Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

Ilmastokiistelyn pohja putoaa, ellei ilmasto muutukaan pysyvästi. Näemme vain alailmakehän lämpötilan vaihtelua ajan suhteen ja tämä tietenkin on totta. Kun hyvin harva pystyy ymmärtämään, mitä energiamääriä tarvitaan ilmakehän lämpenemiseen ja koko ilmaston (maaperä ja meret mukaan lukien) lämpenemiseen, siitä on tehtävä ymmärrettävä totuuden mukainen yksinkertainen ilmastomalli.

Yksinkertainen malli

Ilmaa on 10 tonnia neliömetrillä. 70% maan pinnasta on merien peittämää. Malliksi sopii vaikkapa 3 metriä korkea katettu uima-allas, jossa 70% pohjasta on veden peitossa. Ilmaa tässä hallissa on 4 kg neliömetrillä. Nyt allas on täytettävä vesimäärällä, joka vastasi massaltaan suhteessa samaa kuin merien massa maapallolla, jossa 10 tonnia ilmaa kohti on 3800 tonnia merivettä. Uimahallissa tulisi siten olla 380*4kg vettä neliömetrillä, eli 1,5 metriä syvä allas. 70% hallista olisi vettä ja loppu vaikkapa kaakeloitua pintaa.

Useimmilla on varmaan sen verran käytännön taitoja, että pystyy välittömästi sanomaan, mikä määrää uimahallin lämpötilan, kun ovet ja tuuletusaukot ovat kiinni. Aivan selvää on, että vesimäärä on niin suuri, että sen lämpötila määrää sekä kaakelien että ilman lämpötilan. Yö aikaan hallin ulkopuolella on ilma kylmää ja lämpöä johtuu hallista ulkoilmaan, hallin ilma voi hiukan jäähtyä. Päivällä ulkoilma on lämmintä ja hallissakin ilma lämpenee vähän. Hallin ilmassa lämpötila vaihtelee, mutta ilman keskimääräisen lämpötilan määrää yksinomaa altaan veden lämpötila.

Maapallon olosuhteissa malli toimii analogisesti. Meret valtavasti paljon enemmän lämpöä sitovina määräävät alailmakehän keskimääräisen lämpötilan, joka tietenkin voi vaihdella jonkun verran satunnaisesti, koska alailmakehän lämpötila tunnetusti vaihtelee  -80 ja +60 asteen välillä.

Kommentit (10)

juakola
Seuraa 
Viestejä2478
Liittynyt10.11.2009

Eipä tuossa mitään uutta ollut. Varsinkaan alan tutkijoille. Onhan siitä jo pitkään juteltu, että pitäisi tarkkailla ennemminkin merien lämpösisältöä. Valitettavasi tuota on vielä vähintän kertaluokkaa hankalampaa mitata, kuin alailmakehän lämpötilaa.

Sitähän minäkin olen tällä palstalla jo vuosia puhunut, että merien vuosikymmenien tai -satojen mittaiset oskillaatiot aiheuttavat helposti muutaman asteen kymmenyksen heilahtelua alailmakehässä. Yksi näistä on AMO, jonka vaikutus näkyy pintamittaustilastoissa varsin selvästi. Se ei kyllä selitä kaikkea esimerkiksi 1970 -luvulta alkaneesta lämpenemisestä, mutta hyvin huomattavan osan siitä.

Asiaa on tutkittukin, esim:

http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/JAS-D-12-0208.1

http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2010JCLI3659.1

Molemmista vedettävä johtopäätös on se, että 70-luvun lopulta alkaneesta lämpenemisjaksosta pelkästään AMO:n osuus on noin puolet.

Vielä kun otetaan huomioon tämä tutkimustulos:

http://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2Fs00704-013-0894-0.pdf

Niin varsinaisen CO2-vetoisen ilmastonlämpenemisen osuus 70-luvulta alkaen on oltava alle puolet havaitusta lämpenemisestä. Tämä päätelmä on myös hyvin linjassa sen havainnon kanssa, että alailmakehän lämpenemistä ei ole havaittu enää 17 vuoteen. Häntä ei heiluta koiraa.

On olemassa 10:n tyyppisiä ihmisiä: Niitä, jotka ajattelevat binäärisesti ja niitä, jotka eivät.

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

Viittaat merien oscillointiin. Mitä ne ovat? Merivirtojen vaihtelua, lämpötilan vaihtelua, vai mitä? Minä väitin mallissani:

Meret valtavasti paljon enemmän lämpöä sitovina määräävät alailmakehän keskimääräisen lämpötilan, joka tietenkin voi vaihdella jonkun verran satunnaisesti, koska alailmakehän lämpötila tunnetusti vaihtelee  -80 ja +60 asteen välillä.

Lämpötilojen keskiarvon vaihtelu voi siten johtua pilvistä, tuulista, auringon paisteesta, pystysuorista ilmavirtauksista mittausalueella. Lämpötilamittausten keskiavon vaihtelu johtuu pääasiassa yksinkertaisesti mittausalueella mittaushetkellä sattumalta vallinneesta lämpötilasta. Vaikka mittareita tai mittauksisa on tuhansia, keskiarvosaa voi silti olla satunnaisuutta. (Tähän tilastotietäjä osaa paremmin vastata.) Hupaisaa, että tähän keksitään selitykseksi merien oscillaatiota ja meri-indeksejä. Ainahan satunnaisten suureiden välille voi mallien avulla kehitellä korrelaatioita.

Kaiken ongelmahan on siinä, ettei mitään globaalia lämpötilaa voi mitata tai määritellä. Voi vain määritellä rajat, missä globaali lämpötila vaihtelee. Rajat esitinkin edellä.

Wade
Seuraa 
Viestejä1183
Liittynyt2.12.2013
juakola

Niin varsinaisen CO2-vetoisen ilmastonlämpenemisen osuus 70-luvulta alkaen on oltava alle puolet havaitusta lämpenemisestä. Tämä päätelmä on myös hyvin linjassa sen havainnon kanssa, että alailmakehän lämpenemistä ei ole havaittu enää 17 vuoteen.

IPCC:n pääkirjoittaja Mojib Latifin tutkimusten mukaan puolet 1900-luvulla nähdystä ilmaston lämpenemisestä johtui merten luonnollisesta vaihtelusta. AMO:n vaihtelu on samansuuntaista kuin globaali lämpötilakehitys.

 

Pohjois-Atlantin lämpeneminen on varmaankin jo saavuttanut syklisen huippunsa. Tisdale näkee asian tapahtuneen 2003.  http://bobtisdale.files.wordpress.com/2014/01/07-amo-may-have-peaked1.png

 

Jos AMO:a pitää tärkeänä lämpötilavaikuttajana, niin päätelmät ovat ristiriidassa sen kanssa, että lämpenemistä ei ole havaittu 17 vuoteen. AMO:n mukaan ilmaston nykyinen lämpenemistrendi ei vielä ole saavuttanut huippuaan, vaikka se sitä jo kovasti vaimentaakin.  Itse pidän RealClimaten stefanin näkemyksestä globaalin kehityksestä parempana. Lisäksi Rahmstorfilla ja (PIK:lla) on mielestäni oikea näkemys myös siitä, mikä on aihettanut kylmiä talvia Euraasiassa viime vuosina. Se on tärkeä juttu kiistellyssä aiheessa, sillä talvet jatkossa pohjoisella palllonpuoliskolla todennäköisesti muuttuvat entistä villeimmiksi.

http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013/12/the-global-temperature-jigsaw/

juakola
Seuraa 
Viestejä2478
Liittynyt10.11.2009
Wade

Jos AMO:a pitää tärkeänä lämpötilavaikuttajana, niin päätelmät ovat ristiriidassa sen kanssa, että lämpenemistä ei ole havaittu 17 vuoteen. AMO:n mukaan ilmaston nykyinen lämpenemistrendi ei vielä ole saavuttanut huippuaan, vaikka se sitä jo kovasti vaimentaakin.  Itse pidän RealClimaten stefanin näkemyksestä globaalin kehityksestä parempana. Lisäksi Rahmstorfilla ja (PIK:lla) on mielestäni oikea näkemys myös siitä, mikä on aihettanut kylmiä talvia Euraasiassa viime vuosina. Se on tärkeä juttu kiistellyssä aiheessa, sillä talvet jatkossa pohjoisella palllonpuoliskolla todennäköisesti muuttuvat entistä villeimmiksi.

http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013/12/the-global-temperature-jigsaw/

En varmaan tarkentanut asiaani riittävästi.

AMO on toki ollut viime vuosina vielä hienoisessa nousukiidossa, mutta ENSO laskusuunnassa. Tiesit varmaan, että ENSO:n multidekaalit syklit ovat yleensä hieman AMO:a edellä. Samasta syystä viime vuosisadan puolivälin viileneminenkin pystyi alkamaan hieman ennen, kuin AMO kääntyi laskuun.

Kuvaaja 2 realclimaten sivuilla kertoo kaiken tarvittavan siitä, miten hyvin ilmastomallit replikoivat multidekaalia oskillointia, joka siis näkyy mittaustilastoissa varsin selvästi. Vuosisadan alkupuolen lämpenemispiikki ja tästä seurannut vuosisadan puolivälistä alkanut viileneminen eivät näy kyseisessä malliajossa laisinkaan -> sisäistä vaihtelua selitetään ulkoisilla pakotteilla. Ja juuri tästä syystä malliajoista saadaan ulos niinkin suuria ilmastoherkkyyksiä.

On olemassa 10:n tyyppisiä ihmisiä: Niitä, jotka ajattelevat binäärisesti ja niitä, jotka eivät.

Wade
Seuraa 
Viestejä1183
Liittynyt2.12.2013
juakola

En varmaan tarkentanut asiaani riittävästi.

AMO on toki ollut viime vuosina vielä hienoisessa nousukiidossa, mutta ENSO laskusuunnassa. Tiesit varmaan, että ENSO:n multidekaalit syklit ovat yleensä hieman AMO:a edellä. Samasta syystä viime vuosisadan puolivälin viileneminenkin pystyi alkamaan hieman ennen, kuin AMO kääntyi laskuun.

Syklinen AMO tuskin on enää nousee. Mitatut ja proksi-AMO:t kertovat, että kun huipulle on päästy, niin se kulkee aikansa. Globaalin lämpötilan pitäisi olla nousussa AMO:n tässä vaiheessa.

 http://www.climate4you.com/images/AMO%20GlobalAnnualIndexSince1856%20With11yearRunningAverage.gif

 

ENSO:lla on paljon vaikutusta AMO:on. Viime vuosisadan lämpeneminen pysähtyi vuosien 1940 - 42 El Ninojen jälkeen. Edelliset lämpöjaksot ovat myöskin päättyneet sen jälkeen, kun El Ninot ovat siirtäneet lämpöä meristä ilmakehään vuosina 1782 - 86 ja 1790 - 93 sekä 1865 - 69 ja 1877/78.  Jos syklisyys jatkuu samanlaisena, niin seuraavaksi pitäisi El Ninoja alkaa kuulumaan urakalla. Viileneminen ei ala, ennen kuin lämpöä otetaan pois.

 

 

 

 

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

Edellä juakola ja wade ovat keränneet tietoa asioista, joista minä en tiedä juuri mitään. En ole edes kovin kiinnostunut tuosta tiedosta. Minusta se on jostain mankelista väännettyä. Tietoa sitten markkinoidaan uusiosanojen avulla, AMOlla ja ENSOlla ja näihin liittyvillä lämpöjaksoilla.

Olisin kiinnostunut tiedoista, onko merien lämpömäärissä tapahtunut muutoksia. Siihen ei sitten tolkkua löydykään. Hakusanalla heating of oceans löytyy kaikille sopivaa tietoa, vaikka ei tuota tiedoksi voi sanoa, koska toinen tieto lyö toista korville. On kuitenkin jonkinlainen ilmastomalleihin perustuva konsensus, siis jotain tietoa on enmmän kuin toista.

Vähän ihmetyttää miksi nyt, kun alailmakehän lämpeneminen on ollut pysähdyksissä 15 vuotta, on alkanut löytyä tietoa merien lämpenemisestä jopa 2000 metrin syvyyksistä. Argo poijut ovat kyllä mittauksia tehneet, mutta ovatko mittaustulokset kaikkien saatavilla.

Löytyy tietoa, että global heat content olisi lisääntynyt pintavesissä 0-700m 1,4E23J 30 vuoden aikana. Viimeisten 10 vuoden aikan sitten todetaan, että lämpö 0-2000 metrin syvyydessä olisi kasvanut 4E22J ( http://www.realclimate.org/images/ohc2000.jpg ). Lähde on sivustolta, joka väittää ilmaston lämpenemisen jatkuvan edellee, mutta nyt merissä. Laskin kuinka paljon merivesi 0-2000m olisi 4E22 joulen energiasta lämmennyt. Tulokseksi tulee 0,013 astetta. Tämä osoittaa, että lähteen kuva on mankeloitu, sitä ei ole mittaamalla saatu. Tieto on mittaustarkkuuden ullkopuolelta.

1,4E23 joulen energia muuttaa pintavesien lämpötilaa 0,13 astetta. Kyseen alainen tulos tämäkin, koska lämpöä pintaa syvemmältä mitattu vasta kymmenkuta vuotta. Mankeloitua tietoa sekin.

Ovatko siten juakolan ja waden viittaamat tutkimukset 0-tutkimuksia tieteellisessä mielessä ja hyödyllisiä vain ilmastopolitiikassa? Luultavasti, eihän niistä näytä olevan hyötyä edes säätilojen ennustamisessa.  Kukaan ei osannut ennustaa tämän talven pohjois Atlantin voimakkaita pysyviä matlapaineita, jotka aiheuttivat USA:n pohjoisosien ja etelä Euroopan myrskyt ja kylmyyden sekä Skandinaavian leudon talven.

juakola
Seuraa 
Viestejä2478
Liittynyt10.11.2009
unbiased

Edellä juakola ja wade ovat keränneet tietoa asioista, joista minä en tiedä juuri mitään. En ole edes kovin kiinnostunut tuosta tiedosta. Minusta se on jostain mankelista väännettyä. Tietoa sitten markkinoidaan uusiosanojen avulla, AMOlla ja ENSOlla ja näihin liittyvillä lämpöjaksoilla.

Älä sitten torppaa asiaa, josta itsekin myönnät, ettet tiedä juuri mitään.

unbiased

Laskin kuinka paljon merivesi 0-2000m olisi 4E22 joulen energiasta lämmennyt. Tulokseksi tulee 0,013 astetta. Tämä osoittaa, että lähteen kuva on mankeloitu, sitä ei ole mittaamalla saatu. Tieto on mittaustarkkuuden ullkopuolelta.

Suurinpiirtein samaa mieltä.

unbiased

Ovatko siten juakolan ja waden viittaamat tutkimukset 0-tutkimuksia tieteellisessä mielessä ja hyödyllisiä vain ilmastopolitiikassa? Luultavasti, eihän niistä näytä olevan hyötyä edes säätilojen ennustamisessa.  Kukaan ei osannut ennustaa tämän talven pohjois Atlantin voimakkaita pysyviä matlapaineita, jotka aiheuttivat USA:n pohjoisosien ja etelä Euroopan myrskyt ja kylmyyden sekä Skandinaavian leudon talven.

Nuo ilmiöt ovat kvasiperiodillisia, eli niiden ennustettavuus lyhyellä aikavälillä on heikko, mutta tiedetään missä haarukassa ne pidemmällä aikavälillä keskimäärin heilahtelevat.

On olemassa 10:n tyyppisiä ihmisiä: Niitä, jotka ajattelevat binäärisesti ja niitä, jotka eivät.

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010
juakola
unbiased

Ovatko siten juakolan ja waden viittaamat tutkimukset 0-tutkimuksia tieteellisessä mielessä ja hyödyllisiä vain ilmastopolitiikassa? Luultavasti, eihän niistä näytä olevan hyötyä edes säätilojen ennustamisessa.  Kukaan ei osannut ennustaa tämän talven pohjois Atlantin voimakkaita pysyviä matlapaineita, jotka aiheuttivat USA:n pohjoisosien ja etelä Euroopan myrskyt ja kylmyyden sekä Skandinaavian leudon talven.

Nuo ilmiöt ovat kvasiperiodillisia, eli niiden ennustettavuus lyhyellä aikavälillä on heikko, mutta tiedetään missä haarukassa ne pidemmällä aikavälillä keskimäärin heilahtelevat.

No missä haarukassa tulee seuraava? Viittaamasi tutkimukset ovat siis 0-tutkimuksia.

Mitä järkeä on ennustaa, että 20 vuoden päästä Suomessa on hyvin lämmin kesä. Jos ennusteen osuvuus on ±3 vuotta? Ja tarvitaanko ennustamiseen merentutkimusta, eikö riitä että vilkaisee tilastoja?

juakola
Seuraa 
Viestejä2478
Liittynyt10.11.2009
unbiased

No missä haarukassa tulee seuraava? Viittaamasi tutkimukset ovat siis 0-tutkimuksia.

Mitä järkeä on ennustaa, että 20 vuoden päästä Suomessa on hyvin lämmin kesä. Jos ennusteen osuvuus on ±3 vuotta? Ja tarvitaanko ennustamiseen merentutkimusta, eikö riitä että vilkaisee tilastoja?

Et siis ymmärrä alkuunkaan edes sitä, mitä ajoin noilla tutkimuksilla takaa. Me emme puhu tässä sään ennustamisesta yksittäiselle vuodelle, vaan siitä miten ilmasto käyttäytyy pitkällä aikavälillä. Ja tässä ketjussa nostin ne esille kertoakseni, että jo tapahtuneessa lämpenemisessä niillä on ilmiselvä rooli.

 

 

On olemassa 10:n tyyppisiä ihmisiä: Niitä, jotka ajattelevat binäärisesti ja niitä, jotka eivät.

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010
juakola
unbiased

No missä haarukassa tulee seuraava? Viittaamasi tutkimukset ovat siis 0-tutkimuksia.

Mitä järkeä on ennustaa, että 20 vuoden päästä Suomessa on hyvin lämmin kesä. Jos ennusteen osuvuus on ±3 vuotta? Ja tarvitaanko ennustamiseen merentutkimusta, eikö riitä että vilkaisee tilastoja?

Et siis ymmärrä alkuunkaan edes sitä, mitä ajoin noilla tutkimuksilla takaa. Me emme puhu tässä sään ennustamisesta yksittäiselle vuodelle, vaan siitä miten ilmasto käyttäytyy pitkällä aikavälillä. Ja tässä ketjussa nostin ne esille kertoakseni, että jo tapahtuneessa lämpenemisessä niillä on ilmiselvä rooli.

Jo tapahtuneessa lämpenemisessä? Tiedän kyllä, lämpenemisestä sanotaan olevan konsensus. Mutta kukaan tai mikään lämpenemistä ei ole osoittanut. Juuri kävi ilmi, ettei merien lämpömäärän muuttumisesta ole tietoa. Ilmakehän lämpenemisestäkään ei ole kunnollista näyttöä ja ilmakehän osuun maapallon lämpösisällöstä on mitätön. Viittaamasi tutkimukset ovat yhtä tyhjän kanssa, niistä ei ole hyötyä, mutta ovatpahan tehtyjä.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat