Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Enoa olen tässä pari päivää miettinyt. Kovin monessa kielessä ei ole nimitystä erikseen enolle ja sedälle, mutta suomessa on. Miksi? Johtuuko se siitä, että enolla ja sedällä on ollut ennen erilaisia velvollisuuksia ja/tai oikeuksia, jonka vuoksi on ollut tärkeää erotella eno ja setä? Onko eno jotenkin erityisempi, koska vain eno voi olla eno? Setähän voi olla kuka tahansa mies, tädin puoliso, vanhempi miespuolinen sukulainen, perhetuttava jne.

Minulla on kolme enoa. Montako teillä? Isoenoni tapettiin Mjölön punavankileirillä, nälkään kertoo suvun perimätieto. Yksi enoistani on rakentanut panssarivaunun. Toinen oli rauhanturvaajana Libanonissa ja toi sieltä hienon, ison, mustan mersun. Kolmas enoni on rajavartija e.v.p.

Hämmentää.

Kommentit (9)

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Vatkain

Kirjoitit:

“Enoa olen tässä pari päivää miettinyt. Kovin monessa kielessä ei ole nimitystä erikseen enolle ja sedälle, mutta suomessa on.”

Mielenkiintoinen kysymys. Ennen kuin mielestäni kannattaa yrittää arvuutella syytä, on tiedettävä, milloin tuo jako tuli suomenkieleen. Oliko se jo kantauralissa, vai onko se kehittynyt vasta myöhemmin, ja milloin? Ja millä tavalla se porukka eli, joiden kieleen tuo ero syntyi? 

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
L

Mielenkiintoinen kysymys. Ennen kuin mielestäni kannattaa yrittää arvuutella syytä, on tiedettävä, milloin tuo jako tuli suomenkieleen. Oliko se jo kantauralissa, vai onko se kehittynyt vasta myöhemmin, ja milloin? Ja millä tavalla se porukka eli, joiden kieleen tuo ero syntyi?

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan molemmilla sanoilla on vastineita sukukielissä. Sen mitä ite tuosta saan irti on se, että tarvetta on aina ollut erotella äidinpuolen suku ja isänpuolen suku.

eno

Äidin veljeä merkitsevälle eno-sanalle on esitetty vastineita sekä etä- että lähisukukielistä. Näitä ovat esim. inkeroisen enoi, vatjan ono ja viron onu sekä saamen eanu. Epävarmoja vastineita ovat mm. komin un, joka merkitsee tätiä, äidin vanhempaa sisarta tai äidin vanhemman veljen vaimoa, sekä samojedikielten vastineet esim. enetsin ina ja nganasanin nenne, jotka merkitsevät vanhempaa veljeä tai isää nuorempaa setää. Sanat ovat johdoksia ikivanhasta omaperäisestä adjektiivista enä, joka merkitsee suurta tai paljoa. Saman adjektiivin muotoja ovat esim. nykysuomen enemmän, -> eniten ja -> enää. Myös suurta jokea merkitsevä eno kuuluu enä-sanan johdoksiin. Suomen kirjakielessä äidin veljeä merkitsevä eno on esiintynyt Agricolasta alkaen. Suuren joen merkityksessä eno on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745.

setä

Isän veljeä tai yleisemminkin aikuista miestä merkitsevällä setä-sanalla on vastineita kautta koko uralilaisen kielikunnan. Lähisukukielissä vastineita on huomattavan vähän, ainoastaan inkeroisessa on tarkka vastine setä, viron murteissa ja kansanperinteessä on sedi, mutta karjalan johdos sevoitar merkitsee naispuolista serkkua tai pikkuserkkua. Etäsukukielten vastineita ovat mm. saamen čeahci, ersämordvan tšitše 'vanhemman sisaren mies', marin tšütšö, udmurtin tšuž 'äidinpuoleinen sukulainen', mansin sasig ja selkupin tšetšeka 'eno'. Merkityseroista huolimatta sana on perinteisesti laskettu kuuluvaksi vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaan, ja sen alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *sečä. Alkuperäinen merkitys lienee ollut yleisesti 'miespuolinen sukulainen'. Suomen kirjakielessä setä on esiintynyt Agricolasta alkaen.

Hämmentää.

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Vatkain

Kirjoitit:

“Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan molemmilla sanoilla on vastineita sukukielissä. Sen mitä ite tuosta saan irti on se, että tarvetta on aina ollut erotella äidinpuolen suku ja isänpuolen suku.”

Minä en saa tuosta irti ihan noin paljoa. Tuosta saa kyllä irti paljonkin sanoista setä ja eno, muta vähemmän siitä, milloin jako isän ja äidin veljien kesken tehtiin.

Toinen asiaan liittyvä kysymys tietenkin on on se, miksi vanhempien siskot molemmin puolin ovat tätejä. Vai onko joku unehtunut sana, jota ei enää käytetä? Ei varmaan ollut se nato kuitenkaan.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
L

Minä en saa tuosta irti ihan noin paljoa. Tuosta saa kyllä irti paljonkin sanoista setä ja eno, muta vähemmän siitä, milloin jako isän ja äidin veljien kesken tehtiin.

Sitä ei tiedä, että milloin jako tehtiin, mutta se selviää, että se tehtiin. Ja hyvin kauan aikaa sitten. Ja siitä tietää että tarve on ollut erotella kun on ollut käytössä nimitys 'isänpuolen sukulaiselle' tai 'äidin vanhemmalle veljelle' jne. Tai ylipäätään oma nimitys jollekin. Jos jokin saa nimen, niin se tarkoittaa, että sen on tarkoitus erottua muista asioista. Mutta oli miten oli, kiinnostaa tietää että miksi.

L
Toinen asiaan liittyvä kysymys tietenkin on on se, miksi vanhempien siskot molemmin puolin ovat tätejä. Vai onko joku unehtunut sana, jota ei enää käytetä? Ei varmaan ollut se nato kuitenkaan.

Eos. Kaisa H. puhuu vaan tädistä.

Hämmentää.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006

Jo kantauralissa oli tosiaan ero isän ja äidin veljien välillä:

*checha 'setä' ja *eka 'eno'. Tiettävästi tädille oli vain yksi sana: *koska.

http://www.elisanet.fi/alkupera/Kantaurali.pdf (sanasto lopussa)

 

Toisaalta tarkka sukulaisuussuhde ei ilmeisesti ollut niin tärkeää kuin ikä. Sukukielten perusteella näyttääkin siltä, että samalla sanalla viitattiin esimerkiksi omaan isoveljeen ja isän nuorempaan veljeen. 

 

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010
Vatkain

Enoa olen tässä pari päivää miettinyt. Kovin monessa kielessä ei ole nimitystä erikseen enolle ja sedälle, mutta suomessa on. Miksi? Johtuuko se siitä, että enolla ja sedällä on ollut ennen erilaisia velvollisuuksia ja/tai oikeuksia, jonka vuoksi on ollut tärkeää erotella eno ja setä? Onko eno jotenkin erityisempi, koska vain eno voi olla eno? Setähän voi olla kuka tahansa mies, tädin puoliso, vanhempi miespuolinen sukulainen, perhetuttava jne.

 

Evoluutiopsykologi varmaankin vastaisi, että enon verisukulaisuudesta voi olla hieman varmempi kuin sedän?

Muistelen, että joissain kulttuureissa enolla todellakin oli erityisasema lapsen perheessä, liittyiköhän perinnönjakoon tms., mutten nyt muista missä kulttuurissa, tai minkälainen asema.

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Evoluutiopsykologi ei varmasti sanoisi asiaan yhtään mitään.

Kyseessähän on bonus-ohjelma. Annetaan titteli ja sitten ollaankin jo taloudellisissa ongelmissa sukulaisten promiskuiteetin vuoksi. Eihän nyt kenenkään äitikään halua tulla kutsutuksi omalla nimellään. Meilläkin on x-mummia, y-mummia ja z-mummia jne. Itse asiassa en ole ihan varma vieläkään kaikkien oikeista nimistä.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Pari enoa on. Puuseppä ilmeisesti tämä nuorempi. Jutut aika levottomat jopa vieraassa seurassa ja jouluna toi aina jotain älypelejä, mitä teki puusta ja muita esineitä. Vanhempi on asiallinen ja jämäkämpi. Raksamies ilmeisesti. Onhan he ne omat kesämökkinsä yms. tehneet.

Hyvin polkee.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
BCK

Muistelen, että joissain kulttuureissa enolla todellakin oli erityisasema lapsen perheessä, liittyiköhän perinnönjakoon tms., mutten nyt muista missä kulttuurissa, tai minkälainen asema.

Kuten myös sedällä on erityisasema. Ellei jopa useammin kuin enolla. Vrt. patriarkaaliset kulttuurit ja isön veljen asema naisen huoltajana isän tai veljen puuttuessa.

Hämmentää.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat