Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Meillä kävi viime kesänä niin että kellarin takkahuoneen sohvaan oli ilmestynyt jotain vaaleita alueita, jotka kaksistaan homeeksi tuomittiin, sen enmpää mitään mistään tietämättä. Oltiin tyhminä pidetty lämmitystä pois päältä sieltä kun yritettiin säästää sähkökuluissa. Siellä olikin koko kesän jotain 10-15 astetta. Sittemmin olen tuumannut että siinähän saattaa käydä niin että ulkoa tuleva kuuma ilma jäähtyy siellä ja suhteellinen kosteus kasvaa suureksi jolloin asiat kostuvat. Kaiken järjen mukaan. Ehkä se sohva homehtui sen takia. Niihin aikoihin siellä myös tuoksahti omituiselta, jotenkin happamalta tai pistävältä. Ei varsinaisesti kellarin tunkkaiselta kuitenkaan. Mutta ilmeisesti home voi tuoksua tuollaiselta. Hankkiuduttiin eroon sohvasta ja pidetty lämmitystä päällä jatkuvasti sen jälkeen. Emme ole enää huomanneet outoa hajua siellä. Mutta minua on jäänyt hiukan askarruttamaan. Miksi sohva olisi ollut ainoa homepesäke, miksei seinät olisi homehtuneet samalla? Jos sinne on jäänyt hometta jonnekin, eikai se sieltä mihinkään häviä vaikka paikat kuivaisikin? Talo on rakennettu siinä 40-luvun lopussa, olisko ollut 49.. vituttaisi jos oltaisiin pilattu koko talo yhden kesän aikana silkan hölmöyden vuoksi. Minua muutenkin stressaa jotenkin nämä taloasiat, saattaa heijastua työstressistä ja uupumuksesta. Helpottaisi oloa kun voisi olla varma edes jostain. Joku home- tai kosteustarkastuskin maksaa vissiin monta tonnia.. mitä mieltä olette, onko sellainen tällaisessa tapauksessa järkevää vai onko se järkevää vasta silloin kun on oikeasti kunnon aihetta olettaa että kosteusvaurioita on? Mitä ylipäänsä voi tapahtua yhden kesän aikana, tai siis olenko ihan syyttä suotta hysteerinen? Ei meistä kellään ole mitään terveysjuttuja ilmennyt tämän parin vuoden aikana, muuta kuin lievä nenäntukkoisuuteni. Siihen voi kyllä olla monia muitakin syitä, esim työpaikan liuotinhöyryt joita hengittelen päivittäin, tai kissat.

Kesät on kinkkisiä, koska ulkona on lämmintä. Sisälle tullessaan se ilma ainakin tuolla kellarissa auttamatta hiukan jäähtyy, ja suhteellinen kosteus kasvaa. Onko sillä mitään väliä kuitenkaan? Kaikki aina sanoo että pitäisi saada ilma vaihtumaan, mutta miten käytännössä? Mistä ylipäänsä tiedän tai saan selville, kuinka talomme ilmanvaihto on suunniteltu toimimaan? Eihän sen edellisen asukkaan sekavista selityksistä muista mitään, mahtoiko itsekään edes tietää.

Ihan periaatteellisella tasolla mietittynä, niin mihin suuntaan ilman pitää virrata kellarissa? Sisältä ulos vai ulkoa sisälle? Mikä on järkevin tapa toteuttaa tuollainen tehokas ilmanvaihto? Onko ilmankuivaimissa ideaa?

Minkälainen veijari kannattaisi palkata tutkimaan ja selvittämään näitä asioita ihan tänne paikan päälle, jos haluaa oikeasti tietää? Tai jos mielessä olisi vaikka koko kellarin täysremontointi, niin mikä on se ammattinimike, johon kannattaa ottaa yhteyttä ensimmäisenä? Olettaen, että haluaa kaiken menevän oikein ja kunnolla, ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä jälkeenpäin..

くそっ!

Sivut

Kommentit (24)

lokki
Seuraa 
Viestejä4233
Liittynyt3.1.2010

Älä turhaan huolehdi. Ei se home ole ikuista. Jos sitä on joskus ollut, mutta sittemmin on ollut kuivempaa, syövät paremmin kuivuutta kestävät mikrobit homeen. Hommaa ilmankosteusmittari, jotta voit seurata kosteustilannetta kellarissa. Kondensoiva ilmankuivain on hyvä ja edullinen tapa pitää kellari kuivana. Lämmittäminen on toki fiksua, mutta talvella kellari on kuitenkin aina lämpimämämpi, kuin ulkoa tuleva ilma, joten ei se talvella kostu, jos vähänkin tuuletetaan.

Tuuletus kannattaa järjestää siten, että ilma tulee ensin kellariin ja vasta sieltä nousee asuinkerroksiin. Muuten käy niin, että asuinkerroksen lämmin, elämisestä kosteutta kerännyt ilma kellariin päästyään kondensoi ylimääräisen veden kellarin kylmempiin pintoihin. Keskikesän helteillä sitten kaikki luukut kiinni ja kellariin kondensoiva ilmankuivain pörisemään. Välikausina kannattaa seurata ulkoilman kastepisteen lämpötilaa. Näkyy esim. ilmatieteenlaitoksen paikallisennustesivulta. Jos kastepiste on ylempänä, kuin kellarin kylmimmät pinnat, ei kannata ulkoilmaa päästää kellariin.

Ilmankuivain vie vain jääkaapin verran sähköä, mutta kuivaa paljon suuremmalla teholla, kuin lämmittäminen. Lämpötilasta riippuen jopa 10-kertaa tehokkaammin, kuin ilman lämmittäminen käytettyä wattia kohti. Sitäpaitsi ilman kuivaaminen kondensoivalla kuivurilla lämmittää ilmaa.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Eikös tuollaisen kuivaimen voisi siis laittaa sinne pörisemään ihan keväästä syksyyn? Meillä menee sähköön joka tapauksessa suoran sähkölämmityksen takia niin paljon rahaa ettei joku ylimääräinen "jääkaappi" tunnu oikein missään.

Hei ja kiitos todella asiallisesta vastauksesta, olipa mukavaa kerta kaikkiaan.

Joku kesä voisi miettiä myös talon ulkopuolisia järjestelyjä. Mahtaako siellä olla kaikki patolevytykset sun muut kunnossa.

Hei muuten tuli mieleen tuosta ilman kierrosta kellarin kautta asuintiloihin. Eikös se tehosta kaiken mahdollisen radonin ja homeen kulkua asuintiloihin? Vai onko siinä oletuksena että kellari on puhdas ja radonia vähän?

くそっ!

lokki
Seuraa 
Viestejä4233
Liittynyt3.1.2010
Ronron

Eikös tuollaisen kuivaimen voisi siis laittaa sinne pörisemään ihan keväästä syksyyn? Meillä menee sähköön joka tapauksessa suoran sähkölämmityksen takia niin paljon rahaa ettei joku ylimääräinen "jääkaappi" tunnu oikein missään.

Hei ja kiitos todella asiallisesta vastauksesta, olipa mukavaa kerta kaikkiaan.

Joku kesä voisi miettiä myös talon ulkopuolisia järjestelyjä. Mahtaako siellä olla kaikki patolevytykset sun muut kunnossa.

Hei muuten tuli mieleen tuosta ilman kierrosta kellarin kautta asuintiloihin. Eikös se tehosta kaiken mahdollisen radonin ja homeen kulkua asuintiloihin? Vai onko siinä oletuksena että kellari on puhdas ja radonia vähän?

Olennaista on, että kellarissa on ilmanvaihdon vapaa piste, eli ilma pääsee ulkoa kellariin mahdollisimman pienellä alipaineella Kun kellarissa ei ole alipainetta, ei maasta imeydy radonia. Poistoilmapuhallin tai pelkkä painovoimaninenkin poistoilmanvaihto ilman kunnollista tuloilmareikää imee radonin ja muut kaasut maasta talon alta sisätiloihin. 

Meillä pari tuollaista ilmankuivainta toimii läpi vuoden. Toinen kellarissa sijaitsevassa saunan pesutuvassa, jonka se hyvin kuivaa suihkun jäljiltä ja toinen kellarin yleistilassa. Molemmissa on hygrostaattiohjaus, eli ne käynnistyvät, jos ilmankosteus nousee. Muistaakseni keskikulutus noilla on 70 W luokkaa tuossa käytössä ja -säädöissä.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Tarkistin äsken, niin ainakin siellä kellarissa jokaisesta räppänästä tuntuu kädellä tulevan kylmää ilmaa sisälle. Minnehän se menee? Mistä tiedän että tuleeko se rappuset ylös tänne asuinkerrokseen? Ovea ei viitti pitää auki kellaritilaan koska kissat ei saa mennä sinne. Ovi on kuitenkin aika epätiivis, alla ehkä puolen sentin rako niin eiköhän ilma siitä pääse?

Miksi muuten ilman vaihtuminen on niin tärkeää? Mikä se perusidea siinä on? Sanoitkin että kesällä kaikki luukut kiinni, siksi ettei enempää kosteaa ilmaa pääse sisään? Eli periaatteessa ilman seisominen ei haittaa, jos se on kuivaa?

Ajattelin hankkia tuollaisia ilmankuivaimia. Eihän ne maksakaan näköjään tonnikaupalla, satasella jo saa. Tai parilla.

 

Vielä sinänsä tähän liittymätön kysymys, mutta taloista noin niinkun muuten. Onko periaatteessa mitään rajaa sille kuinka kauan omakotitalo voi pysyä hyvässä kunnossa? Siis että jos pitää sen kuivana ja silleen hoitaa, niin miksei puutalo voisi elää vaikka satoja vuosia? Onko siinä aina joku juttu mikä ajan kanssa menee pilalle niin että lopulta edessä on vääjäämättä joko purku tai perusteellinen rakenteiden uudistus/korjaus?

くそっ!

vorrester
Seuraa 
Viestejä615
Liittynyt22.7.2005

Kai se sohva homehtuu kun siihen on jäänyt orgaanista jätettä. Hanuri hikisenä köllötät sohvalla ja sormiin tarttunut räkä huomaamatta pyyhkäistään kankaisiin. Kun kosteus on sopiva alkaa orgaanisen jätteen hävitys sohvasta homeiden voimalla. Jos pinnat muuten epäorgaanisia ja puhtaita, mitä se home niille parkkeeraisi.

Aivopierun tunnistaa rivin alun merkistä *

Psalin
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt14.1.2014

Mikrobivaurion tunnistaa parhaiten hajusta. Hajun voi aistia esim. tunkkaisuutena, maakellarin hajuna tai homeenhajuna. Erilaisilla materiaaleilla on hyvin erilainen homehtumisherkkyys. Esim. täyspuu homehtuu todella paljon hitaammin kuin vaikkapa pahvi.

Jos sohvaan on ilmestynyt hometta, se ei tarkoita automaattisesti että seinissäkin olisi hometta. Jos kellarissasi on paljon erilaista tavaraa/eri materiaaleja, luultavasti jokin niistä on myös homehtunut kesän aikana. Tämä taas saattaa tuottaa hajua.

Jos haluaisin selvittää onko home levinnyt rakennusmateriaaleihin niin poistaisin ensin irtaimiston ja menisin tutkimaan muutaman päivän päästä, onko haju hävinnyt. Saattaisin myös otsonoida tilan jotta hajuerot olisivat selvemmät.

Home voi pesiytyä myös epäorgaanisille pinnoille, varsinkin jos vettä on paljon saatavilla. Home elää tarvittaessa vaikka ilmasta laskeutuvaa likaa syömällä.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Moniaiset ovat homeen syyt. Asuntovaunut, hyttiveneet, grillikatokset yleisesti homeessa. Kellarikerros itsessään ei välttämättä ole sen homeherkempi kuin ullakkokamari, mutta sen voi tietää ainoastaan pyytämällä paikanpäälle jonkun jolla älliä asian puitteissa, ellei itsellä asian päälle ole käsitystä. Tuuletus eli ilmanvaihto ja lämmitys ovat aika tärkeitä juttuja. Maalattiaisessa perunakellarissakin voi olla homeetonta jos on lämmitys ja tuuletus sopivasti järjestetty. Itsellä on talon alla osin keskiaikaista (1300), osin 1700 alun holveja mutta ei "vielä" ole syntynyt homeongelmaa. En pidätä hengitystä odottaessani :)

 Se mikä minua ihmetyttää on joissain kohdissa 1700 alun kellarin katon ristiholveissa tapahtuva tiilien liuskemainen rapautuminen. Routa ei niihin pääse käsiksi. Jotenkin tuntuu, että tässäkin on kyseessä kosteudesta + jostain reaktiosta.

Tuli mieleeni, että rantasaunasta on joskus unohtunut yläpohjan eristys ja kun tuuletusikkuna on auki, vesi helmeilee kattopaneeleissa ja tippuu, tai katto härmistyy kun ilmat vaihtuvat talvella. Pienestä kii :) Josta tuli mieleeni, että ei kannata koskaan sisustuksessa käyttää sahapintaista puutavaraa. Sen nukka on homeen lintukoto. Eikä missään nimessä mitään kasviöljyä puun kyllästeenä kuten joskus näkee tehdyn. Homeet rakastavat niitä.

 Asiaan palatakseni, autoissa joita seisotetaan talvikausi on hyvin usein hometta. Se on myös merkkikohtaista. Kaikki eivät homehdu. Eikä voi oikein olla kiinni suoja-aineistakaan kun on katsellut niitä. Valistunut arvaus on, että huonolla ilmanvaihdolla yms. oleva auto kerää kabiiniin paljon enemmän orgaanista jäämää kuin hyvällä ilmanvaihdolla yms. oleva. Toki on ollut autoja joiden omistaja nainen joka käyttää käsivoiteita. Ratissa sentin paksuinen karva keväällä. Yök. Eli homeet/ sienet tarvitsevat ravintoa. Itsellä oli kerran yhdessä matkailuvaunussa melkein kilon sienisato. Sienet käyttivät rakenteen puurimoja koska sadevesi pääsi rakenteisiin.

- Ubi bene, ibi patria -

lokki
Seuraa 
Viestejä4233
Liittynyt3.1.2010
Ronron

Vielä sinänsä tähän liittymätön kysymys, mutta taloista noin niinkun muuten. Onko periaatteessa mitään rajaa sille kuinka kauan omakotitalo voi pysyä hyvässä kunnossa? Siis että jos pitää sen kuivana ja silleen hoitaa, niin miksei puutalo voisi elää vaikka satoja vuosia? Onko siinä aina joku juttu mikä ajan kanssa menee pilalle niin että lopulta edessä on vääjäämättä joko purku tai perusteellinen rakenteiden uudistus/korjaus?

Puu on ollut elävää, mutta kun siitä tehdään rakennusmateriaalia, se ei enää tuossa mielessä elä, eikä siksi voi kuollakaan. Puussa on mikrobeilta suojaavia aineita ja erittäin hieno hygroskooppiseen kuljetukseen perustuva kosteudentasausmekanismi, sekä mikrobien kasvua estäviä hartseja. Ei se mene miksikään, kunhan sen kosteus on niin alhaalla, ettei muodostu vapaata vettä. Kestää kyllä, vaikka vuosia kuluisi tuhansia.

Puussa ei ole mitään kuolemaan johtavaa itsetuhomekanismia, joka sen hajottaa. Ainoa asia, mitä puu ei kestä, on hajottajasienten kasvun mahdollistava, vapaata vettä muodostavan korkea kosteuspitoisuus yhdessä lämmön kanssa. Niin no, kyllä se pelkkä lämpökin puun aika helposti tuhoaa, jos sitä on päässyt kertymään liiaksi. Taitaa tuli olla se syy, miksei puurakenteita ole vieläkin vanhempia, kuin nykyisin on.

Vapaata vettä ei kovin helposti muodostu puuhun. Vähintään tarvitaan yli 65% ilmankosteutta yli 10 asteen lämpötilaa ja ennenkaikkea rakenteita lämpimämpää kosteaa ilmaa. Maalaamalla tai muuten pinnoittamalla tehty puun kosteuden kulkua hidastavaa pinnoitus helpottaa myös lämpötilaeroista johtuvan paikallisen kosteuspitoisuuden nousua ja pysymistä korkeana. 

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Otettiin pintapanelointia asuinkerroksen rappusista (yläkertaan johtavat) irti kun ne on niin rumat. Siellä sisällä rakenteessa on sellaista keltaista eristysvillaa, pehmeää sorttia. Ihmettelen sitä, kun siinä villassa on mustia alueita. Siis se on kuivaa ja näin, mutta osittain mustunut jostain syystä. Ei luulisi tässä kerroksessa olevan kosteuden kanssa ongelmaa. Keksiikö joku sille jonkun muun selityksen?

くそっ!

Psalin
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt14.1.2014

Mun ymmärtääkseni villa voi mustua silloin kun sen läpi virtaa ilmaa pitkäaikaisesti. Villa toimisi ikään kuin suodattimena ja mustuisi. En tiedä onko tuo faktaa.

lokki
Seuraa 
Viestejä4233
Liittynyt3.1.2010

Tuollainen tutkimus on tutustumisen arvoinen. On vain kovin vaikea saavutettava. Viimeeksi, kun yritin tavoittaa, eioota myivät.

"
Lämmöneristeiden merkitys rakennusten biologisissa vaurioissa 
Paajanen, Leena; Ritschkoff, Anne-Christine; Viitanen, Hannu
1994. VTT, Espoo. 64 s. + liitt. 8 s.
VTT Julkaisuja - Publikationer : 791
ISBN 951-38-4139-1. 35€ + ALV 8 %

Puurakenteiden lahovauriot johtuvat rakenteiden liiallisesta kosteusrasituksesta. Puurakenteiden osana myös lämmöneristysmateriaalit voivat vaikuttaa kosteuden kertymiseen ja kulkeutumiseen rakenteissa sekä lahottajasienten kasvun ja lahovaurion leviämisen edellytyksiin. Tutkimuksessa selvitettiin pääasiassa lahottajasienten ja homesienten kasvua ja vaikutuksia erityyppisissä lämmöneristeissä, mineraalivilloissa ja selluvillassa. Lahottajasienet voivat levitä puurakenteista lämmöneristeisiin. Kivivilla lisää lahottajasienten kasvua ja lattia- ja kellarisienen lahotusaktiivisuutta sienille suotuisissa olosuhteissa. Selluvillaeristeeseen lisätyt booriyhdisteet estävät lahottajasienten kasvua eristeessä ja siihen kosketuksessa olevassa puussa. Ruskolahottajasienten tuottama oksaalihappo hajottaa kivivillaa ja muuttaa sen rakenteen jauhemaiseksi, jolloin sen lämmöneristyskyky muuttuu. Myös lasivilla hajoaa hiukan lahottajasienten vaikutuksesta. Kasvaessaan lämmöneristeissä lahottajasienet lisäävät merkittävästi niiden vesipitoisuutta, mikä heikentää lämmöneristyskykyä. Kivivilla kostuu ympäröivän kosteuden vaikutuksesta erittäin vähän lasivillaan verrattuna. Selluvillaeriste imee itseensä runsaasti kosteutta ja sen vedensitomiskyky on vielä paljon suurempi kuin lasivillaeristeen. Homesienet voivat jossain määrin kasvaa ilman lisäravintolähdettä kaikissa tutkituissa lämmöneristeissä, jos eristeet ovat hyvin märkiä. Homeet eivät kuitenkaan hajota eristeitä kuten lahottajasienet. 
"

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Nostaako omakotitaloon tehdyt peruskorjaukset ja muut remontit talon hintaa automaattisesti yhtä paljon mitä ne maksavat toteuttaa? Mietin vaan että kannattaako lähteä touhuamaan. Pistäisi vaikka 100 tonnia palamaan. Olisiko se järkevää? Voisiko talon saada myytyä sen jälkeen 100 tonnia kalliimmalla? Jos ei niin kurja juttu. Kun ainakin jotain on vähän pakko tehdä, kellarissa on kosteutta, märkätilat käyttöikänsä päässä, ulkoverhoilu lahoaa, salaojat ja vesieristykset taitaa ainakin osittain puuttua.. hankittiin me se kosteudenpoistaja sinne kellariin kesiksi pörräämään ja sillä on saatu ilmankosteus pysymään 55%:ssa ainakin yhdessä tilassa, mutta se ei kyllä poista koko ongelmaa. Veikkaan että talon ulkopuolella pitäisi tehdä massiivisempia vedenohjaus ja eristystöitä. Ehkä kallion louhimistakin. Eiköhän siitä tule jo se 50 donaa heti kättelyssä. Pitäiskö vaan antaa olla ja toivoa että systeemi on jo ajan kanssa asettunut biologiseen tasapainoon ja kaikki on hyvin kunhan ei tee mitään?

くそっ!

Reiska
Seuraa 
Viestejä5206
Liittynyt6.5.2007
Ronron

Nostaako omakotitaloon tehdyt peruskorjaukset ja muut remontit talon hintaa automaattisesti yhtä paljon mitä ne maksavat toteuttaa? Mietin vaan että kannattaako lähteä touhuamaan. Pistäisi vaikka 100 tonnia palamaan. Olisiko se järkevää? Voisiko talon saada myytyä sen jälkeen 100 tonnia kalliimmalla? Jos ei niin kurja juttu. Kun ainakin jotain on vähän pakko tehdä, kellarissa on kosteutta, märkätilat käyttöikänsä päässä, ulkoverhoilu lahoaa, salaojat ja vesieristykset taitaa ainakin osittain puuttua.. hankittiin me se kosteudenpoistaja sinne kellariin kesiksi pörräämään ja sillä on saatu ilmankosteus pysymään 55%:ssa ainakin yhdessä tilassa, mutta se ei kyllä poista koko ongelmaa. Veikkaan että talon ulkopuolella pitäisi tehdä massiivisempia vedenohjaus ja eristystöitä. Ehkä kallion louhimistakin. Eiköhän siitä tule jo se 50 donaa heti kättelyssä. Pitäiskö vaan antaa olla ja toivoa että systeemi on jo ajan kanssa asettunut biologiseen tasapainoon ja kaikki on hyvin kunhan ei tee mitään?

 

Tuskin saa kaikkia rempparahojaan takasin, talon arvosta kuitenki iso osa määräytyy sijainnin mukaan. Myyntiä varten on yleensä aika turha tehdä remppaa, ellei ole jotain oikeasti akuuttia. Jokaisella on kuitenki omat mielipiteet sen suhteen millanen talon tulee olla, ja jos se on "alkuperäis"kuntoinen, nii siitä monet mielummin säästää kauppahinnassa ne kymppitonnit ja tettää tai tekee ite mieluisat.

Kosteus-ongelmat on toki asia erikseen.

Per se

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat