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin, eikä ne vieläkään selviä (koska ei halua hyväksyä sitä mitä naiset itse sanovat itsestään).

Ymmärrän että iänikuisten vaivojen ja kremppojen pähkäily ei kuulu minne sattuu, mutta huomautan siis että voisiko PLIIS PLIIS PLIIS luoda yleisinhimillisiä ketjuja joissa voidaan käsitellä sekä naista että miestä, ettei tunnu kokoajan siltä kuin olisi joku mustaihoinen 1950-luvun USA:ssa. Eli eroteltu ja syrjään tungettu. Sitä ei tietysti tyhmemmät heti tajua miten joku nainen voi sanoa näin kun täällä on nämä miljoona naista käsittelevää ketjua.

Mutta kun sitä naista aina käsitellään naisen itsensä ylitse. Se tällä foorumilla on lievästi sanottuna vituttanut siitä asti kun tänne pöllähdin. Sen voi kai vihdoin sanoa suoraan nyt vuonna 2014. En ole tietoisesti ja tahallani survonut henkilökohtaista kamaani tänne sen takia että kostan tuon naissukupuoleen kohdistuvan ylimielisyyden, mutta alitajuisesti se voi olla kyllä yksi yllyke ja motiivi puhua paljon elämästä ja ongelmista naisena. Joskus täällä tulee tunne kuin olisi joku juoksuhiekkaan hukkuva muurahainen.

- Voihan asioita sanoa vaikka kuinka älykkäästi, mutta jos joku ei vaan halua korvaansa lotkauttaa, niin turhaanpa inisee, älykkäästi tai älyttömästi... Harvinaisen älykkäätkin ihmiset saattavat haluta pitää jonkinlaista sukupuolimuuria pystyssä, eli haluavat heittäytyä kovapäisiksi kun ovat vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa tekemisissä.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Niin, minä nyt tässäkin keskustelun avauksessa yritin kesksutella älykkyksien määrästä jotka kohtaa toisensa, mutta jostain syystä se vääntäytyy mies - nais keskusteluksi. En tunnusta olevani syylinen.

Eli jatketaas pohdiskelua.

Mikä älykkyyden määrä tai ero on vielä siinä rajoissa että ihmiset tuntee olonsa suht koht mukavaksi toistensa seurassa?

Joo, lunteenominaisuudet myös, mutta oletetaan että sen puolesta mätsää.

Ite olisin sitä mieltä että normitilanteessä noin parinkymmenen pisteen ero on erittäin helppo.

MooM
Seuraa 
Viestejä7253
Liittynyt29.6.2012

Riippuu paljon tekemisestä. Small talkia säästä ja arkikokemuksista voi vaihtaa muvavasti hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa, jos nämä vain ovat kohtuullisen puheliaita ja kuuntelukykyisiä. Pääasia on, että ollaan ystävällisiä ja hyväntahtoisia siinä vuorovaikutuksessa.

Mitä monimutkaisemmiksi asiat menevät, sitä enemmän älykkyys vaikuttaa. Jossain vaiheessa tulee väkisinkin piste, jossa joko sen älykkäämmän on yksinkertaistettava ja selitettävä sanomaansa tai sitten se vähemmän älykäs turhautuu. Huumori on toinen asia, jossa erot korostuvat (minusta huumorintaju vaatii kohtuullista älykkyyttä, mutta on myös superälykkäitä, jotka ovat todellisia tosikkoja, eli tietty leikkimielisyys on oltava mukana).

Mutta yleisesti varmasti parhaiten pärjää juuri nuo sopivasti fiksut ihmiset. 120 voi olla aika hyvä lukema, mutta paljonhan se tosiaan riippuu muista lahjoista. Eikä jokainen mensaälykäs ole kapea-alainen introvertti.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010
MooM

Riippuu paljon tekemisestä. Small talkia säästä ja arkikokemuksista voi vaihtaa muvavasti hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa, jos nämä vain ovat kohtuullisen puheliaita ja kuuntelukykyisiä. Pääasia on, että ollaan ystävällisiä ja hyväntahtoisia siinä vuorovaikutuksessa.

Mitä monimutkaisemmiksi asiat menevät, sitä enemmän älykkyys vaikuttaa. Jossain vaiheessa tulee väkisinkin piste, jossa joko sen älykkäämmän on yksinkertaistettava ja selitettävä sanomaansa tai sitten se vähemmän älykäs turhautuu. Huumori on toinen asia, jossa erot korostuvat (minusta huumorintaju vaatii kohtuullista älykkyyttä, mutta on myös superälykkäitä, jotka ovat todellisia tosikkoja, eli tietty leikkimielisyys on oltava mukana).

Mutta yleisesti varmasti parhaiten pärjää juuri nuo sopivasti fiksut ihmiset. 120 voi olla aika hyvä lukema, mutta paljonhan se tosiaan riippuu muista lahjoista. Eikä jokainen mensaälykäs ole kapea-alainen introvertti.

Hyvät käytöstavat auttaa aina.

Voiko jossain työyhteisössä olla niin suuria älyllisiä eroja että asian selittäminen ei onnistu.
Siis tarkotan että älyltään niin eritasoset henkilöt olis jollain tavalla "työparina"?
Toki tuommonen tilanne saattaa syntyä kun opetetaan tai perehdytetään johonkin, mutta ei kai kuitenkaan normitimintaa.

Entäs parisuhteessa?
Kuinka suuri älyllinen ero voi olla että suhde vielä pysyy kasassa tai on siedettävä?
Paljon on ollu juubailua että mies nai "alspäin" ja nainen "ylöspäin". Oli miten oli niin kokretisoidasemme tuota niin minkä suuruinen se ero voi olla että homma vielä toimii?
Nyt vedin sen itse parisuhdetasolle, mutta otetaan se älykkyyksien tarkasteluna eikä sukupuolten kädenvääntönä. Eli missä tuo raja esimerkiks omalla kohdallasi kulkisi?

 

MooM
Seuraa 
Viestejä7253
Liittynyt29.6.2012
SamikoKu
MooM

Riippuu paljon tekemisestä. Small talkia säästä ja arkikokemuksista voi vaihtaa muvavasti hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa, jos nämä vain ovat kohtuullisen puheliaita ja kuuntelukykyisiä. Pääasia on, että ollaan ystävällisiä ja hyväntahtoisia siinä vuorovaikutuksessa.

Mitä monimutkaisemmiksi asiat menevät, sitä enemmän älykkyys vaikuttaa. Jossain vaiheessa tulee väkisinkin piste, jossa joko sen älykkäämmän on yksinkertaistettava ja selitettävä sanomaansa tai sitten se vähemmän älykäs turhautuu. Huumori on toinen asia, jossa erot korostuvat (minusta huumorintaju vaatii kohtuullista älykkyyttä, mutta on myös superälykkäitä, jotka ovat todellisia tosikkoja, eli tietty leikkimielisyys on oltava mukana).

Mutta yleisesti varmasti parhaiten pärjää juuri nuo sopivasti fiksut ihmiset. 120 voi olla aika hyvä lukema, mutta paljonhan se tosiaan riippuu muista lahjoista. Eikä jokainen mensaälykäs ole kapea-alainen introvertti.

Hyvät käytöstavat auttaa aina.

Voiko jossain työyhteisössä olla niin suuria älyllisiä eroja että asian selittäminen ei onnistu.
Siis tarkotan että älyltään niin eritasoset henkilöt olis jollain tavalla "työparina"?
Toki tuommonen tilanne saattaa syntyä kun opetetaan tai perehdytetään johonkin, mutta ei kai kuitenkaan normitimintaa.

Entäs parisuhteessa?
Kuinka suuri älyllinen ero voi olla että suhde vielä pysyy kasassa tai on siedettävä?
Paljon on ollu juubailua että mies nai "alspäin" ja nainen "ylöspäin". Oli miten oli niin kokretisoidasemme tuota niin minkä suuruinen se ero voi olla että homma vielä toimii?
Nyt vedin sen itse parisuhdetasolle, mutta otetaan se älykkyyksien tarkasteluna eikä sukupuolten kädenvääntönä. Eli missä tuo raja esimerkiks omalla kohdallasi kulkisi?

 

Työyhteisössä varmaan riippuu hommasta. Raja on varmaan siinä, jos toinen suoriutuu tehtävistään ja toinen ei, vaan tarvitsee koko ajan apua tai mokailee niin, että toinen joutuu paikkaamaan. Silloin kyse on tietysti siitä, että sillä toisella ei ole kapasiteettia suoriutua työstään, eikä niinkään erosta. Sosiaalinen puoli sitten erikseen, siis työssä viihtyminen yms. 

Seurustelin joskus nuorena selkeästi keskivertoa yksinkertaisemman miehen kanssa. Hänen oli vaikea tajuta normaalikuvioita, ihan viranomaispapereiden täyttämisestä arkisten teknisten pulmien selvittämiseen tai peruskoulutasoiseen prosenttilaskuun. Se ero oli minulle liikaa, vaikka sympaattinen ja mukava kaveri olikin. Raja todennäköisesti on aika paljon korkeammalla, mutta paljon riippuu siitä, millainen suhtautuminen asioihin on. Asioita pohtiva ja notkeasti ajatteleva on mielenkiintoinen persoona, vaikkei olisikaan erikoisen älykäs. Kyse on siis minimikriteeristä, pelkkä äly ei riitä puolisoksi sopivalla.

Nykyinen puolisoni, jonka kanssa tulee 20 vuotta täyteen kesällä, on perusälykäs, huumorintajuinen ja teknisesti taitava ja oivaltava, mutta ei erityisen pohdiskeleva, jos puhutaan filosofisista tai muuten ei-konreettisista asioista. Tämä on lievä puute, mutta ei kriittinen juttu. Jos pitää valita, otan mielummin tällaisen 90% teknisen ja 10% pohdiskelevan kuin toisinpäin olevat prosentit, vaikka ehkä löytyy ihmisiä, joilla nuo ovat vahvoina ja tasapuolisina.

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Juurikin kohteliaisuuttani (vaikkei se täällä netissä välttämättä käykään ilmi) pystyn kyllä olemaan lähes kenen kanssa tahansa tekemisissä, jos hän ei osoita jotain ihmeellistä avointa vihamielisyyttä minua kohtaan. Tai lähentele, tai jotain muuta outoa mistä menen täysin lukkoon. Eli siis kaikenkaikkiaan normaalien ihmisten kanssa pystyy olemaan... normaalisti. Mutta jos en saisi missään vaiheessa olla tekemisissä kuin itseäni selkeästi vähä-älyisempien kanssa, varmaankin turhautuisin voimakkaasti. Itseäni älykkäämmillä ihmisillä tuntuu olevan jotenkin minun silmiini katsottuna yhdentekeviä mielenkiinnon kohteita, vaikkapa jonkin yksittäisen lauseen analysointi pillkua nus...ien. Se tietysti panee miettimään että vaikutanko itse yhtä rutikuivalta ja teoreettiselta sinne toiseen ääripäähän päin. Minkäs teet, mutta minulle elämä ei maita jos "pitää vaan olla" eikä saa pohdiskella asioita. Mutta ammattilaispohdiskelijaksi minusta tuskin olisi, varsinaisen filosofian oppialana jätän suosiolla muiden hoteille. Niiden jotka ovat jaksaneet nähdä vaivaa kouluttautua pitkälle. Teologia olisi toki saattanut itseänikin kiinnostaa, mutta sitten olisi pitänyt jättää täysin kaikki tunteilu sikseen ja henkilökohtaiset hörhön höperehtimiset, jollen sitten olisi halunnut päätyä "kiistanalaisia" näkemyksiä esittäväksi tyypiksi jota ei voida ottaa vakavasti akateemisessa maailmassa. Koska minua ei oteta vakavasti nykyisessä amatöörin asemassakaan, on aivan herttaisen hailea tuliko minusta koskaan mitään vai ei.

Äly ei riitä, jos haluaa menestyä. Pitää osata myös antaa periksi omista mielenkiinnonkohteistaan, jos ei satu olemaan niin onnekas tyyppi että kaikki elämässä aina menee myötäkarvaisesti oman tahdon mukaan, ja saa todellakin työkseen tehdä täsmälleen sitä mihin kokee intohimoa.

Olisi kiinnostavaa tietää lisääkö äly automaattisesti kiinnostusta kaikkia maailmankaikkeuden erilaisia ilmiöitä kohtaan. Kun olen itseäni vähä-älyisempien ihmisten kanssa tekemisissä, minua alkaa yleensä aina kiukuttaa nimenomaan se kiinnostumattomuus mikä heillä on kaikkea kohtaan. En tiedä johtuuko se "älyttömyydestä", mutta siltä se helposti tuntuu.

Vaikea niistä pointseista sanoa, mutta jos äly ja kiinnostuminen/uteliaisuus EIVÄT ole kytköksissä toisiinsa, niin mieluummin otan keskinkertaisesti älykkään mutta uteliaan ja pohdiskelevan kumppanin kuin nerouteen asti älykkään, mikäli tämä nero ei välitä mistään mitään, ja vieläpä heittelee jotain sarkastista tai kyynistä läppää päivät pääksytysten.

Kunhan se keskinkertainen tyyppi ei sitten kuvittele olevansa enempää kuin on, eikä heitä jotain ihan ihme settiä jota joutuisin itse kokoajan korjailemaan ja selittämään että miksi se juttu ei mene noin kuin hän luulee. Jos vähä-älyisempi on niin pöhöttyneen egon riivaama että hän ei ota kuuleviin korviinsakaan erehtyneensä, siitä palaa päre. Jos taas vähä-älyisempi on kokoajan kiittelemässä siitä miten on häntä neuvonut, sekin alkaa tympimään.

Mutta se olisi ihan kiva jos toisella olisi älliä asioissa joissa itsellä ei ole, ja päinvastoin. Voisi täydentää toinen toistaan.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28076
Liittynyt13.5.2005
Neutroni

Jostain luin, että yhteiskunnalliselle menestykselle optimaalisin ÄO on 120:n luokkaa. Se oli joku tiedeuutinen enkä muista lähdettä tai sen tieteellistä tasoa, mutta kyllä tuo tulos vaikuttaisi aika järkeenkäyvältä. Sosiaalisella ja testiälykkyydellä on myös korrelaatio, joka toimii vielä noilla arvoilla, ja joka lienee osasyy tuolle, mutta varsinaisiin huippuälykkäisiin alkaa rikastumaan tyyppejä, joiden älykkyys on seuraus jostain aivotoiminnan epänormaaliuksista, jotka tuottavat haittoja muuten. 120:n älykkyys ei ole myöskään vielä liian korkea, jotta kommunikointi alemman keskiluokan kanssa vaikeutuisi.

Itse muistelisin jostain lukeneeni, että tuo 20 pinnaa korkeampi äo esimiehellä alaisiinsa nähden olisi optimi. En kyllä muista mistä asiasta luin, eli voi olla, että lähteeni on ollu ihan huuhaatakin, mutta nyt kun mainitset asiasta saman suuntaisesti, ilmeisesti jokin lähde on asiasta tosiaan puhunut.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Vierailija

Ei saatana. Joko sitä aletaan tieteellisesti optimoimaan älykkyyttäkin. Tun apinat.

"Ei, ei me kuunnella sua ku oot liian fiksu. Mee himaas imppaa bensaa ja tuu sit juttelee."

..Ja muuten se asteikko ei ole sitten lineaarinen, joka jo itsessään osoittaa jälleen kerran kuinka typerä late on. Mediaani voidaan laskea siitä kuinka kauan ihmisellä menee ratkaista joku ongelma. Siinäkin on kyllä siinä mielessä eroa, että siinä missä länkkärit luovuttaa käytännössä mahdottoman ongelman edessä viidessä minuutissa, niin japanissa vedetään keskimäärin tunti ratkaisua haettaessa. Ja miten me voidaan olla vinosilmiä?`Haetaan sitä vitun merkitystä. Miten me haetaan sitä merkitystä? Pyritään olemaan fiksumpia! Miten me pyritään olemaan fiksumpia? Pohditaan vittu kauemmin!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat