Seuraa 
Viestejä5
Liittynyt2.1.2014

Juuri luin joululahjakirjani; tekijänä zz-mörrimöykky. Jo vuosia kummunnutta epätietoisuuttani tässä opuksessa kirvoitti maininta maailmankaikkeuden alkuhetkistä, jolloin laajeneminen tapahtui huikean moninkertaisella valon nopeudella (ymmärtääkseni inflaatio)? Tämä jäi rohvessorilta tyystin perustelematta.

Aiemmin olen lukenut artikkeleita, joissa kerrotaan kosmoksen ulompien osien etääntyvän meistä n. 2,5 x valon nopeus.

Samoin on esitetty, että kaikkeutemme läpimitta olisi n. 90 mrd valovuotta. Tämäkin johtaa 13,7 mrd:n vuoden eliniän perusteella huimaan vauhtiin.

En halua tässä vaiheessa sotkea tähän aikaelementtiä, vaan vain toivoisin kerrankin kansanmiehelle rakennettua rautalankaselitystä aiheesta? On hämmentävää yllättävän usein törmätä moisiin... oma ymmärrys kun ei perustelematta riitä.

Toivon, että viisaat kävisivät asialle, kaipaan valoa vaikka säkillä tuotuna.

Jatkossa haluaisin perehtyä valon, ja sen havainnoitsijan tilanteeseen, sekä energian määrään & käsitteeseen em. tilanteissa?

Mutta askel kerrallaan, hyvää alkanutta vuotta!

 

 

Sivut

Kommentit (94)

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5729
Liittynyt26.3.2005

No niin mörrimöykky. Rautalangasta.

Maailmankaikkeuden laajeneminen ja etenkin alun inflatorinen laajeneminen on valitettavasti usein käsitetty päin äitiä (tavisten, mutta ei ”rohvessorien” taholta). Kosmoksen laajeneminen nyt eikä inflaation aikana tarkoita sitä, että KAMAT lentelevät jumalatonta vauhtia, vaan että AVARUUS itsessään laajenee. Välimatkat kasvavat, eivät galaksien/galaksiryppäiden liikkeen takia (niiden ns. ominaisnopeudet ovat perin vaatimattomia), vaan  avaruuden itsensä laajenemisen takia (eli laajeneminen on kosmoksen sisäinen ominaisuus, ei materian ominaisuus). Meidän ja kaukaisimpien galaksien välimatka tosiaan kasvaa tällä hetkellä moninkertaisella valonnopeudella.

Kosmologiset etäisyydet eivät muutenkaan ole simppeli asia. Esim. 13 miljardia vuotta sitten lähtenyt tähden valo ei ole tähdestä 13 miljardin valovuoden päässä. Keksitkö miksi?

 

Jollet halua ”sotkea” asiaan esim. aikaelementtiä, niin miksi sitten kyselet älyttömiä. Fysiikkaan/kosmologiaan ”sotketaan” juuri niitä elementtejä, joita tarvitaan.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011
Lentotaidoton

Meidän ja kaukaisimpien galaksien välimatka tosiaan kasvaa tällä hetkellä moninkertaisella valonnopeudella.

Toi on spekulaatiota ja itse arvaisin sen olevan epätotta. Minusta kosmoksen geometria on rajaton, eli se on suljettu, mutta sen ympäri voi purjehtia jos on käytössä riittävän nopeaan poimunopeuteen pystyvä tähtilaiva. Enterprise D on siihen liian hidas, mutta Borgien nopeimmat alukset saattaisivat ehtiäkin maailmankaikkeuden ympäri järjellisessä ajassa. 

Inflaatioteoria sinänsä on ad hoc selitys, koska alkuräjähdys itsessään pitäisi olla loogisesti mahdoton jos katsotaan yksinkertaisia gravitaatiomalleja. Toki on ilmeistä että alkuräjähdys tapahtui, mutta mielestäni ihmisten tietämys on aiheesta on niin rajoitettua että olisi parempi ettei edes yrittä vastata siihen muutoin kuin "ei hajuakaan kuinka se tapahtui".

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Makepeace
Seuraa 
Viestejä160
Liittynyt27.5.2013
Agnostikko
En halua tässä vaiheessa sotkea tähän aikaelementtiä, vaan vain toivoisin kerrankin kansanmiehelle rakennettua rautalankaselitystä aiheesta? On hämmentävää yllättävän usein törmätä moisiin... oma ymmärrys kun ei perustelematta riitä.

Pullataikina rusinoineen on ihan toimiva vertaus, mutta tässä on toinen vaihtelun vuoksi.

Kahdeksan luurankoa (=galaksia) istuu vierivieressä pikkuisessa ringissä. Yhtäkkiä ne saavat jostain energiaa, ja kaikki alkavat lihoa vauhdilla. Rinki pysyy kasassa, mutta laiheliinien ympärilleen keräämä läski (=galaksien välinen avaruus) pakottaa heidät ’peruuttamaan’ ja etääntymään toisistaan, eli rinki kasvaa. Pian pullukoiden muodostama  rinki on jo niin suuri, ettei se mahtuisi edes sirkustelttaan. Tässä vaiheessa viimeistään huomaamme, että toisiaan vastapäätä istuvat luurangot ovat nyt etääntyneet toisistaan aikalailla – paljon nopeammin kuin läskin kasvuvauhti tai yksittäisen luurangon perääntymisvauhti – olkoon se sitten vaikka valonnopeus.

Luurankoja pitää ajatella olevan tietysti reilumman kokoinen sakki. Ne eivät myöskään istu ringissä vaan suht' homogeenisessa sumpussa. Lopputulos on kuitenkin sama. Paisumisen jälkeen etäisyyssuhteet ovat ennallaan. Mitä kauempana tyypit ovat alunperin olleet toisistaan, sitä suuremmalla vauhdilla ne ovat etääntyneet toisistaan.  Viidelle randomille vierekkäin seisovalle tyypille käy siis näin: 

A.B.C.D.E

A..B..C..D..E

A…..B…..C…..D…..E

A……………B……………C……………D……………E

Universumi laajenee pallomaisesti, eikä tuollaisina venyvinä janoina, mutta janalla voi kuvata hyvin esimerkiksi näkymäämme Linnunradasta (A). Galaksi E oli ammoin kaksi kertaa kauempana meistä kuin galaksi C, ja on edelleen.  

 

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5729
Liittynyt26.3.2005

Puuhevonen: esitin tässä yksinkertaisen selityksen Agnostikolle. Pitää lähteä alkeista, eikä heti hypätä avaruuden ympäri ”purjehtimiseen”. Kosmoksen geometria toki on rajaton, mutta hyvin tiedät COBEn, WMAPin ja Planckin osoittaneen ainakin havaittavan kosmoksemme olevan tasainen (flat). Mitä sen ulkopuolella? Se toki on teoriaa. Vaikka kosmoksemme olisi rajaton, voi se olla ääretön (emme tiedä onko kosmos äärellinen vai ääretön, olkoon kumpaa tahansa, on se aina ollut sellainen alusta asti). Siksi tällaiset ”purjehdukset” ovat tässä kontekstissa puhdasta mielikuvitusta. Inflaatioteorian selittää hyvin havaittavan kosmoksemme (sitä vartenhan se on luotukin). BB.n loogisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Standarditeroriassa nollaenergiainen (keskimääräiseltä kokonaisenergilataan) kosmos voi Heisenbergin epätarkkuusperiaateen mukaan olla äärettömän ikäinen. Kosmologia tieteenä on kasvanut hurjaa vauhtia viimeiset parikymmentä vuotta, tietämystä tosiaan löytyy. Standarditeoria on loogisesti, matemaattisesti ja kokeellisesti toimivaksi todettu. Mikä menee sen yli on toistaiseksi arvailujen varassa (hyvin tiedät, että esim LHC:stä ei ole vielä saatu mitään Standarditeorian ulkopuolelle menevää).

Myöskään eäisyydet universumissa eivät ole mikään simppeli asia: tässä otteita aikoinaan spin0:n oivasta selostuksesta:

"Nyt on tärkeätä pitää mielessä, että Hubblen vakion avulla laskemasi etäisyys on mukana liikkuva etäisyys (comoving distance, proper distance). Mukana liikkuva etäisyys tarkoittaa etäisyyttä nyt, tällä hetkellä - ei muinoin, eikä tulevaisuudessa. Nykyhetkeen viittaa sekin, että käytit laskuissasi Hubblen vakion arvoa H0 (hoo-nolla), joka on havainnoista saatu Hubblen vakion arvo nyt. Ajatusleikkinä mukana liikkuva etäisyys olisi se etäisyys, jonka voisi mitata pysäyttämällä avaruuden laajenemisen ja vetämällä kuvitteellinen mittanauha avaruuden geodeesiä pitkin havaittuun kaukaiseen kohteeseen. Silloin mittanauhasta voisi lukea mukana liikkuvan etäisyyden, eli etäisyyden kohteeseen nyt.

Toisin sanoen tulos merkitsee, että sellaiset kohteet, jotka juuri nyt ovat meistä noin 4250 megaparsekin (noin 13,9 mrd valovuotta) etäisyydellä etääntyvät meistä noin valon nopeudella. Sitä lähemmät kohteet etääntyvät alle valon nopeudella ja kaukaisemmat yli valon nopeudella. Kyseistä etäisyyttä/sädettä/aluetta/tilavuutta jne kutsutaan mm. Hubblen rajaksi, Hubblen matkaksi, Hubblen alueeksi, Hubblen volyymiksi jne. Sen voi kuvitella vaikkapa havaitsijaa ympäröiväksi pallon muotoiseksi avaruuden alueeksi, jonka säteenä on sille laskettu mukana liikkuva etäisyys. Annetaan sille nimeksi vaikka HD.

HD = c/H0 = c/70,5 ~= 4250 Mpc (13,9 Gly) (comoving distance)

Uskon meidän olevan tähän asti samaa mieltä. Jollemme ole, tarkista Hubblen volyymin määritelmä - siellä mainitaan kyseessä olevan nimenomaan mukana liikkuva etäisyys. Ja älä huoli desimaalien määrästä tai H0:n tarkasta arvosta, voit itse halutessasi laskea tarkemmin tai muilla arvoilla - vaikkei sillä oikeastaan ole merkitystä johtopäätösten suhteen. Seuraavissa esimerkeissä käytän laskemiseen kahta webbilaskuria. Molemmat laskevat erilaisia etäisyyksiä laajenevassa avaruudessa lambda-CDM-mallin mukaan. Ne eivät ole huipputarkkoja, mutta riittäviä:
[1] http://www.astro.ucla.edu/~wright/CosmoCalc.html
[2] http://www.uni.edu/morgans/ajjar/Cosmology/cosmos.html

Laskureihin voi syöttää kosmologisen mallin parametreja, käyttämäni parametrit (lähde:WMAP, 2009):
Hubblen vakio, H0: 70,5
Materiatiheys, OmegaM: 0,274
Kosmologinen vakio (Lambda): 0,726
(noitahan voi kokeilla erilaisia)

Lasketaan punasiirtymä Hubblen etäisyydelle HD.
Oletetaan, että havaitsemme siellä Hubblen alueen rajalla olevan galaksin. Laskurin [2] mukaan sellaisen galaksin punasiirtymä z olisi noin z=1,414. Se etääntyisi meistä suunnilleen valon nopeudella ja olisi siis suunnilleen Hubblen alueen rajalla. Katsotaan laskurien [1] ja [2] antamat tulokset:

Havaitsemamme galaksin mukana liikkuva etäisyys (comoving distance) on noin 4250 Mpc (13,9 mrd.valovuotta), se siis tarkoittaa etäisyyttä nyt.

Kun havaitsemamme valo lähti matkalle kohti meitä oli maailmankaikkeus noin 4,57 miljardin vuoden ikäinen. Valon äärellisen nopeuden vuoksi kauas universumiin katsominen on samalla menneisyyteen katsomista ja näemme galaksin sellaisena kuin se oli muinoin valon lähtiessä matkaan. Valo lähti liikkeelle kauan sitten, mutta myös kauan alkuräjähdyksen jälkeen. Tuolloinen 4,57 miljardin vuoden ikäinen maailmankaikkeus oli jo ehtinyt kehittyä ja laajeta, ja valon kulkeman matkan aikana se laajeni vielä lisää.

Kulmaetäisyys (angular distance) galaksiin on noin 1760 Mpc (5,75 mrd.valovuotta).
Kulmaetäisyys tarkoittaa etäisyyttä havaitsemaamme galaksiin silloin muinoin kun meidät nyt saavuttanut valo lähti kohteesta matkaan. Koska maailmankaikkeus laajenee, oli kohde muinoin lähempänä meitä kuin nykyään. Valon tehdessä matkaa meitä kohti maailmankaikkeus laajeni koko ajan. Siksi valon kulkema matka piteni. Ja siksi kulmaetäisyys on pienempi kuin mukana liikkuva etäisyys - ennen galaksi oli lähempänä kuin nyt.

Valolta kesti 9,14 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Tämä ei tarkoita, että etäisyys havaittuun galaksiin olisi ollut 9,14 miljardia valovuotta (2800 Mpc). Etäisyyshän oli "vain" noin 5,75 mrd.valovuotta (1760 Mpc) valon lähtiessä matkaan. Mutta koska matkan aikana avaruus laajeni meidän ja valonsäteen välissä, kului matkaan paljon pidempi aika kuin 5,75 mrd. vuotta, sillä valon kulkema matka piteni. Ja samalla valo koki kosmologisen punasiirtymän "venyessään" matkalla. Ja matkan jälkeen valon vihdoin saavuttaessa meidät kuljettuaan 9,14 mrd. vuoden ajan, on sen lähtöpaikkana ollut galaksi laajenemisen vuoksi etääntynyt paljon kauemmaksi kuin muinoin - noin 13,9 mrd. valovuoden etäisyydelle meistä (4250 Mpc).

Siinä oleelliset tekijät seuraavaan pohdintaan - eri etäisyydet ja aika.

Voimmeko havaita kohteita, jotka ovat kauempana kuin Hubblen etäisyys?

Näemme Hubblen etäisyydellä havaitsemamme kohteet noin 4,57 miljardin vuoden ikäisessä universumissa. Toisaalta voimme havaita sitä paljon vanhempiakin menneitä asioita, esimerkiksi galakseja nuoressa 600-800 miljoonan vuoden ikäisessä universumissa tai vielä niitäkin nuoremman universumin kosmisen taustasäteilyn. Eli vastaus on kyllä, toki voimme havaita vanhempia kohteita kuin Hubblen etäisyys (HD).

Ja toisaalta Hubblen etäisyyden mukana liikkuva etäisyys HD on noin 4250 Mpc (13,9 mrd.valovuotta). Koko havaitsemamme maailmankaikkeuden säteen mukana liikkuva etäisyys on paljon suurempi - noin 14000 Mpc (46 mrd. valovuotta). Selvästikin voimme siis havaita paljon kaukaisempia kohteita kuin HD:n säteen sisällä olevat. Hubblen voluumi onkin vain murto-osa koko havaittavasta universumista.

Mutta Hubblen etäisyydellä galaksit etääntyvät meistä valon nopeudella, voimmeko havaita kohteita, jotka etääntyvät laajenemisen mukana valoa nopeammin?

Kaikki kohteet, joiden punasiirtymä on suurempi kuin Hubblen etäisyys etääntyvät meistä tosiaan valoa nopeammin. Tämä ei kuitenkaan ole mikään este niiden havaitsemiselle. Tästä ovat todisteena tuhannet havaitsemamme kvasaarit, galaksit, gammapurkaukset ja kosminen taustasäteilykin joiden punasiirtymät ovat suurempia kuin HD:n punasiirtymä. Ne ovat kaukaisempia kuin HD. Koska kohteen etääntyminen laajenemisen myötä on sitä nopeampaa, mitä kaukaisempi kohde on kyseessä, etääntyvät kaikki HD:tä kaukaisemmat kohteet meistä valoa nopeammin. Se ei ole mikään este niiden havaitsemiselle.

Ja toisaalta tässä on kysymys myös etäisyyden määritelmistäkin. Siksi sanoin aiemmin, että sinulla tuntui menneen eri etäisyyskäsitteet sekaisin. Saatoit ajatella, että koska HD:n mukana liikkuva etäisyys on noin 13,9 mrd. valovuotta olisi se suoraan vertailukelpoinen sen seikan kanssa, että havaitsemamme kosminen taustasäteily on peräisin noin 13,7 miljardin vuoden takaa, eli etäisyyskin siihen olisi noin 13,7 mrd valovuotta (4000 Mpc). Näinhän ei ole. Sen sijaan kosmisen taustasäteilyn mukana liikkuva etäisyys on noin 46 mrd. valovuotta (14000 Mpc). Jos siis HD olisi jonkinlaisena rajana havainnoille, emme voisi havaita kosmista taustasäteilyä.

Populaareissa esityksissä etäisyydet usein ilmaistaan harhaanjohtavasti tai jopa väärin, ja yksikkönä käytetty valovuosikin sotkee siinä käsitteenä. Jos uutisessa esimerkiksi kerrotaan havaitun uusi eksoplaneetta, jonka tähdeltä valo on matkannut meille 1000 vuotta ja johon etäisyys on 1000 valovuotta on tämä aivan oikein ilmaistu. Pienillä etäisyyksillä valon kulkema aika ja sen kulkema etäisyys ovat riittävällä tarkkuudella samat. Tämä pätee Linnunradan tähtien ja läheisten galaksienkin suhteen.

Mutta hyvin suurilla etäisyyksillä, kun aletaan puhua miljardeista valovuosista kehiin astuu avaruuden laajeneminen, joka ehtii vaikuttaa etäisyyteen valon kulkeman pitkän matkan ja siihen kuluneen ajan aikana. Jos uutisessa kerrotaan havaitun esimerkiksi kaukainen galaksi, josta valo matkannut meille 12 miljardia vuotta, ei etäisyys kohteeseen suinkaan ole 12 miljardia valovuotta. Galaksin punasiirtymä olisi noin z=4, joten kulmaetäisyys siihen olisi noin 4,8 mrd valovuotta ja mukana liikkuva etäisyys noin 23,9 mrd valovuotta. (jätin parsekit tarkoituksella pois)

Voimmeko havaita kohteita, jotka ovat aina etääntyneet meistä yli valon nopeudella?

Kyllä. Otetaan jokin kaukainen havaittu galaksi, vaikkapa IOK-1 jonka punasiirtymä on z=6,96 ja heitetään arvo laskureihin. Tulokset:
Maailmankaikkeuden ikä oli tuolloin 780 miljoonaa vuotta.
Etäisyys galaksiin oli silloin 1110 Mpc (3,61 mrd.vv).
Valon matka kesti 12,9 miljardia vuotta.
Nykyisin etäisyys galaksiin on 8820 Mpc (28,8 mrd.vv).
Tällä hetkellä galaksin etääntymisnopeus on noin 2 kertaa valon nopeus.
Silloin muinoin valon lähtiessä matkaan etääntymisnopeus oli noin 3 kertaa valon nopeus.
Galaksi on siis aina etääntynyt meistä valoa nopeammin ja silti voimme havaita sen.

Miten sellainen on mahdollista?

Koska HD ei pysy aina samana, vaan säde kasvaa ajan myötä ulospäin - eli kohti sitä kaukaa meillepäin tulevaa valoa. Siksi sen alueelle päätyy ajan myötä valoa, joka on peräisin valoa nopeammin etääntyneestä kohteesta ja siksi sen valon on mahdollista saavuttaa meidät. Vasta kyllin suuri maailmakaikkeuden kiihtyvä laajeneminen saisi HD:n pienenemään.

No minkälaisen rajan se HD muodostaa havainnoille?

Ei nykyään minkäänlaista. Voimme aivan yhtä hyvin havaita kohteita niin sen ulko- kuin sisäpuolellakin. Se varsinainen havaittavan maailmakaikkeuden rajan muodostava partikkelihorisontti on HD:tä valtavan paljon kauempana, kuten on nykyisin havaintojen käytännön rajana oleva kosminen taustasäteilykin (kunnes joku toivottavasti keksii neutriinoteleskoopin, jolloin voimme "nähdä" vieläkin kauemmaksi vieläkin nuorempaan universumiin).

No miksi jotkut sitten esittävät muuta?

 

En tiedä. Ovat siinä kuitenkin väärässä. Ehkä asia tosiaan on vaikeaselkoinen, sillä viisaatkin ovat siinä helposti haksahtaneet jopa mm. Feynman, Weinberg ja Hubblekin. Tai ehkä se on vaikeasti selitettävä - lätisinhän minäkin näin pitkästi ja silti jäi varmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1089
Liittynyt2.3.2009
Makepeace
Agnostikko
En halua tässä vaiheessa sotkea tähän aikaelementtiä, vaan vain toivoisin kerrankin kansanmiehelle rakennettua rautalankaselitystä aiheesta? On hämmentävää yllättävän usein törmätä moisiin... oma ymmärrys kun ei perustelematta riitä.

Pullataikina rusinoineen on ihan toimiva vertaus, mutta tässä on toinen vaihtelun vuoksi.

Kahdeksan luurankoa (=galaksia) istuu vierivieressä pikkuisessa ringissä. Yhtäkkiä ne saavat jostain energiaa, ja kaikki alkavat lihoa vauhdilla. Rinki pysyy kasassa, mutta laiheliinien ympärilleen keräämä läski (=galaksien välinen avaruus) pakottaa heidät ’peruuttamaan’ ja etääntymään toisistaan, eli rinki kasvaa. Pian pullukoiden muodostama  rinki on jo niin suuri, ettei se mahtuisi edes sirkustelttaan. Tässä vaiheessa viimeistään huomaamme, että toisiaan vastapäätä istuvat luurangot ovat nyt etääntyneet toisistaan aikalailla – paljon nopeammin kuin läskin kasvuvauhti tai yksittäisen luurangon perääntymisvauhti – olkoon se sitten vaikka valonnopeus.

Luurankoja pitää ajatella olevan tietysti reilumman kokoinen sakki. Ne eivät myöskään istu ringissä vaan suht' homogeenisessa sumpussa. Lopputulos on kuitenkin sama. Paisumisen jälkeen etäisyyssuhteet ovat ennallaan. Mitä kauempana tyypit ovat alunperin olleet toisistaan, sitä suuremmalla vauhdilla ne ovat etääntyneet toisistaan.  Viidelle randomille vierekkäin seisovalle tyypille käy siis näin: 

A.B.C.D.E

A..B..C..D..E

A…..B…..C…..D…..E

A……………B……………C……………D……………E

Universumi laajenee pallomaisesti, eikä tuollaisina venyvinä janoina, mutta janalla voi kuvata hyvin esimerkiksi näkymäämme Linnunradasta (A). Galaksi E oli ammoin kaksi kertaa kauempana meistä kuin galaksi C, ja on edelleen.  

 

Tuossa on laajenemisvakio matka/nopeuslisäys, jos vakio on sama ennen ja jälkeen  pienillä etäisyyksillä ei päästä valonnopeus laajenemiseen välillä A -- E . Nythän vauhti kiihtyy -onko laajenemisvakio ollut pienempi ?

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1089
Liittynyt2.3.2009

Voiko asian ymmärtää niin, että voimme nähdä heti ensimmäiset alkuräjähdyksen kappaleet (olivat silloin lähempänä meitä?) ennemmin kuin nyt myöhemmin tulleet kuvat kauempaa. Siinä on sekamelska kun eri lähtöaikaista kuvaa tulee  tänne samaan aikaan ?

Goswell
Seuraa 
Viestejä12151
Liittynyt8.3.2010
jeremia2

Voiko asian ymmärtää niin, että voimme nähdä heti ensimmäiset alkuräjähdyksen kappaleet (olivat silloin lähempänä meitä?) ennemmin kuin nyt myöhemmin tulleet kuvat kauempaa. Siinä on sekamelska kun eri lähtöaikaista kuvaa tulee  tänne samaan aikaan ?

404, söi ensimmäisen.

Kuvitellaan alku plasmapilvi, se laajenee ja jäähtyy, tulee hetki jossa materia alkaa syntyä uudestaan, rekompinaatio. Jos tuolla olisi ollut useampi havaitsija eripuolilla kaikkeutta ja kysyttäisiin myöhemmin kuinka kehitys alkoi, jokainen väittäsi sen alkaneen siitä kohtaa missä hän oli. Seuraisi hirveä tappelu, jokainen väittäsi muiden valehtelevan ja mittaustuloksia vaihdettaisiin kiivaasti ja ne todistavat väitteet kyllä aukottomasti. Tähtiä alkoi syntyä jokaisen havaitsijan ympäriltä ja synty laajeni pallokuorimaisesti ympäristöön jokaisen  havaitsijan kohdalta.

Vaan eipä se mennyt noin oikeasti,  tähtiä alkoi syntyä jokapuolella yhtäaikaa mutta informaationviive sai aikaan vääristymän havainoissa ja mittaustuloksissa ja samalla tuon hirveän tappelun havaitsijoiden kesken.

 

Minun mielestä noin.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5729
Liittynyt26.3.2005
jeremia2

Voiko asian ymmärtää niin, että voimme nähdä heti ensimmäiset alkuräjähdyksen kappaleet (olivat silloin lähempänä meitä?) ennemmin kuin nyt myöhemmin tulleet kuvat kauempaa. Siinä on sekamelska kun eri lähtöaikaista kuvaa tulee  tänne samaan aikaan ?

Meidän fotoneihin perustuva kuvamme pysähtyy n 380000 vuotta BB:stä. Eli siihen viimeiseen sirontaan, jolloin maailmankaikkeus oli jo niin kylmä (n 3000 K) että elektronit sitoutuivat pysyvästi protonien kanssa muodostaen eka kertaa oikeita atomeja. Fotoneille taivas selkeni ja pääsivät esteettä viipottamaan eteenpäin ja jonka fotonisäteilyn nyt ”näemme” taustasäteilynä (2,7 kelvinissä). On irrelevanttia kysyä missä ”me” silloin sijaitsimme. KAIKKI etäisyydet olivat tietysti silloin aivan toista kuin nyt (vaikka kosmos olisi jo alkaessaan ollut ääretön).

Jos pystyisimme, voisimme nähdä vielä varhaisemman ”kuvan” kosmoksesta n 2 sek BB:stä. Silloin nimittäin neutriinot erkanivat yhteisestä lämpötasapainosta ja muodostivat neutriinotaustan (n 1,9 kelvinissä nykyään). Kun neutriinojen havaitseminen on supervaikeaa muutenkin, niin neutriinotaustasäteilyn havaitseminen on utopiaa vielä tällä vuosisadalla.

Ja jos pystyisimme, voisimme päästä noin 10^-43 sekunnin päähän eli Ns Planckin ajan loppumiseen, jolloin kosmos oli niin viileää, että gravitaatio erkani yhteisestä taustasta. Gravitaatiotaustasäteilyn havaitseminen on vielä sata/tuhat kertaa vaikeampaa kuin neutriinotaustasätelyn havaitseminen.

 

Inflaatioteoria on tärkeä, koska se selittää ns. näkyvän kosmoksemme geometrian. COBE, WMAP ja Planck kaikki vahvistavat tätä näkemystä.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12151
Liittynyt8.3.2010
Makepeace

 

Pullataikina rusinoineen on ihan toimiva vertaus, mutta tässä on toinen vaihtelun vuoksi.

Kahdeksan luurankoa (=galaksia) istuu vierivieressä pikkuisessa ringissä. Yhtäkkiä ne saavat jostain energiaa, ja kaikki alkavat lihoa vauhdilla. Rinki pysyy kasassa, mutta laiheliinien ympärilleen keräämä läski (=galaksien välinen avaruus) pakottaa heidät ’peruuttamaan’ ja etääntymään toisistaan, eli rinki kasvaa. Pian pullukoiden muodostama  rinki on jo niin suuri, ettei se mahtuisi edes sirkustelttaan. Tässä vaiheessa viimeistään huomaamme, että toisiaan vastapäätä istuvat luurangot ovat nyt etääntyneet toisistaan aikalailla – paljon nopeammin kuin läskin kasvuvauhti tai yksittäisen luurangon perääntymisvauhti – olkoon se sitten vaikka valonnopeus.

Luurankoja pitää ajatella olevan tietysti reilumman kokoinen sakki. Ne eivät myöskään istu ringissä vaan suht' homogeenisessa sumpussa. Lopputulos on kuitenkin sama. Paisumisen jälkeen etäisyyssuhteet ovat ennallaan. Mitä kauempana tyypit ovat alunperin olleet toisistaan, sitä suuremmalla vauhdilla ne ovat etääntyneet toisistaan.  Viidelle randomille vierekkäin seisovalle tyypille käy siis näin: 

A.B.C.D.E

A..B..C..D..E

A…..B…..C…..D…..E

A……………B……………C……………D……………E

Universumi laajenee pallomaisesti, eikä tuollaisina venyvinä janoina, mutta janalla voi kuvata hyvin esimerkiksi näkymäämme Linnunradasta (A). Galaksi E oli ammoin kaksi kertaa kauempana meistä kuin galaksi C, ja on edelleen.  

 

Joo, hyvä vertaus se on mutta väärin tulkittu. Avaruus ei tee mitään, kappaleet todellakin loittonee huimilla nopeuksilla. Tuolla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä koska avaruuden (ei mitään) suhteen ei voi verrata nopeuttaan ja kiihtymätön kappale on käytännössä levossa vaikka likkuisi millä nopeudella ja toisaalta kaikki mitä on alkupaukusta vapautunut liikkuu samalla lailla samalla kohdalla tätä kaikkea kuin mistä sitä katsellaan. Melko hyvä illuusio paikoillaan olemista minusta.

Ja mikä sen alkuvauhdin antoi, alkujaan mustan mieletön gravitaatio, se nimittäin puristi kaiken äärimmäisen pieneen tilaan, kun gravitaatio sammui, tuo paine vapauitui ja tapahtui kuten tuossa yllä on kuvattu, plasma laajeni ja jäähtyi, muodostui materia uudelleen, se kuitenkin oli tuolloin lähes tyhjiötä vastaavassa tilassa joten gravitaatio jäi äärimmäisen heikoksi eikä näinollen voinut vastustaa laajenemista. Aivan säälittävän selvä tapaus koko "alkupaukku".

Minun mielestä noin.

EternalFlame
Seuraa 
Viestejä68
Liittynyt23.12.2013
Goswell
Makepeace

 

Pullataikina rusinoineen on ihan toimiva vertaus, mutta tässä on toinen vaihtelun vuoksi.

Kahdeksan luurankoa (=galaksia) istuu vierivieressä pikkuisessa ringissä. Yhtäkkiä ne saavat jostain energiaa, ja kaikki alkavat lihoa vauhdilla. Rinki pysyy kasassa, mutta laiheliinien ympärilleen keräämä läski (=galaksien välinen avaruus) pakottaa heidät ’peruuttamaan’ ja etääntymään toisistaan, eli rinki kasvaa. Pian pullukoiden muodostama  rinki on jo niin suuri, ettei se mahtuisi edes sirkustelttaan. Tässä vaiheessa viimeistään huomaamme, että toisiaan vastapäätä istuvat luurangot ovat nyt etääntyneet toisistaan aikalailla – paljon nopeammin kuin läskin kasvuvauhti tai yksittäisen luurangon perääntymisvauhti – olkoon se sitten vaikka valonnopeus.

Luurankoja pitää ajatella olevan tietysti reilumman kokoinen sakki. Ne eivät myöskään istu ringissä vaan suht' homogeenisessa sumpussa. Lopputulos on kuitenkin sama. Paisumisen jälkeen etäisyyssuhteet ovat ennallaan. Mitä kauempana tyypit ovat alunperin olleet toisistaan, sitä suuremmalla vauhdilla ne ovat etääntyneet toisistaan.  Viidelle randomille vierekkäin seisovalle tyypille käy siis näin: 

A.B.C.D.E

A..B..C..D..E

A…..B…..C…..D…..E

A……………B……………C……………D……………E

Universumi laajenee pallomaisesti, eikä tuollaisina venyvinä janoina, mutta janalla voi kuvata hyvin esimerkiksi näkymäämme Linnunradasta (A). Galaksi E oli ammoin kaksi kertaa kauempana meistä kuin galaksi C, ja on edelleen.  

 

Joo, hyvä vertaus se on mutta väärin tulkittu. Avaruus ei tee mitään, kappaleet todellakin loittonee huimilla nopeuksilla. Tuolla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä koska avaruuden (ei mitään) suhteen ei voi verrata nopeuttaan ja kiihtymätön kappale on käytännössä levossa vaikka likkuisi millä nopeudella ja toisaalta kaikki mitä on alkupaukusta vapautunut liikkuu samalla lailla samalla kohdalla tätä kaikkea kuin mistä sitä katsellaan. Melko hyvä illuusio paikoillaan olemista minusta.

Ja mikä sen alkuvauhdin antoi, alkujaan mustan mieletön gravitaatio, se nimittäin puristi kaiken äärimmäisen pieneen tilaan, kun gravitaatio sammui, tuo paine vapauitui ja tapahtui kuten tuossa yllä on kuvattu, plasma laajeni ja jäähtyi, muodostui materia uudelleen, se kuitenkin oli tuolloin lähes tyhjiötä vastaavassa tilassa joten gravitaatio jäi äärimmäisen heikoksi eikä näinollen voinut vastustaa laajenemista. Aivan säälittävän selvä tapaus koko "alkupaukku".

 

Niin, ei se avaruus todellakaan laajene, kaareudu, veny, pauku tai kiehu!

 

Se vain on, olemalla ei yhtään mitään!

 

Siinä avaruudessa joka on ei yhtään mitään liikkuu tai paremminkin työntyy erillisiä tihentymiä joka suunnasta joka suuntaan, vuorovakuttaen toistensa kanssa sen asian avulla jota niissä on ja jota niistä työntyy ulos!

 

Galaksit synyvät sisältä ulos päin ja koska galakseihin alkoi syntyä suht samaan aikaan tähtiä, vaikka ne olivat jo valmiiksi kaukana toisistansa, on keksitty ns. inflaatioteoria jonka mukaan avaruus muka laajenee, vaikka avaruus ei todellakaan tee yhtään mitään!

Makepeace
Agnostikko
En halua tässä vaiheessa sotkea tähän aikaelementtiä, vaan vain toivoisin kerrankin kansanmiehelle rakennettua rautalankaselitystä aiheesta? On hämmentävää yllättävän usein törmätä moisiin... oma ymmärrys kun ei perustelematta riitä.

Pullataikina rusinoineen on ihan toimiva vertaus, mutta tässä on toinen vaihtelun vuoksi.

Kahdeksan luurankoa (=galaksia) istuu vierivieressä pikkuisessa ringissä. Yhtäkkiä ne saavat jostain energiaa, ja kaikki alkavat lihoa vauhdilla. Rinki pysyy kasassa, mutta laiheliinien ympärilleen keräämä läski (=galaksien välinen avaruus) pakottaa heidät ’peruuttamaan’ ja etääntymään toisistaan, eli rinki kasvaa. Pian pullukoiden muodostama  rinki on jo niin suuri, ettei se mahtuisi edes sirkustelttaan. Tässä vaiheessa viimeistään huomaamme, että toisiaan vastapäätä istuvat luurangot ovat nyt etääntyneet toisistaan aikalailla – paljon nopeammin kuin läskin kasvuvauhti tai yksittäisen luurangon perääntymisvauhti – olkoon se sitten vaikka valonnopeus.

Luurankoja pitää ajatella olevan tietysti reilumman kokoinen sakki. Ne eivät myöskään istu ringissä vaan suht' homogeenisessa sumpussa. Lopputulos on kuitenkin sama. Paisumisen jälkeen etäisyyssuhteet ovat ennallaan. Mitä kauempana tyypit ovat alunperin olleet toisistaan, sitä suuremmalla vauhdilla ne ovat etääntyneet toisistaan.  Viidelle randomille vierekkäin seisovalle tyypille käy siis näin: 

A.B.C.D.E

A..B..C..D..E

A…..B…..C…..D…..E

A……………B……………C……………D……………E

Universumi laajenee pallomaisesti, eikä tuollaisina venyvinä janoina, mutta janalla voi kuvata hyvin esimerkiksi näkymäämme Linnunradasta (A). Galaksi E oli ammoin kaksi kertaa kauempana meistä kuin galaksi C, ja on edelleen.  

 

EternalFlame
Seuraa 
Viestejä68
Liittynyt23.12.2013
Makepeace
Agnostikko
En halua tässä vaiheessa sotkea tähän aikaelementtiä, vaan vain toivoisin kerrankin kansanmiehelle rakennettua rautalankaselitystä aiheesta? On hämmentävää yllättävän usein törmätä moisiin... oma ymmärrys kun ei perustelematta riitä.

Pullataikina rusinoineen on ihan toimiva vertaus, mutta tässä on toinen vaihtelun vuoksi.

Kahdeksan luurankoa (=galaksia) istuu vierivieressä pikkuisessa ringissä. Yhtäkkiä ne saavat jostain energiaa, ja kaikki alkavat lihoa vauhdilla. Rinki pysyy kasassa, mutta laiheliinien ympärilleen keräämä läski (=galaksien välinen avaruus) pakottaa heidät ’peruuttamaan’ ja etääntymään toisistaan, eli rinki kasvaa. Pian pullukoiden muodostama  rinki on jo niin suuri, ettei se mahtuisi edes sirkustelttaan. Tässä vaiheessa viimeistään huomaamme, että toisiaan vastapäätä istuvat luurangot ovat nyt etääntyneet toisistaan aikalailla – paljon nopeammin kuin läskin kasvuvauhti tai yksittäisen luurangon perääntymisvauhti – olkoon se sitten vaikka valonnopeus.

Luurankoja pitää ajatella olevan tietysti reilumman kokoinen sakki. Ne eivät myöskään istu ringissä vaan suht' homogeenisessa sumpussa. Lopputulos on kuitenkin sama. Paisumisen jälkeen etäisyyssuhteet ovat ennallaan. Mitä kauempana tyypit ovat alunperin olleet toisistaan, sitä suuremmalla vauhdilla ne ovat etääntyneet toisistaan.  Viidelle randomille vierekkäin seisovalle tyypille käy siis näin: 

A.B.C.D.E

A..B..C..D..E

A…..B…..C…..D…..E

A……………B……………C……………D……………E

Universumi laajenee pallomaisesti, eikä tuollaisina venyvinä janoina, mutta janalla voi kuvata hyvin esimerkiksi näkymäämme Linnunradasta (A). Galaksi E oli ammoin kaksi kertaa kauempana meistä kuin galaksi C, ja on edelleen.  

 

Pullataikinavertaus toimii todella hyvin. Tosin sitä käytetään virheellisest kuvaamaan avaruuden laajenemista, vakka rusinat työntyvät pois päin tosisistansa pullatainan työntäminä!

 

Aivan samalla tavalla superjoukot työntyvät pois päin toisistansa toistensa työntäminä!

 

.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä42492
Liittynyt6.12.2009
Lentotaidoton

Inflaatioteoria on tärkeä, koska se selittää ns. näkyvän kosmoksemme geometrian. COBE, WMAP ja Planck kaikki vahvistavat tätä näkemystä.

Minä nyt vaan satun pitämään näistä esitelmistä, hyviä tiivistelmiä.

Fundamental Physics Prize Laureates Lectures Series - Alan Guth

http://www.youtube.com/watch?v=EIBmgr7rCPs

Goswell
Seuraa 
Viestejä12151
Liittynyt8.3.2010
jussipussi
Lentotaidoton

Inflaatioteoria on tärkeä, koska se selittää ns. näkyvän kosmoksemme geometrian. COBE, WMAP ja Planck kaikki vahvistavat tätä näkemystä.

Minä nyt vaan satun pitämään näistä esitelmistä, hyviä tiivistelmiä.

Fundamental Physics Prize Laureates Lectures Series - Alan Guth

http://www.youtube.com/watch?v=EIBmgr7rCPs

Hienojahan ne, ei siinä mitään mutta. Tämä "alku"räjähdys on nyt vain nostettu liian suureen arvoon, se ei ollut alku eikä räjähdys, eikä se selitä kuin tämän paikallisen pikku possahduksen josta sattuneesta syystä emme edes näen kuin murto-osan. Ääretömyys ja ikuisuus vaatii hiukan enemmän vääntämistä tuolla yläpäässä kuin pelkkien mittaustuloksien tuijottelu havaittavassa kaikkeuden osassa.Tällä nykyisellä systeemillä tästä ei tule koskaan valmista, joskus kyllä epäilyttää että se on tarkoituskin.

Ja aivan totta, ei siitä valmista tule kait aivan heti millään ilveellä, mutta pääsy hiukankin pidemmälle avaa uusia mysteereitä pohdittavaksi.

Miksi se ei ollut alku. Energiansäilyminen on syy, täysin selvä ja kaikkinaisen vastaväittelyn itsestään kumoava, energia on ikuista piste. Energia vain vaihtaa muotoaan jatkuvasti. Kuvitelkaa tulevaisuus, laajeneminen, jäähtyminen, materian tuhoutuminen, havaitsemattomuus kuvaa tuota hyvin. Guthilta kysyttiin multiversumeista, mitä tapahtuu jos ne törmäävät toisiinsa. Ne törmäävat kaiken aikaa, tälläkin hetkellä sinusta menee läpi ziljoonia vanhemman alkuräjähdyksen jäänteitä, niitä jäänteitä kutsutaan pimeäksi materiaksi.

Entäpä nopeus, valonnopeus on vakio väitetään, yksi kysymys, minkä suhteen sitä nopeutta oikein verrataan. Tehdään pieni ajatuskoe, ammutaan fotoni kohti äärettömyyttä, siis kohtaan jossa ei ole mitään, fotoni etenee nopeudella c, mutta koska kaikkeus, siis oikeasti vain tämä meidän alkupaukun kohta laajenee, fotonin nopeus laskee sitä pienemmäksi ympäristön suhteen mitä kauemmas se etenee, juuri tähän perustuu se että emme näe liian nopeasti loittonevia kohteita ollenkaan. Tuolle fotonille koittaa hetki joskus hyvin hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa jossa sen nopeus sen silloisen ympäristön suhteen on n19 km/h, esimerkiksi. Paikallisesti sitä ei silloin voi enään havaita, mutta se on siellä. Mieti, sen nopeus voi olla edelleen c maan suhteen, samaan aikaan, siis nopeus on vain suhteellista...

Jatkakaa.

Minun mielestä noin.

EternalFlame
Seuraa 
Viestejä68
Liittynyt23.12.2013

1. Meidän läpi työntyy koko ajan erittäin vanhojen maailmankaikkeuksien jäänteitä jotka kiihdyttävät meissä olevan asian hajaantumista isommalle ja isommalle alueelle avaruuteen joka on ei yhtään mitään = oikein. 2. Fotonia ei voi ampua tilaan jossa ei ole mitään. Vaikka siellä taustalla onkin avaruus joka on ei yhtään mitään, on ikuinen asia levittäytynyt kaikkialle epätasaisen tasaisesti, kierrättäen itseään äärimmäisen yksinkertaisella tavalla.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat