Seuraa 
Viestejä33
Liittynyt13.2.2011

"Mikkö Möttönen", sai nimensä fysiikan historiaan, kehittämällä synteettisen aineen, jossa on yksi magneettinen napa?

Teoriassa on mahdotonta, sellaista luoda, mutta itse luulisin tuon perustuvan siihen, että toinen napa, on aineen massan syyvyyssuuntaan piilotettu, ja suurempaan eksponenttiin korkeuteen eikä syvyyteen pienempään mikro-olemukseen jää näkyviin vain aineen pinnalle toinen navoista.

 

En ole varma, voiko sitä noin tehdä, mutta jos se oli tehty noin, niin sen ymmärtäisin....

Kaikissa aineissahan muutenkin on negatiivinen elektroni pinnassa, ja positiivisuus sisällä, ytimessä, joten ei tuo mitään kauhean mahdotonta tietenkään ole....

 

Sivut

Kommentit (48)

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013

Magneettivuon vuoviivat muodostavat aina silmukoita (pyörrekenttä) toisin kuin shkökentän vuoviivat (lähdekenttä). Silmukka kulkee aina sekä N- että S-navan kautta. Jos toinen napa on olemassa niin on se toinenkin.

Renkaan muotoinen kestomagneetti voidaan magnetoida siten, että vuo kiertää renkaan sisällä. Missä ne navat silloin ovat? Ne voidaan kuvitella renkaan sisään mihin kohtaan hyvänsä. Jos rengas katkaistaan mistä hyvänsä kohdasta ja taivutetaan niin että syntyy ilmarako, niin siihen syntyy aina N- ja S-napa.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1084
Liittynyt2.3.2009
korant

Magneettivuon vuoviivat muodostavat aina silmukoita (pyörrekenttä) toisin kuin shkökentän vuoviivat (lähdekenttä). Silmukka kulkee aina sekä N- että S-navan kautta. Jos toinen napa on olemassa niin on se toinenkin.

Renkaan muotoinen kestomagneetti voidaan magnetoida siten, että vuo kiertää renkaan sisällä. Missä ne navat silloin ovat? Ne voidaan kuvitella renkaan sisään mihin kohtaan hyvänsä. Jos rengas katkaistaan mistä hyvänsä kohdasta ja taivutetaan niin että syntyy ilmarako, niin siihen syntyy aina N- ja S-napa.

Toroidin käämin magneettikenttäkin on ”ovela”.  Sydämen renkaanmuotoisen magneetin ymmärtää ”helminauhaksi” jossa on pieniä magneetteja perä jälkeen muodostaen renkaan. Ulkokehän magneetti on ilman ”runkoa”, käämi synnyttää joka kohtaan ympärilleen johtoa kiertävän magneettikentän (siinäkin navaton ?) , ulkokehän kenttä kiertää toroidin ilman napaisuuksia ?

Minkälainen on yksinapaisen magneetin kenttä, mihin se suuntautuu?

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013

Miten magneettinapa määritellään? Magnetismiin liittyy aina magneettivuo mikä ei koskaan lähde yhdestä kappaleesta vaan kiertää silmukan ja palaa takaisin samaan kappaleeseen sen toiselta puolen. Jos kappaleen kautta kulkee magneettivuo sen toisessa päässä on N-napa ja toisessa S-napa.

Nature
Seuraa 
Viestejä8271
Liittynyt15.1.2014
korant

Miten magneettinapa määritellään? Magnetismiin liittyy aina magneettivuo mikä ei koskaan lähde yhdestä kappaleesta vaan kiertää silmukan ja palaa takaisin samaan kappaleeseen sen toiselta puolen. Jos kappaleen kautta kulkee magneettivuo sen toisessa päässä on N-napa ja toisessa S-napa.

Eiköhän se määräydy sen perusteella, miten esim. kestomagneetin S- tai N-napa siihen reagoi, eli aiheuttaako se navan kenttä hylkivän vai vetävän voimavaikutuksen. Jos se aiheuttaa kaikissa suunnissa saman vaikutuksen niin silloin on kyse monopolista.

Jos useita sauvamagneetteja pursitetaan tiukasti toisiinsa hylkivät päät vastakkain, niin eikö tässäkin synny tavallaan "magneettinen monopoli". Kokonaisuuden ainakin olettaisi käyttäytyvän jossain määrin tällä tavoin ulkoisen magneetin kannalta.

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013

Voit latoa noita sauvamagneetteja rinnakkain, jolloin syntyy nauha, jonka toisella laidalla on N ja toisella S. Voit kiertää nauhan renkaaksi, jossa ulkokehällä on N ja sisäkehällä S. Jos täydennät renkaan palloksi, jonka ulkopinnalla on N ja sisäpinnalla S, magneettivuo kumoutuu tykkänään eikä ole mitään magneettivuota jäljellä eikä myöskään monopolia eikä dipolia. Jos teet pallon pintaan reiän pääsee vuo kiertämään sitä kautta ja silloin navat ilmaantuvat reiän ylä ja ala reunaan

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005
jeremia2

Minkälainen on yksinapaisen magneetin kenttä, mihin se suuntautuu?

Se on sama kuin pistevarauksen kenttä. Eli suuntautuu aina suoraan kohti varausta tai siitä poispäin. Magneettivaraukset käyttäytyisivät magneettikentässä täysin analogisesti sähkövarausten ja sähkökenttien kanssa.

 

korant

Miten magneettinapa määritellään? Magnetismiin liittyy aina magneettivuo mikä ei koskaan lähde yhdestä kappaleesta vaan kiertää silmukan ja palaa takaisin samaan kappaleeseen sen toiselta puolen. Jos kappaleen kautta kulkee magneettivuo sen toisessa päässä on N-napa ja toisessa S-napa.

Ei kai sille ole sen ihmeellisempää määriltemää, kuin magneettivuon suunta kappaleen pinnalla. Tietyt geometriat tuottavat kentälle selvän suunnan poispäin tai kohti pinnasta ja sitä voi kutsua navaksi, jos haluaa. Kenttälaskuissa ei yleensä tarvita mitään napoja, vaan kenttä on matemaattinen funktio tietyin ominaisuuksin.

Nature
Seuraa 
Viestejä8271
Liittynyt15.1.2014
korant

Voit latoa noita sauvamagneetteja rinnakkain, jolloin syntyy nauha, jonka toisella laidalla on N ja toisella S. Voit kiertää nauhan renkaaksi, jossa ulkokehällä on N ja sisäkehällä S. Jos täydennät renkaan palloksi, jonka ulkopinnalla on N ja sisäpinnalla S, magneettivuo kumoutuu tykkänään eikä ole mitään magneettivuota jäljellä eikä myöskään monopolia eikä dipolia. Jos teet pallon pintaan reiän pääsee vuo kiertämään sitä kautta ja silloin navat ilmaantuvat reiän ylä ja ala reunaan

Epäilen, mutta täytyy testata. Jos nyt lähestyn tuota "pallokuorta" erillisellä sauvamagneetilla N-pää edellä, oletko sitä mieltä että hylkimistä ei ilmene?

Epäily perustuu siihen että pallokuorella N-napojen aiheuttama magneettikentän keskimääräinen kentän voimakkuus on suurempi kuin etäämpää vaikuttavien S-napojen summavaikutus. Toisaalta ne ovat kyllä pienemmässä tilassa tihentymänä vaikuttaen näin toisiaan vahvistaen kentän geometriaan, joten voi tosiaan olla että kokonaisvaikutukset kumoavat toisensa.

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013

Kestomagneettien materiaalista riippuen uskoisin ulkoisen magneetin synnyttävän vetoa kummallakin navalla. Eli pallo vaikuttaisi ulospäin kuin megnetoimaton magneettinen materiaali.

Nature
Seuraa 
Viestejä8271
Liittynyt15.1.2014
Neutroni

Ei kai sille ole sen ihmeellisempää määriltemää, kuin magneettivuon suunta kappaleen pinnalla. Tietyt geometriat tuottavat kentälle selvän suunnan poispäin tai kohti pinnasta ja sitä voi kutsua navaksi, jos haluaa.

Näin se on. Toisaalta erimerkkiset varauksetkin yhdessä muodostavat dipolin, joka on ulkoisesti neutraali. Jos magneetin saisi katkaistua niin että napaisuus jäisi eri kappaleisiin erilaisena, monopoli olisi mahdollinen. Voitaisiinko tämä toteuttaa ulkoisten magneettikenttien avulla siten ettei dipolimuunnos (napaisuuden jakautuminen) pääse katkaistessa tapahtumaan? Pakotettu epätasapaino.

Epäilen ettei tuo ole (luonnossa) mahdollinen, koska systeemi hakeutuu luonnostaan aina energiaminimiin. Eli epäilen ettei luonnosta löydy magneettista monopolia. Syynä se että sähkömagneettisen kentän lokaali voimakkuus on liian suuri jotta niitä pääsisi syntymään tavallisissa prosesseissa. Muutokseen vaaditaan ehkä ydintä koossa pitävien voimien kaltaista vaikutusta, eikä sellaisia luonnostaan ole olemassa muulla kuin aineen sisällä.

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013
Neutroni
Se on sama kuin pistevarauksen kenttä. Eli suuntautuu aina suoraan kohti varausta tai siitä poispäin.
Tämä sotii sitä tosiaa vastaan, että sähkökenttä on luonteeltaan lähdekenttä eli voi lähteä toisesta pisteestä ja tulla toiseen. Magneettikenttä on aina pyörrekenttä eli vuo muodostaa aina silmukan. Onko siis mahdollista, että magneettikenttä voi olla myös lähdekenttä? Alkeismagneeteissakin kenttä syntyy kiertävän tai pyörivän varauksen seurauksena muodostaen silmukan.

Mikä ihme siinä monopolissa megneettikentän synnyttää?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005
korant
Neutroni
Se on sama kuin pistevarauksen kenttä. Eli suuntautuu aina suoraan kohti varausta tai siitä poispäin.
Tämä sotii sitä tosiaa vastaan, että sähkökenttä on luonteeltaan lähdekenttä eli voi lähteä toisesta pisteestä ja tulla toiseen. Magneettikenttä on aina pyörrekenttä eli vuo muodostaa aina silmukan. Onko siis mahdollista, että magneettikenttä voi olla myös lähdekenttä? Alkeismagneeteissakin kenttä syntyy kiertävän tai pyörivän varauksen seurauksena muodostaen silmukan.

Mikä ihme siinä monopolissa megneettikentän synnyttää?

Tässä kysyttiin millainen magneettisen monopolin kenttä olisi, jos sellainen olisi olemassa. Niitä ei tiedetä olevan olemassa, ja tämä esimerkkitapauskin on jonkinlainen kikka kolmonen eikä oikean magneettivarauksen omaava hiukkanen. Jos magneettivaraus on olemassa, niin se on samalla tavalla fundamentaali perusominaisuus kuin sähkövaraus. Silloin kun magneettinen monopoli löydetään vanha havainto magneettikenttien pyörteisyydestä kumoutuu.  Ei voida vastata kysymykseen mitä ne pohjimmiltaan ovat ja miksi aiheuttavat sellaisia kenttiä kuin aiheuttavat.

 

Nature
Seuraa 
Viestejä8271
Liittynyt15.1.2014
korant

Alkeismagneeteissakin kenttä syntyy kiertävän tai pyörivän varauksen seurauksena muodostaen silmukan.

Toisaalta myös magneettikentän muutos synnyttää sähkökentän ja silti sähkökenttä ilmenee monopolinakin (ei kait sähkökenttä magneettikentän muutoksen aiheuttamana ole luonteeltaan monopoli)? 

fenoxi
Seuraa 
Viestejä201
Liittynyt12.12.2013
Neutroni

Silloin kun magneettinen monopoli löydetään vanha havainto magneettikenttien pyörteisyydestä kumoutuu. 

 

Kuinka joku havaintoihin perustuva asia voisi kumoutua?

Magneettinen monopoli voisi olla aika pysymätön, jos niitä edes syntyy.

 

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä6262
Liittynyt8.11.2012

http://phys.org/news/2014-01-physicists-synthetic-magnetic-monopole-years.html

"The team relied upon theoretical work published by Möttönen and his student Ville Pietilä that suggested a particular sequence of changing external magnetic fields could lead to the creation of the synthetic monopole."

Fysiikka menee jännäksi, kun alkaa miettimään syvemmin miten manipuloida materiaa saadakseen halutunkaltaisia ilmiöitä syntymään.

Sama juttu monella muullakin osa-alueella. Harva niitä kuitenkaan tutkii, koska se on sitä todellista huippututkimusta, ja näin todella haastavaa tekijälleen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat