Seuraa 
Viestejä220
Liittynyt30.4.2009

Viime aikojen poliittinen keskustelu, poliittiset avaukset, niiden puute sekä ns. muutosvastarinta yhdessä taloudellisten vastoinkäymisten ja jopa suoranaisen pysähtyneisyyden ilmapiirin vahvistuessa, viittaavat siihen että kuilu nuoremman sukupolven sekä ikääntyvän Kekkosen aikakauden lapsien ajattelumalln kanssa on johtamassa jonkilaiseen konfliktiin. Miksi esitän tällaisen skenaarion?

Perusteluni yhteiskunnallisen pysähtyneisyyden tilalle perustuu demografisiin faktoihin. Muutosta ajavat voimat on poliittisen enemmistön diktatuuriin perustuvassa demokratiassa aivan liian pienet - noin 30% pienemmät kuin sitä vastustavat voimat. Lisäksi muutosta tiukasti vastutavat vanhaan snellmannilais-kekkoslaiseen valtiouskoon nojaavat suuret ikäluokat itse pärjäävät (ulosheitettyä suhteellisen pientä vähemmistöä lukuunottamatta) aika hyvin. Heillä on eläkkeet jotka laadittiin aikakautena jolloin suuret työtätekevät ikäluokat kykenivät luomaan eläkejärjestelmän joka kesti talouden kasvaessa. Suuret ikäluokat vastustavat muutosta koska heillä on paljon menetettävää.

Mitä ilmeisemmin Suomessa ei kuitenkaan enää koskaan päästä takavuosien taloudelliseen kasvuvauhtiin. Tämä on yleinen seuraus kaikissa niissä maissa missä väestö ikääntyy kun korkean syntyvyyden ikäluokat ovat yli 50-vuotiaita. Kestävyysvaje alkaa vasta nyt toden teolla natisuttaa Suomi-laivaa. Tässä joitakin vaarallisia merkkejä:

1. Suomen ns. informaatioyhteiskuntamyytin romahtaminen. Suomi on monessakin suhteessa heikkojen tietoverkkojen ja heikkojen, kankeiden IT-järjestelmien maa (vrt. Viron modernimmat, toimivammat ja edullisemmat terveydenhoitojärjestelmät, Latvian nopeat tietoverkot). Suuri visio suomalaisesta informaatioyhteiskunnasta on jo osittain pienoinen vitsi.

2. Nokia - ja esimerkki miten käy "neandertalilaiselle" joka ei kykene omaksumaan riittävän nopeasti muuttuvia olosuhteita.

3. Metsä. Paperiteollisuus - tajusi liian myöhään uusiopaperin vaikutuksen. Ei tajunnut mitä tietokoneistuminen PITEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ aiheuttaa paperin kulutukselle. Samaan aikaan välttämätön siirtyminen mekaaniselle puunjalostukselle sekä radikaalit uudet mallit hyödyntää Suomen puuvaroja jäivät tekemättä. Valtava luonnonvara - jota ei taaskaan osattu. Käyttää. Tarvitsemme know-how-apua muualta. Voisiko Saksa, Sveitsi, Itävalta, Hollanti tms. auttaa jämähtäneitä suomalaisia?

4. Kaupan ala ja täydellinen kyvyttömyys hyödyntää verkkokauppaa. Todella vaarallinen tilanne, sillä kilpailu ulkoapäin (verkkokaupan muodossa) saattaa viiltää hyvinkin 20% pois kaupan liikevaihdosta ja työpaikosta. S-ryhmän johtajan eropyyntö liittyi juuri näihin kysymyksiin.

5. Suomi verottaa ja hinnoittelee hyvää vauhtia itseään ulos kovan kilpailun markkinoilta. Hämmästyttävä "saavutus" kun samaan aikaan monissa kilpailijamaissa työntekijöiden palkat ja heidän ostovoimansa on suomalaisten vastaavia paremmat.

6. Miksi paljon mainostettu suomalainen korkea koulutusosaaminen ei reaalisoidu työelämässä? Onko koulutuksen taso osittain myytti vai onko niin ettei sen merkitystä pidä liikaa alleviivata? Puuttuuko Suomesta keskieurooppalaismallinen hyvä oppisopimusjärjestelmä, tehokas, suhteellisen edullinen ja todellista vaurautta tuova?

7. Suomalainen valtiokeskeinen ajattelu. Edustaako se nyt vain menneisyyden aikaa joka on epäkuranttia tavaraa 2010-luvun maailmassa?

Sivut

Kommentit (25)

Ulkkomaallainen
Seuraa 
Viestejä12
Liittynyt4.1.2014
boris
6. Miksi paljon mainostettu suomalainen korkea koulutusosaaminen ei reaalisoidu työelämässä?

1. Sitä ei ole eikä tule. Osaaminen rapistuu koko ajan. Koulutuksesta on tullut päivähoitoa. Vaatimisesta on luovuttu. Tavoitteet ovat ulkoisia, eivät sisällöllisiä.

Selvitysten mukaan yliopiston selvittävät läpi mallikkaimmin he, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita opetuksen sisällöstä. Perfektionistit ja kyseenalaistajat taas saattavat jäädä valmistumatta kokonaan.

Minäkin tunnen monta erinomaista koulumenestyjää, joilla homma on jäänyt kesken. He ovat valinneet jonkin poikkeuksellisen elämäntavan. Korkea älyllinen potentiaali on valjastettu esimerkiksi niukkaan ekologiseen elämäntapaan ja vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen älylliseen kyseenalaistamiseen.

2. Sitä ei hyödynnetä kokonaisuudeksi. En tiedä, onko totta, mutta väittävät jotkut, että monissa maissa humanistien arvo on aivan toinen kuin Suomessa. Liike-elämä ottaa heitä palvelukseensa ja lisäkouluttaa tarpeisiinsa. Näkemykset ja erilainen osaaminen pitäisi saada kohtaamaan saman katon alla.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010
boris

Perusteluni yhteiskunnallisen pysähtyneisyyden tilalle perustuu demografisiin faktoihin. Muutosta ajavat voimat on poliittisen enemmistön diktatuuriin perustuvassa demokratiassa aivan liian pienet - noin 30% pienemmät kuin sitä vastustavat voimat.

Lisäksi muutosta tiukasti vastutavat vanhaan snellmannilais-kekkoslaiseen valtiouskoon nojaavat suuret ikäluokat itse pärjäävät (ulosheitettyä suhteellisen pientä vähemmistöä lukuunottamatta) aika hyvin.

Heillä on eläkkeet jotka laadittiin aikakautena jolloin suuret työtätekevät ikäluokat kykenivät luomaan eläkejärjestelmän joka kesti talouden kasvaessa. Suuret ikäluokat vastustavat muutosta koska heillä on paljon menetettävää.

 

Oli paljo hyviä pohdintoja sulla.
Täytyy ottaa ensteks helpompaa purtavaa tästä eläkehommasta.

Mä luin joku aika sitten jonkun eläkeyhtiön pampun lausunnon tulevaisuuden eläkkeistä. Sen mukaan eläkeyhtiöillä on niin paljon sijotusvarallisuutta että suurten ikäluokkien eläkkeiden hoitaminen ei ole mikään ongelma. Sen jälkeen en ole vastaavia juttuja nähnyt. 

Eli...

Olishan se hullua ettei siihen olisi varauduttu. "Eläkepommi" on ollut tiedossa ja siihen on pystytty hyvin varautumaan. Ne eläkarahat on muhitettu moneen kertaan sijoitusmarkkinoilla. Ei sitä syntyvyyden tai maahanmuutajien varaan ole jätetty.

Okee...

Miks tästä ei sitten puhuta julkisesti? Noo,
koska ei haluta tuudittaa ihmisiä turvallisuuden tunteeseen.
Koska halutaan hillitä kasvavia vaatimuksia.
Koska halutaan perustella maahanmuuttoa.
Koska,...

Kaikki tietää että ne eläkeläiset kuitenkin potkasee tyhjää 15-20 vuoden päästä.
Sinne jää aivan vitunmoinen kasa käyttämätöntä rahaa. 

Mitä sillä tehdään ja KENELLE se kuuluu?

Ne voidaan käyttää johonkin muuhun kun eläkkeisiin. Eli niillä voidaan rahottaa muuta valtion toimintaa, itseasiaassa veikkaan että tää on aika lähellä jo nyt. Eiköhän jotain puheita ala muutaman vuoden sisään kuuluu.

Mut mikä on toinen vaihtehto?

Se et ne eläkesäätiöt pyritään kokonaan yksityistämään. Siellä on karsee potti rahaa ja kyllä eliitti sinne iskee kyntensä suomessakin - ennemin tai myöhemmin. Kansalta nyt ei voi kauheesti enempää enää pölliä verojen, maksujen ja velkahirren muodossa, mut tää eläkepotti on vielä eliitin kesken jakamatta suomessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Nobelaner
Seuraa 
Viestejä1767
Liittynyt9.6.2011

Mitä koulutukseen tulee, niin siinähän on sellainen ongelma että työnantajat joko omin päin tai virkamiesten pakottamina (erilaisten pätevyysvaatimusten kautta) vaativat kaikkeen ihan mitättömäänkin hommaan jotain kirjallista "takuuta" osaamisesta. Tästä syystä Suomi on täynnä trukkikortteja ja hygieniapasseja ja ensiapukortteja, mutta ei välttämättä kuitenkaan mitään todellista osaamista. Eli "koulutusta" on hirvittävästi mutta osaamista ei niinkään. Yliopistossa en ole itse koskaan opiskellut enkä väitä että siellä on samaa ongelmaa, mutta melkein veikkaisin että jotain samantapaista on jos akateemisesti koulutetuillakin alkaa oleman työttömyysprosentit toisella kymmenellä.

Osasyy tähän on varmasti työmarkkinoiden tarve saada aikaan valtava työntekijöiden ylitarjonta, jonka varjolla voidaan pitää palkat alhaalla ja jo työllistyneet varpaillaan irtisanomisten pelossa. Muitakin syitä lienee, mutta selvää on ainakin se että vahingossa tähän ei olla ajauduttu vaan tähän on tietoisesti pyritty.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6110
Liittynyt8.11.2012
boris

6. Miksi paljon mainostettu suomalainen korkea koulutusosaaminen ei reaalisoidu työelämässä? Onko koulutuksen taso osittain myytti vai onko niin ettei sen merkitystä pidä liikaa alleviivata? Puuttuuko Suomesta keskieurooppalaismallinen hyvä oppisopimusjärjestelmä, tehokas, suhteellisen edullinen ja todellista vaurautta tuova?

Suomessa on väestömäärään nähden paljon perusosaamista. Ongelma on, että globaalissa infromaatiotaloudessa säännöt useimmilla aloilla menee niin että olet paras tai et ole mitään.

Nokialla piti olla parhaat insinöörit. Hah, hah. Eikä ole. Parhaat insinöörit tekevät 90 tuntista viikkoa Piilaaksossa kovalla nälällä. Suomessa on ihan ok insinöörejä. Niitä jotka osaavat optimoida prosesseja ja saada hommaa toimimaan.

Innovatiivisuus taas vaatisi pitkää päivää ja suurta riskiä. Pieni rämäpäiden porukka toki Otaniemessä pääasiassa tätä tekeekin.

