Seuraa 
Viestejä29
Liittynyt31.12.2013

Olen kummastellut tuota kondensoitumista. Sehän on ihan sinällään simppeli juttu. Esimerkiksi ilmaa ja ympäristöä  jäähdytetään, ja kun ilma ei enää pysty pitämään itsessään vettä (huonohko ilmaisu), ja vedelle tulee sitten tarve  tiivistyä jonnekin pinnalle. Samalla olomuoto muuttuu kaasusta nesteeksi

Millä muulla tämän voi  estää, kuin nostamalla pinnan lämpötilaa suhteessa ilmaan, jolloin kondensaatiota ei tapahdu?

Sitten koitin miettiä, että mitä siinä oikein tarkasti ottaen tapahtuu, kun ilman kosteus on 100 pros, ja tiivistyminen alkaa. Mutta en päässyt oikein mihinkään lopputulokseen. Ilmassa oleva kaasumainen vesi "näkee" pinnan, ja haluaa välttämättä mennä sitten siihen, johon kasvaa sitten pisaroita. Vaikuttaisiko tähän ilmiöön jotenkin pinnan käsitteleminen aineella, joka hylkii vettä? Öljytty pinta hylkii kyllä pisaroita, mutta mikä hylkisi kaasua? Tällöin vahatun auton maalipintaan ei pitäisi tiivistyä "kastetta", mutta niin kuitenkin käy. Eli ei toimi.

Selitetään nyt vielä, että vesihöyryllä en tarkoita näkyvää "sumua" koska se on jo silloin tiivistynyt hyvin pieniksi pisaroiksi ilmassa olevien hiukkasten ympärille. (Pilvi) Vaan ihan ilmassa olevaa "vesikaasua".

Mietin myös magneettikenttää, koska vesi on diamagneettista. Mutta tulee vastaan 2 ongelmaa: Tarvittaisi varmaankin muutaman teslan vahvuus, jota vesi hylkisi pintaa. = vaikea toteuttaa. Toiseksen en tiedä, onko ilmassa oleva vesihöyry diamagneettista. Jos on, tämä tarkoittaisi sitä, että vahvan magneetin lähellä ilman kosteuden pitäisi olla pienempi, kai.  Kun kaataa lasilevylle vettä kalvoksi, ja laittaa alle 0,3 T:n magneetin, on selkeaästi nähtävissä veden diamagneettisuus. Vesi pakenee/kalvo ohenee magneetin kohdalta.

Joihinkin aineisiin olen netissä törmännyt, ns anticondensation paint, tms, mut ei ole mitään kokemusta miten hyvin noin estää, ja mikä on toimintaperiate.

Saippuoitu ikkunalasi ei mene huuruun, mutta saippua ei estä kondensoitumista, vaan poistaa pintajännityksen, jolloin kondensoitunut vesi ikkunassa saa tasaisen kalvon aikaiseksi, joka häiritsee optisesti vähemmän kuin pisaramuodostus. Tätä tuleekin käytettyä esim parranajossa, pyhkii saippuoidulla kädellä peilin, niin näkee pärstänsä.

Löytysköhän luonnosta jotain valmista esimerkkiä?

Kommentit (8)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Kondensoituminen alkaa heti kun ilman suhteellinen kosteus on yli 100 %. Sen ei tarvitse olla yli 100 % muualla kuin esineen pinnan lähellä. Esimerkiksi kesällä kylmä juomalasi saa suhteellisen kosteusprosentin helposti nousemaan pinnan lähellä yli sataan, vaikka muualla lähiympäristössä se olisi selvästi alla sadan.

Suhteellinen kosteusprosentti on määritelty vallitsevan höyrynpaineen ja kylläisen höyrynpaineen suhteeksi, eli kun höyrynpaine kyseisessä lämpötilassa ylittää kylläisen höyrynpaineen, suhteellinen kosteusprosentti ylittää 100 %. Höyrynpaine käytännössä kertoo ilman höyryn määrän tilavuutta kohden.

Kyseessä ei ole mikään äkillinen muutos höyryn ominaisuuksissa, vaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että tällöin veden pinnalle tiivistyy enemmän vettä kun haihtuu. Kun ilmassa on enemmän kosteutta, veden pintaan tarttuu enemmän vesimolekyylejä. Vastaavasti veden pinnalta koko ajan irtoaa molekyylejä lämmön vaikutuksesta. Lämpötilan noustessa molekyylien irtoaminen lisääntyy, ja lämpötilan noustessa haihtuminen lopulta voittaa ilmasta saapuvien molekyylien tarttumisen ilman höyrynpaineen pysyessä vakiona.

Eli kyseessä on tasapaino lämpötilan säätelemän haihtumisen ja ilmassa olevan höyryn molekyylien veteen tarttumisen välillä.

Kondensoituminen periaatteessa tarvitsee aina jonkin tiivistymiskeskuksen, minkä ympärille vesi voi alkaa kerääntymään. Siihen tosin sileälläkin pinnalla riittää esimerkiksi pienetkin epäpuhtaudet. Materiaalit ja sen puhtaus vaikuttaa toki kondensoitumiseen, jos laakeampia vesipintoja muodostuu vähemmän, esimerkiksi veden pintajännityksen voittaessa koheesiovoimat, jolloin pisarat pysyvät erillisinä ja suuremmat pisarat valuvat pois.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Penttinen
Seuraa 
Viestejä29
Liittynyt31.12.2013

Joo. toi olikin oikeestaan selvää pääosin. Mut toi, miten toi puhtaus ja materiaali kondensoitumiseen vaikuttaa? Lähinnä etsin mielenkiinnosta materialia/ainetta, johon ei kondensoituisi vettä. Koitin kysellä hieman, että onko vettä hylkivät aineet, kuten esimerkiksi öljyinen pinta, huonompi kondenssin kerääjä. kondensoitunut vesihän siitä juoksee kyllä pois, mutta se ei ole nyt oleellista.

Tai miten muuten kondensoitumisen voisi estää? Jos kuvitteellisesti estettäisi ko. homma sähköisellä varauksella?

Ja mikä on tilanne hypoteettisesti, jos ilma onkin 100 pros, ja ei olekaan yhtään tiivisymisydintä, mitä silloin käy, jos ilmaa vaan jäähdytetään. Kelpaako itse ilman molekyylit tiivistymisytimiksi?

 

 

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30885
Liittynyt16.3.2005
S Penttinen

Joo. toi olikin oikeestaan selvää pääosin. Mut toi, miten toi puhtaus ja materiaali kondensoitumiseen vaikuttaa? Lähinnä etsin mielenkiinnosta materialia/ainetta, johon ei kondensoituisi vettä. Koitin kysellä hieman, että onko vettä hylkivät aineet, kuten esimerkiksi öljyinen pinta, huonompi kondenssin kerääjä. kondensoitunut vesihän siitä juoksee kyllä pois, mutta se ei ole nyt oleellista.

Ei kondensoitumista voi kokonaan estää.

Tai miten muuten kondensoitumisen voisi estää? Jos kuvitteellisesti estettäisi ko. homma sähköisellä varauksella?

Kuivaamalla ilman riittävän kuivaksi. Muita keinoja ei ole. Sähkökentästä en tiedä, mutta veikkaanpa siihen ainakin tarvittavan sellaisia kenttiä, jotka ovat käytännössä mahdottomia. Kyllä minun mielestäni suurjännitejohtoihinkin härmistyy talvella jäätä, vaikka sähkökenttä on sitä luokkaa, että heikkohermoista hirvittää.

Ja mikä on tilanne hypoteettisesti, jos ilma onkin 100 pros, ja ei olekaan yhtään tiivisymisydintä, mitä silloin käy, jos ilmaa vaan jäähdytetään. Kelpaako itse ilman molekyylit tiivistymisytimiksi?

Jos ajattelet kondensoitumista pintaan, se pinta on epäpuhtaus, johon vesimolekyylit voivat tarttua ja alkaa kerääntyä yhteen. Atomeista muodostunut aine on pinnaltaan epätäydellistä ja muunlaista ainetta ei tiedetä olevan olemassa. Kyllä puhdaskin höyry jossain vaiheessa tiivistyy, kun lämpötilaa lasketaan.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14400
Liittynyt16.3.2005
S Penttinen

Ja mikä on tilanne hypoteettisesti, jos ilma onkin 100 pros, ja ei olekaan yhtään tiivisymisydintä, mitä silloin käy, jos ilmaa vaan jäähdytetään. Kelpaako itse ilman molekyylit tiivistymisytimiksi?

Sumua tuossa syntyy. Ilmasta löytyy aina tiivistyskeskuksia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Wilson_cloud_chamber

 

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

V.A.Littaa
Seuraa 
Viestejä873
Liittynyt1.4.2008

Eräs asiaan liittyvä käytännön applikaatio on motoristien kypärän visiireissä käytetyt Pinlock® -kalvot. Käytännössä kypärän visiirin sisäpintaan siis laitetaan noin puolitoista-kaksi milliä paksu, käsinkosketeltavasti pehmeämpää ainetta oleva toinen "visiiri", joka reunoiltaan on tiivistetty ulkovisiiriin. Tuota kaksikerroksista visiiriä on vaikea saada huurtumaan, eli vesi ei vaikuta kondensoituvan tuohon sisävisiiriin. 

KastahMastah
Seuraa 
Viestejä10
Liittynyt21.6.2011

Olen suunnitellut laitetta peltier elementeistä josta tulisi sellainen pieni "sokkelo" jota pitkin ilmaa ohjataan tuulettimella.

Toimintaperiaate on yksinkertainen eli koska toinen peltierin puoli lämpiää ja toinen kylmenee, kun kostea ilma menee sokkelossa edestakaisin ja vuorotelleen kuumenee ja jäähtyy: alkaa se kondensoitua tehokkaasti laitteen seinämille josta vesi sitten valuu erilliseen astiaan.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat