Viestejä1108
klo 16:45 | 6.2.2014
En jännitä ihmettelen miten joku voisi edes jännittää, olen aika rento juippi muutoinkin.
Kerrankin työhaastattelussa kysyivät olenko perheellinen , sanoin mitas se sulle kuuluu, haastattelija tuumasi etteipä juuri mitään, no ei tullut työpaikkaa, syy oli kyllä toinen ei ollut raskaan kaluston ajokorttia, vaikka työ ei varsinaisesti ollut auton ajoa, mutta se katsottiin eduksi.
Donek eris felix, multos numerabilis amicos
Koulussa opin jännittämisen. Äiti sanoi, että kuolee nälkään, jollei lue ylioppilaaksi. Erääseen matikankokeeseen olin valmistautunut hieman ylimielisesti luullen osaavani. Koetilanteessa huomasin, etten osaakaan kaikkea niinkuin aina ennen. Pelotti. Siinä tilanteessa vuodatin ensimmäiset pelkohikeni. Olin oppinut haisemaan.
En jännitä. Tiettyä kutinaa saattaa tuntea, mutta ei se ole varsinaista jännitystä vaan enemmänkin sitä että sitä on semmosissa vireystiloissa, jotka tsemppaa parempaa suoritukseen. Vireystila nousee jne.
Hämmentää.
Usein fysikaalisissa ja varsinkin kemiallisissa kokeissa on jännää se, tuleeko koko jutusta edes pölypilveä kummempaa pössähdystä.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.