Mutta enemmistö on koulutettu uskomaan valtiojohtoisesti, että heidän kuuluu kouluttautua suureen yritykseen / julkiselle sektorille töihin ja torpata kaikki kehitysyritykset alkuunsa. (ja että talouskasvu on sitä että pakataan lisää paperinpyörittäjiä julkiselle sektorille torppaamaan uusia ideoita)

Tiivistetysti: Suomesta puuttuu aito innovatiivisuus. Se on yrittämisen perusta ja sosialistisissa valtioissa yrittäjiä pidetään luokkavihollisina. En suosittele yrittämistä Suomessa. Saksa, Britit, USA (erityisesti se Piilaakso), joillain aloilla myös Kiina riippuen osaamisalueesta.

Toki luokkavihollisen asema on vain kansan enemmistön antama leima. Voit olla yrittäjä ja paskat nakata yleisestä ilmapiiristä. Toimii kunhan tiedostat paaria-asemasi yhteiskunnassa. Tiedostamista auttaa mm. se, että 90-luvulla kansan enemmistö näytti mitä pienyrittäjille (lue luokkavihollisille) tehdään, kun talous sakkaa.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6110
Liittynyt8.11.2012
jees

Todellisuudessa yrittäjän pahin vihollinen on toinen yrittäjä.

Eikä ole. Informaatioaikakautena klusterit jyrää. Esimerkkinä suomessa on yhä voimakas mobiiliklusteri, jonka menestyksen perustana on tarpeeksi suuri joukko ihmisiä ja yrityksiä, joilla on osaamista mobiilista. Näin yrittäjä on toisen yrittäjän paras kaveri. Mitä enemmän alan yrityksillä on menestystä, sitä enemmän uusia mahdollisuuksia tulee tarjolle myös muille.

Parturi-kampaaja yrittäjyydessä asia johonkin rajaan asti noin toki on.

penni
Seuraa 
Viestejä4818
Liittynyt15.4.2011
jees

Nonni. Eiköhän tähänkin saatu jo Huuhaalta huuhaata siitä kuinka takana on kommarit.

Todellisuudessa yrittäjän pahin vihollinen on toinen yrittäjä.

Asia on päinvastoin. Ainoastaan yhdessä yrittäjät luovat markkinat. Tuo väitteesi on tosin "suomalainen" tapa ajatella. 

what a mess to leave behind

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
HuuHaata

Eikä ole. Informaatioaikakautena klusterit jyrää. Esimerkkinä suomessa on yhä voimakas mobiiliklusteri, jonka menestyksen perustana on tarpeeksi suuri joukko ihmisiä ja yrityksiä, joilla on osaamista mobiilista. Näin yrittäjä on toisen yrittäjän paras kaveri. Mitä enemmän alan yrityksillä on menestystä, sitä enemmän uusia mahdollisuuksia tulee tarjolle myös muille.

Parturi-kampaaja yrittäjyydessä asia johonkin rajaan asti noin toki on.

Ei se ollut mikään vastaus. Fuusiot, osuuskunnat ja klikit yleensä on vastaus. Perinteisempää linjaa edustaakin sitten nurkanvaltaukset ja avoimet sodat. Esimerkkinä cola-sota.

Tossa enemmän siitä, jos kiinnostaa. En voi auttaa asiassa kun luin sen joskus kymmenen hujakoilla, joten on tavallaan ihan hyvä että ihmismuisti on rajallinen, tai saisit annoksen niiku tietsä -analyysiä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6110
Liittynyt8.11.2012
jees
HuuHaata

Eikä ole. Informaatioaikakautena klusterit jyrää. Esimerkkinä suomessa on yhä voimakas mobiiliklusteri, jonka menestyksen perustana on tarpeeksi suuri joukko ihmisiä ja yrityksiä, joilla on osaamista mobiilista. Näin yrittäjä on toisen yrittäjän paras kaveri. Mitä enemmän alan yrityksillä on menestystä, sitä enemmän uusia mahdollisuuksia tulee tarjolle myös muille.

 

Parturi-kampaaja yrittäjyydessä asia johonkin rajaan asti noin toki on.

Ei se ollut mikään vastaus. Fuusiot, osuuskunnat ja klikit yleensä on vastaus. Perinteisempää linjaa edustaakin sitten nurkanvaltaukset ja avoimet sodat. Esimerkkinä colasota.

 

Joo perinteiset yritykset kuuluvat siihen aloitusviestissä hyvin jäsenneltyyn pysähtyneisyyden Suomeen. Ongelmana siinä on tosiaan se, että esimerkiksi verkkokaupat luovat kivijalkakaupalle painetta. Sama käynnissä useimmilla sektoreilla. Jos et osaa muuttua ja parantaa juoksua, niin kuolet pois.

 

Paitsi että Suomessa tietysti valtio tulee ja pelastaa karille ajaneet suuryritykset, koska muuten itku parku ja eläkeviran menetys.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009
HuuHaata

Paitsi että Suomessa tietysti valtio tulee ja pelastaa karille ajaneet suuryritykset, koska muuten itku parku ja eläkeviran menetys.

Paitsi että omistajaohjauksessa yritykselle voidaan asettaa velvotteita taloudellista tukea vastaan. Tällä pystytään samalla kätevästi vähentämän ammattiliittojen valtaa, mutta ei. Jos ministeri kehtaakin ohjata valtio-omisteista yritystä, niin pitää antaa kenkää.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
Liittynyt16.3.2005

Kun suuret ikäluokat ovat poistuneet muonavahvuudesta, ei jää "vitunmoista kasaa" rahaa jakamatta. Eläkkeitä on kerrytetty laskien, että ne voidaan säällisesti hoitaa. Vaikka eläkeläisten kokonaismäärä jossakin vaiheessa alkaakin laskea, eläkerahastoissa ei ole jakamattomia rahoja, vaan kaikki on korvamerkitty, eivätkä välttämättä aivan riitä, vaan lisää kerätään aktiivi-ikäisiltä, niinkuin nytkin.

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
boris

Viime aikojen poliittinen keskustelu, poliittiset avaukset, niiden puute sekä ns. muutosvastarinta yhdessä taloudellisten vastoinkäymisten ja jopa suoranaisen pysähtyneisyyden ilmapiirin vahvistuessa...


Erikoinen kommentti ottaen huomioon nykyisen hallituksen kunta- ja sote-uudistuksen.
Mutta mitä vikaa pysähtyneisyydessä olisi?

boris
Mitä ilmeisemmin Suomessa ei kuitenkaan enää koskaan päästä takavuosien taloudelliseen kasvuvauhtiin. Tämä on yleinen seuraus kaikissa niissä maissa missä väestö ikääntyy kun korkean syntyvyyden ikäluokat ovat yli 50-vuotiaita. Kestävyysvaje alkaa vasta nyt toden teolla natisuttaa Suomi-laivaa.

30-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden vanhempien lapsilla on ollut (ja on edelleen) aivan käsittämättämän rikas ja hyvä(?) lapsuus verrattuna vanhempiinsa. Syynä e-pilleri ja siitä seuranneet pari lapsiset perheet. Tällaisten perheiden lapset elättävät yhtä lasta, itseään ja yhtä eläköitynyttä vanhempaa. Yhden työuran aikana on siis hankittava yhden ihmisen koko elämän aikainen ylläpito. Vasta kun tuo taso on saavutettu "kestävyysvaje" on täytetty. Aikaisempi ja nykyinen parempi tilanne johtuu siitä, että suurilla ikäluokilla on ollut puolikas tai vähemmän vanhempaa elätettävänään. He ovat myös voineet satsata lapsiinsa enemmän per lapsi kuin mitä heihin satsattiin.

boris
3. Metsä. Paperiteollisuus - tajusi liian myöhään uusiopaperin vaikutuksen. Ei tajunnut mitä tietokoneistuminen PITEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ aiheuttaa paperin kulutukselle. Samaan aikaan välttämätön siirtyminen mekaaniselle puunjalostukselle sekä radikaalit uudet mallit hyödyntää Suomen puuvaroja jäivät tekemättä. Valtava luonnonvara - jota ei taaskaan osattu. Käyttää. Tarvitsemme know-how-apua muualta. Voisiko Saksa, Sveitsi, Itävalta, Hollanti tms. auttaa jämähtäneitä suomalaisia?

Ei ole apua muista. Kyllä suomalainen puunjalostusosaaminen on maailman huippua. Suurin ongelma on se, että puuteollisuus ei ole investoinut Suomeen vaan ulkomaille ja pilannut suomalaisen puun markkinat kasvattamalla nopeakasvuista puuta ja tekemällä siitä sellua Etelä-Amerikassa.

boris
4. Kaupan ala ja täydellinen kyvyttömyys hyödyntää verkkokauppaa.

Lisäksi kaupanalan on sallittu keskittyä vain kahden "kilpailijan" käsiin.

boris
5. Suomi verottaa ja hinnoittelee hyvää vauhtia itseään ulos kovan kilpailun markkinoilta. Hämmästyttävä "saavutus" kun samaan aikaan monissa kilpailijamaissa työntekijöiden palkat ja heidän ostovoimansa on suomalaisten vastaavia paremmat.

Joo, se on vaatinut taitoa.

boris
6. Miksi paljon mainostettu suomalainen korkea koulutusosaaminen ei reaalisoidu työelämässä? Onko koulutuksen taso osittain myytti vai onko niin ettei sen merkitystä pidä liikaa alleviivata? Puuttuuko Suomesta keskieurooppalaismallinen hyvä oppisopimusjärjestelmä, tehokas, suhteellisen edullinen ja todellista vaurautta tuova?

Lipposen tavoiteenahan oli korkeakouluttaa 75% ikäluokasta. Liiallinen koulutus ei tuo hyötyjä, koska meillä ei ole kuin tietty määrä oikeasti korkeakoulutusta vaativia työpaikkoja. Korkeasti koulutetut vain valuvat vähemmän koulutusta vaativiin töihin. Ei Suomesta tule koko maailman insinööritoimistoa.

boris
7. Suomalainen valtiokeskeinen ajattelu. Edustaako se nyt vain menneisyyden aikaa joka on epäkuranttia tavaraa 2010-luvun maailmassa?

Toivottavasti ei.

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907
Liittynyt8.12.2007
Nobelaner

Mitä koulutukseen tulee, niin siinähän on sellainen ongelma että työnantajat joko omin päin tai virkamiesten pakottamina (erilaisten pätevyysvaatimusten kautta) vaativat kaikkeen ihan mitättömäänkin hommaan jotain kirjallista "takuuta" osaamisesta. Tästä syystä Suomi on täynnä trukkikortteja ja hygieniapasseja ja ensiapukortteja, mutta ei välttämättä kuitenkaan mitään todellista osaamista. Eli "koulutusta" on hirvittävästi mutta osaamista ei niinkään. Yliopistossa en ole itse koskaan opiskellut enkä väitä että siellä on samaa ongelmaa, mutta melkein veikkaisin että jotain samantapaista on

 

Sitähän se on. Olen istunut syventävällä kurssilla, jonka tentissä olin ainoa, joka osasi lukea kuvaajaasta pinta-alan...  Profiili oli poikkeava esimerkistä... Tankkaavat tiedon ulkoa ja ovat sitten muodollisesti päteviä.

Niin sanottu verkostoituminen on turhan ratkaisevaa. Saisin myytyä ja puhuttua haastattelijan vakuuttuneeksi, jos se ei olisi niin tein tämän sitten tuon, huomenna ratkaisen Pohjois-Korean tilanteen ja mikäli aikaa ja motivaatiota riittää niin maailman rauha on lopullisesti saavutettu. Alun ujous ja epämääräisyyteni on ollut melkoisen tuskainen yhdistelmä.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010
Sepi

Kun suuret ikäluokat ovat poistuneet muonavahvuudesta, ei jää "vitunmoista kasaa" rahaa jakamatta. Eläkkeitä on kerrytetty laskien, että ne voidaan säällisesti hoitaa. Vaikka eläkeläisten kokonaismäärä jossakin vaiheessa alkaakin laskea, eläkerahastoissa ei ole jakamattomia rahoja, vaan kaikki on korvamerkitty, eivätkä välttämättä aivan riitä, vaan lisää kerätään aktiivi-ikäisiltä, niinkuin nytkin.

Onko korvamerkittyä rahaa todellakin?

Ite tossa pikasesti laskeskelin että jamppa joka jää nyt eläkkeelle on tienannu esimerkiks koko työuransa aikana 24.000 egee vuodessa josta on maksettu eläkevakuutusmaksuja abot 5500 egee per vuosi keskimäärin. Jos työura on vaikka 42 vuotta pitkä tästä tulee n.230.000 tuhannen potti lopussa ja jos sitä on edes yhtään tuottavsti niin siellä on yli 330.000 egee rahaa per lätty. Toi kohtuulisella tuotolla tekee n.17.000 egee pelkkää tuottoo ilman etttä varsinaista pääomaa tarttee maksaa yhtään takas. Todennäkösesti noi mun luvut on liian varovaisesti laskettu. Siellä on vitusti ylimäärästä rahaa ja se ei sula suurien ikäluokkien elinaikana jos sijotuspotista pidetään huolta.

 

Kyllähän meille uskotellaan kaikenlaista.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Erer
Seuraa 
Viestejä346
Liittynyt29.11.2010
SamikoKu
Sepi

Kun suuret ikäluokat ovat poistuneet muonavahvuudesta, ei jää "vitunmoista kasaa" rahaa jakamatta. Eläkkeitä on kerrytetty laskien, että ne voidaan säällisesti hoitaa. Vaikka eläkeläisten kokonaismäärä jossakin vaiheessa alkaakin laskea, eläkerahastoissa ei ole jakamattomia rahoja, vaan kaikki on korvamerkitty, eivätkä välttämättä aivan riitä, vaan lisää kerätään aktiivi-ikäisiltä, niinkuin nytkin.

Onko korvamerkittyä rahaa todellakin?

Ite tossa pikasesti laskeskelin että jamppa joka jää nyt eläkkeelle on tienannu esimerkiks koko työuransa aikana 24.000 egee vuodessa josta on maksettu eläkevakuutusmaksuja abot 5500 egee per vuosi keskimäärin. Jos työura on vaikka 42 vuotta pitkä tästä tulee n.230.000 tuhannen potti lopussa ja jos sitä on edes yhtään tuottavsti niin siellä on yli 330.000 egee rahaa per lätty. Toi kohtuulisella tuotolla tekee n.17.000 egee pelkkää tuottoo ilman etttä varsinaista pääomaa tarttee maksaa yhtään takas. Todennäkösesti noi mun luvut on liian varovaisesti laskettu. Siellä on vitusti ylimäärästä rahaa ja se ei sula suurien ikäluokkien elinaikana jos sijotuspotista pidetään huolta.

 

Kyllähän meille uskotellaan kaikenlaista.

Oletit tuossa, että Suomessa olisi täysin rahastoiva eläkejärjestelmä. Näin ei ole. Yksityisaloilla noin neljännes eläkemaksuista rahastoidaan ja loput käytetään maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Julkisella sektorilla eläkejärjestelmä on jakojärjestelmä, joskin sielläkin on alettu kerätä puskurirahastoja, en muista mistä vuodesta lähtien. Vuonna 2012 eläkerahastojen suuruus oli 77 % Suomen BKT:sta, eli on niissä kuitenkin aika paljon kertymää. Aika näyttää, riittääkö se nykyisen kaltaisen eläketason ylläpitoon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4  

mirab kirjoitti: Israel on tuhottava. Kuulemma myös sianliha on kielletty Israelissa. Maailmanpankki kirjoitti: MENA-maiden non-oil-vienti on pienempi kuin Suomen. Kts myös http://tinyurl.com/lobwaek ja http://tinyurl.com/o3hs9ro

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat