Seuraa 
Viestejä415

Uskovaiset ovatkin poispyyyhkäisseet koko kuoleman keksimällä kuoleman jälkeisen elämän taivaassa. Siten kuolema on poistettu ihmisen elinkaaren lopusta ja siten on yksi pelko vähempänä.

Ihminen on tehnyt jumalan omaksi kuvakseen (eikä niin, että jumala on tehnyt ihmisen omaksi kuvakseen). Siten ihminen on suunnitellut itselleen sellaisen jumalan, mikä sopii hänen moraaliinsa ja toivomuksiinsa ja alkanut uskomaan siihen. Tällaisella näppärällä jipolla on kaikki saatu näyttämään ymmärrettävältä, moraalisesti ja loogisesti oikeudenmukaiselta ja oikein toimivalta. Mukavahan tuohon on uskoa, kun "kaikki menee juuri miten itse on sen parhaakseen suunnitellut".

Kun koko elämä nojaa tuohon keinotekoiseen uskonkyhäelmään. Ja jos joku yrittää sitä sortaa, niin heille tulee hätä. Heidän koko maailmankuva uhkaa romahtaa ja silloin on kaikki menetetty. Tästä syytä he niin fanaattisesti puolustavat näkemyksiään.

Onhan siihen edellä kuvaamaani uskonsepitelmään sovitettu myös optio, että aina kun pyytää anteeksi, niin kaikki synnit nollautuu. Se helpottaa taivaspaikan saantia ja alentaa irstastelukynnystä. Esim alaikäisiin voi vapaasti sekaantua ja saa pilata heidän koko elämänsä, kunhan vaan sitten lopuksi muistaa sanoa: ”Anteeks”.

 

 

Sivut

Kommentit (109)

slam
Seuraa 
Viestejä2129

Hyvä aloitus eli ei paljon lisättävää. Samoja asioita olen tuon otsikon alle kerännyt mielessäni myös. On paljon rehellisempää ja syvällisempää elämää olla ns. "itsensä herra" eikä mikään uskonnon välikappale.

No, en tiedä, mutta ainakin kannattaa oman järkensä kautta näihin maailman pohdintoihin lähteä eikä alistaa sitä jonkun teorian alaisuuteen. + Siinä uskonnossa saa tapella sen oikeassa olemisensa kanssa ihan keskenään, jos sen haluaa totuutena pitää.

Hyvin polkee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234

Jopas on ennakkoluuloinen ja omiä näkemyksiä pönkittävä asettelu avauksessa. Lisäksi keskityt argumenteissasi vain yhteen uskontoon, vaikka niitä on maailmassa tuhansia.

Itse en luule, että noin keskimäärin ihminen ´valitsee´ uskon tai ´haluaa´ uskoa. Vähän niin kuin jotkut väittävät homoseksuaalisuuden olevan valinta.

Parempi kysymys olisi, mitä syitä ihmisen alttiuudelle uskoon / hengellisyyteen noin ylipäätään löytyy. Ominaisuus voi olla geneettinen.

faq1
Seuraa 
Viestejä415
Pullasorsa

 Lisäksi keskityt argumenteissasi vain yhteen uskontoon, vaikka niitä on maailmassa tuhansia.

Itse en luule, että noin keskimäärin ihminen ´valitsee´ uskon tai ´haluaa´ uskoa. Vähän niin kuin jotkut väittävät homoseksuaalisuuden olevan valinta.

Parempi kysymys olisi, mitä syitä ihmisen alttiuudelle uskoon / hengellisyyteen noin ylipäätään löytyy. Ominaisuus voi olla geneettinen.

Keskityn uskonkäsityksiin, mikä on Suomessa valtavirtaa.

Alttiutta uskoonlankeamiseen kasvattaa pelko, uskonnolliset selitykset tuntuvat moraalisesti oikeudenmukaisilta. Uskonnot antavat turvaa. Nuo kaikki on lueteltu avauksessa. Usein toivottomissa elämäntilanteissa, kun maallinen apu on vähissä, ihminen ajautuu turvautumaan tuollaisiin asioihin. Lienee kysymyksessä  jonkinlainen defenssi.

Ei ihminen rationaalisesti valitse, mihin alkaa uskomaan, vaan hänellä on sisäinen näkemys oikeasta ja väärästä, toivomuksista ym. Niiden perusteella hän alkaa käymään sen uskonlahkon kokouksissa, mikä vastaa hänen näkemyksiään parhaiten.

No miksi/millä perusteilla ihminen ajautuu tietyn uskonlahkon kannattajaksi?

Sand
Seuraa 
Viestejä1285
Pullasorsa

Itse en luule, että noin keskimäärin ihminen ´valitsee´ uskon tai ´haluaa´ uskoa. Vähän niin kuin jotkut väittävät homoseksuaalisuuden olevan valinta.

Parempi kysymys olisi, mitä syitä ihmisen alttiuudelle uskoon / hengellisyyteen noin ylipäätään löytyy. Ominaisuus voi olla geneettinen.

Varmasti joillain ihmisillä on suurempi tarve uskoa, mutta syyt tuskin ovat geneettisiä. Yleisesti usko tai uskomattomuus ovat seurausta kasvatuksesta/ympäristöstä. Henkilökohtaiset syyt kuten laumasieluisuus, kuolemanpelko ym. ovat toissijaisia, vaikkakin merkittäviä syitä uskoa. Tietysti jos ihminen tulee uskoon myöhemmällä iällä, silloin nuo henk. kohtaiset syyt ovat isommassa roolissa.

I have found the missing link between the higher ape and civilized man; it is we. Konrad Lorenz.
We do not see things as they are, we see things as we are. Anais Nin

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
faq1
No miksi/millä perusteilla ihminen ajautuu tietyn uskonllahkon kannattajaksi?

Noh, usein ihminen määrittelee itsensä pupihanistiksi simppelisti siksi että vanhemmat ovat pupihanisteja. Samalla tapaa ateistien lapsista tulee ateisteja.

MUTTA ihmiset hurahtavat muuhunkin kuin vain uskonnollisiin lahkoihin. Tässä suhteessa ´uskonnollisuus´ jumalaan, jumaliin tms. ei poikkea mitenkään esimerkiksi uskosta salaliittoihin, Charles Mansoniin, UFOihin, karppaamiseen tai muihin omituisuuksiin.

Yllämainitut kultit tarjoavat maagisen vastauksen ongelmiin, levittävät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja´me vastaan muut´ ilmapiiriä, ruokkivat ihmisen egoa ja alemmuudentunnetta.

Vähän niin kuin järjestäytyneet uskonnot/kirkotkin.

MUTTA ihminen voi uskoa yliluonnolliseen/bittien värinään/reinkarnaation jne. kuulumatta mihinkään kirkkokuntaan tai huuhaalahkoon. Usko ja uskonto eivät ole sama asia.

Uskosta on vaikea saada yleismaailmallisen objektiivista käsitystä koska jokainen kokee uskon ______:n omalla tavallaan.

Voipi olla, että ihminen tulkitsee yksilötasolla (=oman pään sisällä) kokemukset hengellisiksi / uskonnollisiksi tai ei-miksikään. Jumalolentoja ei täten ole luultavasti olemassa yleisellä tasolla, mutta kylläkin subjektiivisesti. Se ei tee ei tee yksilön henkilökohtaista uskoa vähemmän todelliseksi.

Ja jos itsellä ei ole taipumusta minkäänlaiseen uskoon, toisen uskoa on lähes mahdoton ymmärtää. Miksipä sitä tarvitsisi ymmärtääkään?

faq1
Seuraa 
Viestejä415
Pullasorsa

MUTTA ihmiset hurahtavat muuhunkin kuin vain uskonnollisiin lahkoihin. Tässä suhteessa ´uskonnollisuus´ jumalaan, jumaliin tms. ei poikkea mitenkään esimerkiksi uskosta salaliittoihin, Charles Mansoniin, UFOihin, karppaamiseen tai muihin omituisuuksiin.

Yhtä kaikki. Karppaamisessa kuitenkin on jotakin tieteellistä pohjaakin.. Ihminen täyttää tietoaukkonsa jumalilla. Kun tieto loppuu, niin usko alkaa.

Ihmisen luonteenpiirteet ovat pitkälle periytyviä. Jos uskovaisuus suosii tiettyjä luonteenpiirteitä, niin silloin se on sitä kautta geneettistä.

 

 

 

Kylläkai
Seuraa 
Viestejä323

Ihminen on todennäköisesti ainoa eläin joka tietää varmasti kuolevansa. Kuolema aiheuttaa ahdistusta ja hämmennystä, koska ihminen ei kykene kuvittelemaan olemattomuuden tilaa. Onneksi olemattomuutta eli täydellistä ja lopullista tuhoa ei tarvitse hyväksyä, vaan tilalle on voitu kehittää kuvitelma ikuisesta elämästä. Tämä vapauttaa ihmisen kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta tai ainakin vähentää sitä -- edellyttäen tietenkin, että siihen uskoo. Uskoa siis kannattaa vahvistaa, ja siinäkin suhteessa ihminen on osoittautunut kekseliääksi.

Siinä sivussa on moni muukin asia tullut hoidetuksi samalla tavalla. Näistä tärkein on tietenkin päättäjän ja lopullisen vastuun kantajan löytyminen.

Ei hassumpaa -- varsinkin kun miettii miten siinä olisi voinut käydä. Tätä taustaa vasten kaikki uskonnosta virnuilu vaikuttaa todella ajattelemattomalta. Todellinen rimanalitus tapahtuu, kun uskonto mainitaan syypääksi mitä erilaisimpiin julmuuksiin ja maallisen vallan väärinkäytöksiin. Aivan kuin se olisi tullut ulkoavaruudesta ihmisten riesaksi.

Luultavasti meidän pitäisi olla kiitollisia siitä, että esi-isät ja -äidit olivat niin kekseliäitä. Sehän ei tarkoita, että samoja menetelmiä pitäisi käyttää loputtomiin. Eihän tavaraakaan enää rahdata purjelaivoilla.  

 

fenoxi
Seuraa 
Viestejä201
Kylläkai

Kuolema aiheuttaa ahdistusta ja hämmennystä, koska ihminen ei kykene kuvittelemaan olemattomuuden tilaa. Onneksi olemattomuutta eli täydellistä ja lopullista tuhoa ei tarvitse hyväksyä, vaan tilalle on voitu kehittää kuvitelma ikuisesta elämästä. Tämä vapauttaa ihmisen kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta tai ainakin vähentää sitä -- edellyttäen tietenkin, että siihen uskoo. Uskoa siis kannattaa vahvistaa, ja siinäkin suhteessa ihminen on osoittautunut kekseliääksi.

Siinä sivussa on moni muukin asia tullut hoidetuksi samalla tavalla. Näistä tärkein on tietenkin päättäjän ja lopullisen vastuun kantajan löytyminen.

Ei hassumpaa -- varsinkin kun miettii miten siinä olisi voinut käydä. Tätä taustaa vasten kaikki uskonnosta virnuilu vaikuttaa todella ajattelemattomalta.

Todellinen rimanalitus tapahtuu, kun uskonto mainitaan syypääksi mitä erilaisimpiin julmuuksiin ja maallisen vallan väärinkäytöksiin. Aivan kuin se olisi tullut ulkoavaruudesta ihmisten riesaksi.

Luultavasti meidän pitäisi olla kiitollisia siitä, että esi-isät ja -äidit olivat niin kekseliäitä. Sehän ei tarkoita, että samoja menetelmiä pitäisi käyttää loputtomiin. Eihän tavaraakaan enää rahdata purjelaivoilla. 

Tässä on nyt jälleen laajennettu joku asia koskemaan kaikkia ihmisiä, ei mulle ainakaan kuolema aiheuta ahdistusta tai hämmennystä, eikä ole tarvetta uskotella itselleni kuolemanjälkeistä elämää.

faq1

Alttiutta uskoonlankeamiseen kasvattaa pelko. Uskonnot antavat turvaa.

Niin, uskonnosta virnuilu vaikuttaa joidenkin mielestä ajattelemattomalta, hyvä keksintö on se, koska erilaisia pelkoja voidaan vähentää?

Ongelmana on se että uskonnot aiheuttavat pelkoja, esimerkiksi helvetillä ja henkimaailmalla pelottelu voi johtaa aivovaurioihin, jotka aiheuttavat liiolteltuja pelkoreaktioita, mikä sitten pakottaa turvautumaan uskontoon ja seurakuntaan, jossa pelotellaan lisää.

Stressihormonien aiheuttamat aivovauriot johtavat myös henkisen suorituskyvyn laskuun, onko tosiaan hyvä, jos lapsesta kasvaa elämääkin pelkäävä yksinkertainen hihhuli?

Tuolla on kerrottu minkälaisia muutoksia raamattu-uskovaisuus aiheuttaa aivoissa.

http://www.tiede.fi/keskustelu/21348/ketju/raamatun_ristiriidat_virheet/viesti/400#400

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä7568

Uskovaiseksi sanan todellisessa merkityksessä ei ole asiaa jos pelkää kuolemaa.

 

Ensi kerralla kun matkustat junalla muista, että aivan hyvin voit liukastua asemalaiturilla ja jäädä junan alle. Tuntuiko pahalta ajatukselta, haist sitten v***u, et vaan ole valmis kehittymään yhtään mihinkään ihmisenä.

Vierailija
faq1

Uskovaiset ovatkin poispyyyhkäisseet koko kuoleman keksimällä kuoleman jälkeisen elämän taivaassa. Siten kuolema on poistettu ihmisen elinkaaren lopusta ja siten on yksi pelko vähempänä.

Ihminen on tehnyt jumalan omaksi kuvakseen (eikä niin, että jumala on tehnyt ihmisen omaksi kuvakseen). Siten ihminen on suunnitellut itselleen sellaisen jumalan, mikä sopii hänen moraaliinsa ja toivomuksiinsa ja alkanut uskomaan siihen. Tällaisella näppärällä jipolla on kaikki saatu näyttämään ymmärrettävältä, moraalisesti ja loogisesti oikeudenmukaiselta ja oikein toimivalta. Mukavahan tuohon on uskoa, kun "kaikki menee juuri miten itse on sen parhaakseen suunnitellut".

Kun koko elämä nojaa tuohon keinotekoiseen uskonkyhäelmään. Ja jos joku yrittää sitä sortaa, niin heille tulee hätä. Heidän koko maailmankuva uhkaa romahtaa ja silloin on kaikki menetetty. Tästä syytä he niin fanaattisesti puolustavat näkemyksiään.

Onhan siihen edellä kuvaamaani uskonsepitelmään sovitettu myös optio, että aina kun pyytää anteeksi, niin kaikki synnit nollautuu. Se helpottaa taivaspaikan saantia ja alentaa irstastelukynnystä. Esim alaikäisiin voi vapaasti sekaantua ja saa pilata heidän koko elämänsä, kunhan vaan sitten lopuksi muistaa sanoa: ”Anteeks”.

 

Muistan joskus nuorena ajetelleeni kutakuinkin samalla tavalla. 
Toi on aika looginen tapa hakea selitystä uskonnon vastaselle ajattelulle.

Vanhempana ajattelu on muuttunut. Uskontoa ei ajattele enää kyynisesti vaikka siitä ei itse haekkaan mitään turvaa tai lohtua. Se vaan ON. 

Uskonnon vastainen ajattelu ja siihen tieteellisten tai vähemmän tieteellisten perustelujen etsiminen oman ajattelun tueksi on mun mielestä osa ihmisen kehitysprosessia. Joillekkin sitä ei tule koskaan, ei kyseenalaistamista eikä ehdollistamista. Joku hyväksyy asian mukisematta, mutta iso osa punnitsee ja yrittää löytää loogisia selityksiä sille miksi se nyt on niinkuin se on.

Joillakin tuo moodi jää päälle loppuelämäksi jotkut luopuu siitä.
Itse olen luopunut siitä ja ajattelen uskontoa enempi oppimisen kannalta tai löytämisen kannalta. 
Sitä voi tehdä olematta itse uskovainen. Eli ainakin mulle uskonto tai uskonnot nykyään on yksi asia lisää yhdistellä asioita jonkun tiedon pohjalta. Esimerkis meditointia harrastaneena luulen ymmärtäväni nyt osan uskonnollisista kuvista mitä niillä on pyritty kertomaan. Eli joku asia joka on itseasiassa aika maallinen tai arkinen on uskonnollisessa kuvassa, piirroksessa tai veistoksessa saanut uuden merkityksen joka usein ymmärretään väärin tai sen merkitystä ei ylipäätään tajuta tai ajatella.

Uskontoja kun tarkkailee kannattaa kulkea silmät ja korvat auki.
Yllättäin sieltä voi löytyä "hyvää ja käyttökelposta kamaa" joka stimuloi omaa ajattelua.

MooM
Seuraa 
Viestejä10433
SamikoKu

 

Itse olen luopunut siitä ja ajattelen uskontoa enempi oppimisen kannalta tai löytämisen kannalta. 
Sitä voi tehdä olematta itse uskovainen. Eli ainakin mulle uskonto tai uskonnot nykyään on yksi asia lisää yhdistellä asioita jonkun tiedon pohjalta. Esimerkis meditointia harrastaneena luulen ymmärtäväni nyt osan uskonnollisista kuvista mitä niillä on pyritty kertomaan. Eli joku asia joka on itseasiassa aika maallinen tai arkinen on uskonnollisessa kuvassa, piirroksessa tai veistoksessa saanut uuden merkityksen joka usein ymmärretään väärin tai sen merkitystä ei ylipäätään tajuta tai ajatella.

Uskontoja kun tarkkailee kannattaa kulkea silmät ja korvat auki.
Yllättäin sieltä voi löytyä "hyvää ja käyttökelposta kamaa" joka stimuloi omaa ajattelua.

Itse olen kai lähinnä ateisti, mutta olen samaa mieltä. Ihmispää on viritetty miettimään näitä asioita ja ne ovat tärkeitä myös lauman yhteisön kannalta. Toki myös kontorollimielessä.

Minusta uskonnot ja uskominen on mielenkiintoista. Jo ihan aivotoiminnan kannalta, samoin sosiologisesti. Enkä yhtään ihmettele, että se uskonnollisuus tuntuu houkuttelevalta.

Itselläni rationaalinen järkeily on niin vahva piirre (ainakin näissä asioissa), että pidän uskonnollisia kokemuksia ja tuntemuksia itsesuggestion, ryhmävaikutuksen yms aiheuttamina aivokemian muutoksina, mutta ei se tee kokemuksista ja katsomuksista yhtään vähemmän mielenkiintoisia. Ja kun uskonnot ovat olleet ihmisten arjen ohjenuora, sinne on väkisinkin rikastunut myös hyviä ajatuksia sen laumakontrolliin liittyvän "lainsäädännön" lisäksi. Eri uskonnoissa noiden painotus vaihtelee.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
HuuHaata

Uskovaiseksi sanan todellisessa merkityksessä ei ole asiaa jos pelkää kuolemaa.

Itseasiassa asian pitäisi olla nimenomaan noin. Eihän ihmisellä ole vahvaa uskoa, jos hän uskosta tai uskonnosta huolimatta kuitenkin pelkää kuolemaa.

Toisaalta voi tietysti käydä niin että ihmisen uskonto tai usko jättää avoimeksi sen mihin hän on kuoleman jälkeen päätyvä. Tällöin ihan takuulla pelottaa. Kun katselee menneitä vuosisatoja taaksepäin, eivät siellä ihmiset pelkää kuoleman jälkeen tulevaa olemattomuutta, vaan kuoleman jälkeen tulevaksi uskottua helvettiä.

Ja toisaalta taas jos ihminen on tosi varma siitä että hänet palkitaan kuoleman jälkeen hyvistä teoistaan, tai hän arvelee saavansa hyvitystä kärsimyksistään, niin kyllähän se aika omahyväinen on sellainen usko. Että hän on niin varma siitä että on ansainnut nimenomaan ja pelkästään hyvää.

Ajatus kiirastulesta jossa puhdistetaan pois kaikki paska ihmisen persoonasta on oikeastaan aika looginen (millä en tarkoita että se on totta, vaikka tietty omassa katsomuksessani voisin vähän tuontapaiseen tilaan uskoakin).

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Olen ollut kristillisissä/kirkollisissa hautajaisissa ja häissä. Kumpikin tapahtuma jätti kylmäksi. Olen kerran saanut energisen, hyvän fiiliksen oltuani (väljästi kuvailtuna teosofistyyppisellä) henkisellä luennolla, mutta enimmäkseen tuonkaan sortin kokoontumiset eivät ole minua hetkauttaneet oikein suuntaan eikä toiseen. Saatan henkisillä luennoilla käydä tulevaisuudessa saadakseni vaihtelua elämääni ja etsiäkseni kumppania (jonka löytymistä tosin olen alkanut pitämään jo lähes täysin mahdottomana). Mutta noin kaiken kaikkiaan sosiaalinen kanssakäyminen henkisessä / hengellisessä / uskonnollisessa mielessä ei millään tavalla tee itseäni omassa katsomuksessani tai filosofiassani varmemmaksi. Tottakai se tuntuu hyvältä jos joku ilmoittaa ajattelevansa jostain asiasta samalla tavoin kuin minä, mutta elettyäni kokolailla marginaalissa kaikkiin muihin ihmisiin nähden, tai sitten luonteeni vuoksi, en tosiaankaan oikein koe että uskonnosluontoinen sosiaalinen kanssakäyminen eli laumaantuminen on minun juttuni.

Riitit ja rituaalit liittyvät aika pitkälti juurikin tuohon sosiaalisteluun, joten eipä tässä sitten tule harjoitettua oikein yhtään mitään. Yritän erityisesti huomioida "luonnolliset" sapatit kuten tasaus- ja seisauspäivät ja niiden väliin laskennallisesti osuvat puolivälit (1.5., 1.8., 31.10. ja 1.2. - näistä päivämääristä tosin lipsutaan suuntaan jos toiseenkin sen mukaan mitä kukin sattuu itse parhaaksi näkemään). En ole mikään wicca, mutta kun ei minulla mitään muitakaan erityisempiä pyhiä ole, niin tavallaan pyhitän vuodenkierron. Mutta välillä nuo sapatit menevät ohi ilman että niitä meinaa edes muistaa. Erikoisinta mitä näiden aikana koskaan on tapahtunut on se että kun luin jostain että tasauspäivänä (raaka) kananmuna seisoo pystyssä juuri silloin kun se tasaus täsmälleen on, kokeilin sitä (en muista oliko kevät vai syksy) ja se tosiaan toimi. Ei siinä mitään magiaa käsittääkseni taustalla ole, joku painovoimajuttu tms. En muista enää.

Kyllähän ihmiset voivat meditoidakin ilman että heidän tarvitsee uskoa yhtikäs mihinkään. Aikansa se jaksoi naurattaa kun k-uskovaiset paasasivat Saatanan valloista aina kun tuli puhetta meditaatiosta, joogasta, ufoista tai oikeastaan mistä hyvänsä, joskus se suututti, nykyään siitä tulee lähinnä tyhjä olo. Tai lievä suru että miten ihmiset voivat olla niin helvetin tyhmiä. Mutta kai siinä sitten on taustalla se että tarrataan johonkin "oljenkorteen" kiinni, vaikka se korsi olisi mätä ja aiheuttaisi henkisen tartuntataudin josta seuraa enemmän tuskaa kuin iloa.

Ei pitäisi ilkkua toisten uskomuksille jos itsellä on omia. Mutta jos niistä on selkeää haittaa ja pahoinvointia muille ihmisille, niin kyllähän sellaisen sadistisuuden haluaisi laittaa aisoihin.

Uskovaisuuden syitä(?):

- sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen

- pelko ja epävarmuus tuntematonta kohtaan

- joidenkin kokemiensa ilmiöiden selittäminen uskonnollisen kuvaston avulla kollektiiviseen tietoisuuteen integroiden

- vallan ja mammonan tavoittelu

- persoonallisuushäiriöt yms.

- kyvyttömyys kyseenalaistaa ylhäältä valmiina annettua (vanhemmat, auktoriteetit jne.)

- halu pysyä hengissä ("meidän uskosta ei erota kuin vainaana")

Vierailija
MooM
SamikoKu

Itse olen luopunut siitä ja ajattelen uskontoa enempi oppimisen kannalta tai löytämisen kannalta. 
Sitä voi tehdä olematta itse uskovainen. Eli ainakin mulle uskonto tai uskonnot nykyään on yksi asia lisää yhdistellä asioita jonkun tiedon pohjalta. Esimerkis meditointia harrastaneena luulen ymmärtäväni nyt osan uskonnollisista kuvista mitä niillä on pyritty kertomaan. Eli joku asia joka on itseasiassa aika maallinen tai arkinen on uskonnollisessa kuvassa, piirroksessa tai veistoksessa saanut uuden merkityksen joka usein ymmärretään väärin tai sen merkitystä ei ylipäätään tajuta tai ajatella.

Uskontoja kun tarkkailee kannattaa kulkea silmät ja korvat auki.
Yllättäin sieltä voi löytyä "hyvää ja käyttökelposta kamaa" joka stimuloi omaa ajattelua.

Itse olen kai lähinnä ateisti, mutta olen samaa mieltä. Ihmispää on viritetty miettimään näitä asioita ja ne ovat tärkeitä myös lauman yhteisön kannalta. Toki myös kontorollimielessä.

Minusta uskonnot ja uskominen on mielenkiintoista. Jo ihan aivotoiminnan kannalta, samoin sosiologisesti. Enkä yhtään ihmettele, että se uskonnollisuus tuntuu houkuttelevalta.

Itselläni rationaalinen järkeily on niin vahva piirre (ainakin näissä asioissa), että pidän uskonnollisia kokemuksia ja tuntemuksia itsesuggestion, ryhmävaikutuksen yms aiheuttamina aivokemian muutoksina, mutta ei se tee kokemuksista ja katsomuksista yhtään vähemmän mielenkiintoisia. Ja kun uskonnot ovat olleet ihmisten arjen ohjenuora, sinne on väkisinkin rikastunut myös hyviä ajatuksia sen laumakontrolliin liittyvän "lainsäädännön" lisäksi. Eri uskonnoissa noiden painotus vaihtelee.

Tossa pari päivää sitten huomasin että emäntä lukee jonkun nunnan kirjottamaa kirjaa.

Kysyin siltä että mitä se nunna kirjottaa. Se kerto siitä kirjasta pari kohtaa.

Ensimäinen kohta oli kun nuori opiskelija tuli kysymään nunnalta että miks hän ei opi lukemalla?
Eli hän joutuu satsaamaan opiskeluun enempi kuin muut keskimäärin. Joku lukee kokeeseen kerran ja muistaa. Hän joutuu lukemaan monta kertaa, mutta ei silti muista kunnolla.

Nunnan vastaus oli: Oletko kävellyt isäsi kengissä?

Thaimaassa vanhemmat on perheen "buddha". Eli vanhempia kunnioitetaan tai niitä kuuluu kunnioittaa, niitä kuunnellaan ja niiden ohjeiden mukaan toimitaan. Näin siis teoriassa. Eli isäsi kengissä ei tarkoita samaa kuin suomessa "isän jalanjäljissä" vaan se on epäkunnioittavaa. Se on isän tai vanhempien "yli" kävelyä.

Toinen opiskelija tuli nunnan luokse ja oli pukeutunut kokonaan valkoisiin niinkuin temppelivierailulla on tapana. Tämä nuori nainen oli kuitenkin verhoutuneena kokonaan päästä varpaisiin käsivarret ja kaikki kätkettynä. Nunna kysyi naiselta että oliko sinulla tapana luntata koulussa. Kirjoittaa luntttisanoja ranteisiin ja kurkistella niitä salaa? Opiskelija myönsi että näin hän on toiminut.

Eli tässä kaksi tapausta jotka ei länsimaiselle tunnu mitenkään järkeviltä.
Ensimäisenä lähinnä nousee kiukku, että mitä helvettiä tuo nunna yrittää...
Hiukka kun miettii niin lopulta pari asiaa avautuu noitten kertomusten pohjalta.

Joissain uskonnoissa asioitten kokonaisvaltainen ajattelu on "se" juttu. Uskotaan että kaikella on yhteys kaikkeen, mutta jopa länsimaisella ajattelutavalla noittein tapahtumien yhteyden menneisyyden ja senhetkisen tilanteen välillä pystyy yhdistelemään jollain tavalla loogisesti.

Se että onko se sitten se oikea ratkaisu onkin toinen juttu...

Mutta kokeilkaa ketä kiinostaa. Olisi hauska kuulla miten joku muu nuo kertomukset nivoo.

slam
Seuraa 
Viestejä2129

Parempi muistiselle kirjautuu asiat päähän, niin ei tarvitse käsiin kirjoittaa. Yleensä opinnot vaatii rajumman työskentelyn, että saa jotakin meneen päähänsä. Tietysti se voi meinata sitä, että ei ole avoin kyseiselle kokonaisuudelle, että pystyisi ne nippelitiedot sinne jotenkin niittaan samaan kasaan.

Hyvä muistista toki voidaan aina pitää laiskana tai noitana ja huonompi muistista ahdistella karttakepillä. 

Hyvin polkee.

Vierailija
slam

Parempi muistiselle kirjautuu asiat päähän, niin ei tarvitse käsiin kirjoittaa. Yleensä opinnot vaatii rajumman työskentelyn, että saa jotakin meneen päähänsä. Tietysti se voi meinata sitä, että ei ole avoin kyseiselle kokonaisuudelle, että pystyisi ne nippelitiedot sinne jotenkin niittaan samaan kasaan.

Hyvä muistista toki voidaan aina pitää laiskana tai noitana ja huonompi muistista ahdistella karttakepillä. 

Joo, toi on se syy tai se mikä sen aiheuttaa, mutta jos miettii sitä hiukka pitemmälle niin syy voi olla myös keskittymiskyvyssä ja keskittymiskyky kehittyy ihmisellä lapsuudessa ja nuoruudessa. Toisaaltaan vanhempien kunnioittaminen vaatii keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä. Vaatii kärsivällisyyttä kuunnella vanhempien juttuja ja kunnioiittaa niitten sanomista. Jos siihen kykenee aidosti niin keskittymiskyky todenäköisesti on kohdallaan. Jos taas ei niin siinä voi olla failua ja tietysti muitakin syitä.

Mut tää nunna oli yhdistelly kaks asiaa. Oppimisvaikeudet ja ongelmallisen nuoruuden.
Se oli hiffannu et nää menee käsi kädessä ja ilmottti sen nyt noin tossa tilanteessa.
Se mikä sitten on syy ja mikä seuraus onkin sitten ihan toinen juttu, muttä tämä nyt vaan oli yksi esimerkki kuinka buddhistisessa uskonnossa yhdistellään asioita ja "kansanomaistetaan".
Joittenkin asioitten yksinkertaistaminen on joskus välttämätöntä että saa oppimattoman ihmisen ymmärtämään. Koko hommanan idea on että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eli lipsuminen jollain elämän osa-alueella vaikuttaa toiseen osa-alueeseen jne. Sinänsä ihan milenkiintosia asioita mielestäni.

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
SamikoKu
Toinen opiskelija tuli nunnan luokse ja oli pukeutunut kokonaan valkoisiin niinkuin temppelivierailulla on tapana. Tämä nuori nainen oli kuitenkin verhoutuneena kokonaan päästä varpaisiin käsivarret ja kaikki kätkettynä. Nunna kysyi naiselta että oliko sinulla tapana luntata koulussa. Kirjoittaa luntttisanoja ranteisiin ja kurkistella niitä salaa? Opiskelija myönsi että näin hän on toiminut.

Eli tässä kaksi tapausta jotka ei länsimaiselle tunnu mitenkään järkeviltä.

Buddhalaisuudessa valkoinen symboloi oppimista ja tietoa.

Itselleni ensimmäinen assosiaatio oli valkoinen = viattomuus. Ja sitten kristillispohjalta miten juuri eritoten syntinen esittää ulkokultaisen hyveellistä valkoisiin verhoutuneena.

Nunna varmaan hiffasi opiskelijan ongelman toiselta pohjalta. Molemmista löytyy kuitenkin (ehkä) rike ja sen peittely-yritys.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat