Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Olen vähentänyt huomattavasti alkoholin käyttöä ja elän mielestäni nykyään ihan suht terveellisesti, en nyt mitenkään überisti mutta semisti, ainakin terveellisemmin kuin ennen. Käyn sunnuntaisin pitkällä juoksukävelylläkin. Huomaan monien vaivojen helpottaneen, ei satu enää muuta kuin persreikään ja mahaan välillä. Ei väsytä esim aamuisin ollenkaan.

Mutta stressaan. Olen huomannut hermostuvani mitä pienimmistä asioista. Pelkkä ajatus meidän kissoista saa mahan vääntämään ja vitutuksen päälle. Ajatus oman talon hoitamisesta ja päivittäisaskareista. Remontti ahdistaa. Pyykki ahdistaa tosi paljon. Kissat haluan vittuun täältä, heti. Ne vaan paskoo joka paikkaan ja kolistelee öisin ja pilaa kaiken. Vauva vie kaiken ajan, ei ole vapaa-aikaa ollenkaan. Kaikki voimani menevät jos avopuoliso ei ole hyväntuulinen. Tuntuu että minulla on paljon velvollisuuksia joita en vain jaksa täyttää, mutta on pakko. Tuntuu että kaikki romahtaa niskaan enkä hallitse elämääni tai kotiani tai ylipäänsä mitään. Siis että en hallitse, ikään kuin kaikki olisi huonosti ja vaikeaa enkä ehdi enkä jaksa enkä edes osaa. Tulee lieviä paniikkikohtauksia. Viikonloppuisin suutun jostain todella typerästä ja mökötän aikani ja kaikilla on paha mieli. Enkä osaa puhua asioista avokin kanssa ääneen koska pelkään. Että hän joutuisi ottamaan kaiken taakan itselleen ja stressaantuisi itsekin. Tämä on kestämätöntä, enkä tiedä mihin tämä päättyy. Pakkomielteisesti yritän suunnitella ja toteuttaa kaavoja ja systeemejä joilla edes kotiaskareet saisi organisoitua systemaattiseksi niin että olisi jotain tolkkua edes jossain. Juuri se kaaoottisuuden tunne on pahin, ja yritän sitä poistaa. Koen että esim pyykinkuivain olisi yksi ratkaisu ja kosteudenpoistaja kellariin toinen. Ja kissojen pois heittäminen kolmas.

Täytyy mennä puhumaan lääkärin kanssa. Mutta mitä mieltä olette, onko minulla vain stressiä? Voisko johtua vain tästä tilanteesta, menisikö ohi ajan kanssa?

Vasta nyt tajusin miettiä että ehkä tämä mahakipukin johtuu tästä eikä mistään ruuansulatusongelmista..

くそっ!

Sivut

Kommentit (164)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Noita kutsutaan ruuhkavuosiksi kuulemma.

Ei mene ohi ajan kanssa, eskaloituu vaan ja keksitte puolison kanssa yhä pienempiä ja pienempiä asioita mistä nalkuttaa toisillenne.

Suosittelen, että varaat ajan mt-toimistoon, tai menet neuvolan tätille puhumaan, että nyt tarttis puhua.

Yleensä riittää ihan se, että saat jollekin vaahdota vähän aikaa asioist ja se toinen ei a) vähättele noita asioita, koska niissä ei ole mitään vähäteltävää b) suurentele kuvioita.

Kuitenkin kun aattelee, niin sun pitäisi pystyä nauttimaan elämästä, lapsesta, kodista, parisuhteesta. Sulla pitäisi olla voimaannuttavia asioita elämässä eikä pelkästään semmosia mitkä syö sun energiaa. Vaikka tämä onkin normaalia kuulemma nuorissa perheissä, niin silti kun meillä järjestelmä on niin käytä sitä ennen kuin jätät jälkeesi pelkkiä savuavia raunioita.

Hämmentää.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Onko sinulla paljonkin univejetta kissojen takia ja huutaako esimerkiksi vauva öisin? Jos on paljon unettomuutta, paikkaatko sitten unettomuuden aiheuttama väsymystä tolkuttomalla määrällä kahvia (tai viellä pahempaa, energiajuomalla)? Kofeiinin yliannostuksella voi saada aikaiseksi tuollaisen kuvaamasi olotilan, olen lukenut.

Tässä keskustelussa vähän samantapaista kuvataan kuin sinulla: http://www.tiede.fi/keskustelu/58268/ketju/laaketta_hulluun_raivoon_ihmi...

Tässä vähän erilainen tapaus, mutta ehkä voisi herättää jotain ajatuksia: http://nakokulma.net/index.php?topic=11838.msg280516#msg280516

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18399
Liittynyt16.3.2005

Moro... nyt tekis mieli viedä sut vähän kaljalle ja jutella. Vaan nyt sitten näin kera jaksuhalin.

Mutta näin been there -persoonana voisin sanoa, että kyllä se oikeasti löysää. Sulla, ja sun muikilla, on ny menossa semmonen vaihe, missä laitellaan arvojärjestyksiä uuteen kuosiin. Kannattaa muistaa, että se lapsi oikeasti kasvaa koko ajan, ja kaiken maaliman remontit sun muut painolastit - niistä vaan kannattaa suosiolla päästää irti. Tehdään mitä on pakko, mutta muuten ei se maalima kaadu, jos kaikki ei o niin justiinsa juuri nyt.

Ja ensisijaisesti suosittelen keskustelemaan, rauhallisesti ja rehellisesti, sen emosen kanssa. Pohtimaan yhdessä, että mikä vaatii suorittamista juuri nyt ja juuri näillä resursseilla. Jo se, että saat puhuttua sun tuntemuksista sen toisen osapuolen kanssa oikeasti keventää taakkaa, jos olet itsellesi rehellinen puheissasi. Sitä kannattaa miettiä, mikä tässä elämän vaiheessa on oikeasti tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Niin kuin sinä et halua, että sillä on paha olla, niin tuskin hänkään haluaa saattaa sinua sille rajalle, uskoisin.

Jos silti jää jotain hampaankoloon ja asiat ei ala lutviutua, eli stressi ei oikene tai toinen osapuolisko ei käsitä, niin sitten puhut jonkun muun kanssa ja annat ajan kulua ja kattelet, että missä on järkeä ja missä ei.

Meille kun luodaan ikävästi semmoisia illuusioita, mielikuvaa normaalista, että pitää pärjätä niin ja näin ja nämä ja nämä pitää suorittaa ja kaikki pitää jaksaa tuli mitä vaan, muuten on luuseri ja huono ja kaikkea paskaa. Vanhemmuuden yksi mukanaan tuoma efekti on semmonen jännä juttu, että hiffaa, että itse määrittelee sen "normaalin" eikä enää tarvitse todistella kenellekään (vanhemmat, kaverit, ynnä muut mummonvaarinveljenkaimat) muulle yhtään mitään. 

Asioilla on tapana lutviutua, ennemmin tai myöhemmin. Jaksamisia! 

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Samaa mieltä DM:n kanssa siitä, että remontit, ja kaikki ylimääräinen kannattaa nyt unohtaa joksin aikaa, koska kaikkihan on uutta ja kummallista, ja energiaahan menee jo ihan vauvaankin, isänrooliin ja uuteen perhemalliinkin tottumiseen. Varman suhde avo/aviopuolisoonkin on muuttunut jotenkin. Mitä enemmän muutoksia kerralla, sitä enemmän stressipisteitä. Karsi stressiä niin paljon kuin voit, hoida kuntoasi ja terveyttäsi, vaali yöuniasi.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Minäpä vedin eilen kunnon kännit. Nyt on paljon parempi mieli. Helvetin huono olo mutta parempi mieli. Ehkä "nollaaminen" onkin joskus paikallaan?

くそっ!

lokki
Seuraa 
Viestejä4880
Liittynyt3.1.2010
Ronron

Minäpä vedin eilen kunnon kännit. Nyt on paljon parempi mieli. Helvetin huono olo mutta parempi mieli. Ehkä "nollaaminen" onkin joskus paikallaan?

Sitä varten nuo narkoottiset aineet ovat, mielen etäännyttämiseksi omista kierteistään, jotta asioita voisi katsoa taas tuoreesti. Tekevät saman mielelle, kuin paasto ruoansulatukselle.

Olen myös DM kanssa samaa mieltä, että kaikki ylimääräinen työ pitää minimoida. Jos vain mahdollista, osta ne kuivaimet. Sekä ilmankuivain kellariin / suihkuhuoneeseen sekä pyykinkuivausrumpu. Jos lämmität sähköllä tuo kuivausrumpu maksaa itsensä takaisin paitsi valtavana työmäärän säästönä, myös sähkönä, jota säästyy pyykistä kuivuvan veden kondensoimisesta ja lämmön palauttamisesta huoneilmaan. Kannattaa saman tien asentaa kondenssiveden viemäriin ohjaava letku. Maksaa itsensä heti ensimmäisenä aamuna, kun rumpu on yöllä pysähtynyt ja pyykki onkin märkää, koska kondenssivesisäiliö oli täyttynyt.

Muutkin elämisen perusrutiinit kannattaa rationalisoida parhaan kykynsä mukaan. Meillä yllättävän paljon stressiä säästyi astianpesukoneen käytön rationalisoinnilla, jossa astioille sovitaan koneessa omat paikkansa. Ennen kaikkea ruokailuvälineiden jakaminen konetta täytettäessä siten, että ne ovat välinekorissa lajinsa mukaisesissa koloissa niin, että konetta tyhjennettäessä voi koko lokosen tyhjentää samaan lootaan. Samanlaiset lautaset voi tyhjentää koneesta yhdellä kahmaisulla nippuina. Tämä johti siihen, että koneen tyhjentämiseen menevä aika putosi murto-osaansa, sen tekemisestä ei tarvinnut riidellä ja likaiset astiat lakkasivat kertymästä pöydille. 

Käytä vain reilusti korvatulppia öisin tai nuku tarpeen vaatiessa sohvalla tai vierasvuoteessa. Turha rasittaa molempia vanhempia pienen lapsen yökätinöillä. Puolisosi pitää joka tapauksessa olla hereillä ja hänellä on imetyksen takia sisäeritys  valvomista varten kohdillaan -sinulla ei. Ei ole mitään järkeä valvoa myötätunnosta tilanteessa, jossa kokonaiskykenevyys ratkaisee elämän rasittavuuden asteen.

Jos arkirutiinien rationalisoinnista on tieteellisessä mielessä kiinnostunut. Ehdottomasti kannattaa aloittaa amerikkalaisen aiheeseen tutustumalla Shakereiden tekemisiin. Heille työ oli pyhää ja siksi sitä piti (konaisuutena) säästää. http://en.wikipedia.org/wiki/Shakers

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010
Ronron

Minäpä vedin eilen kunnon kännit. Nyt on paljon parempi mieli. Helvetin huono olo mutta parempi mieli. Ehkä "nollaaminen" onkin joskus paikallaan?

Jotenkin ajattelinkin, että olet nollaamisen tarpeessa. Resetti voi joskus hetkellisesti helpottaa, ja parempi se on kuin kimahtaa lopullisesti. Jos kuitenkin liikaa vetää, riskit kasvavat. Kuulin erään puolitutun kertovan, että nykyään nuoret miehetkin voivat saada aivoverenvuotoja, kun vetävät niin hirveitä tolkuttomia kännejä. Liika pämppääminen myös heikentää yöunta, ja aiheuttaa masennusta, vähentää energisyyttä, aiheuttaa syöpää, sv-tauteja ja ties mitä.

Ja vauvaahan sitten ei kannata käsitellä olenkaan silloin kun on maistissa. Jos itse ajattelen sinun sijaasi, niin jos jotain tapahtuisi vauvalle oman kännäilyn takia, sitä voisi olla vaikea koskaan antaa itselleen anteeksi.

Varmaan kannattaisi harkita muita stressinlievitysmuotoja. Kunnon kuntourheilutreeni, ystävien tapaaminen, jännä leffa, seksi/sooloseksi, kulttuurielämys, meditaatio, hyvä kirja, tai mikä kenellekin toimii. Aikaa se vie, mutta niinhän vie kännääminen ja krapulasta toipuminenkin

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Nyt aloin sattumalta miettimään, kun törmäsin asiaan kaksisuuntaisesta häiriöstä, täällä. Luin siitä lisää. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, mikä minua vaivaa. Siis mikä ihan oikeasti. Käytökseni on ollut jokseenkin sekavaa, päätöntä, viime aikoina. Aloin aivan todella vakavasti epäilemään, että tuo on se diagnoosi, joka minulle tullaan lopulta antamaan. Tuo selittäisi täydellisesti kaiken. Siksi olen yhtenä päivänä opiskelemassa lääkäriksi, toisena perustamassa yritystä, ja kolmantena vetämässä itteäni kiikkuun. Täähän on ihan selvä juttu. 

Ens viikolla lääkäriin kertomaan ajatukseni. Tehdään tästä loppu. 

くそっ!

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010
Vatkain

Hyvä Ronsku! Tsemppiä matkaan! Nuin sitä pittää laittaa asiat järjestykseen.

 

Samat sanat!

Tsemppiä Ronron, hyvä, että haet apua ajoissa. Esimerkiksi tavallinen masennus voi kroonistua, joten ehkä myös muutkin mt-häiriöt, jos niihin ei ajoissa hae apua. Nuo kuulostavat kyllä hyvin paljon bipolta nuo kertomasi, jos mieliala menee vuoristorataa omnipotentista itsarifiiliksiin. Masennuskin voi muuten varsinkin miehillä oireilla raivona, ja myös silloin kun jokin muutos tapahtuu, esimerkiksi masennuslääkkeeseen tai sen lopettamiseen sopeutuminen. 

Tuli vielä mieleen sellainen, että ethän käytä anabolisia steroideja? Niistäkin voi käsittääkseni tulla raivokohtauksia ja impulsiivisuutta.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
BCK

Masennuskin voi muuten varsinkin miehillä oireilla raivona

Näin on joo. Vuosia itsekin katselin raivokohtauksia saavaa miestä ja luulin että hän on joku "epävakaa persoonallisuus", mutta niin vain napsahti keskivaikean masennuksen diagnoosi sitten kun lääkärin pakeille viimein itkua vääntäen lähti.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Toisessa keskustelussa kerroit asiasta, joka ainakin useimpia ihmisiä stressaisi kovastikin, eli ammatinvalinna/koulutuksen valinnan vaikeudesta: http://www.tiede.fi/keskustelu/24065/ketju/kysy_mita_tahansa_me_vastaamme/viesti/9474#9474 ja  http://www.tiede.fi/keskustelu/24065/ketju/kysy_mita_tahansa_me_vastaamme/sivu/948#comment4032101

Tuo pelkästään varmaan aiheuttaa paljon ahdistusta ja stressiä, jos oikein hyviä vaihtoehtoja ei ole, mutta johonkin suuntaan pitäisi liikkua, joitakin päätöksiä pitäisi tehdä, muttei ole kuin toinen toistaan huonompia vaihtoehtoja (paikalleen jääminenkin on päätös!). Vaikea tilanne, kun melkein kaikissa ammateissa vaadittaisiin koulutusta, etkä halua opiskella (etkä varsinkaan englantia). (Jäljelle jää oppisopimus, mutta pääseekö silläkään kovin hyväpalkkaiseen ammattiin, en tiedä.) 

Onko leikkimökkiprojektisi http://www.tiede.fi/keskustelu/4000852/ketju/leikkimokki jonkinlaista sijaistoimintaa, jotta pääsisit ajattelemasta näin isoja, loppuelämää koskevia vaikeita valintoja? Itselläni oli opiskeluaikana joskus tapana alkaa suursiivous tenttiluvun sijaan.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Aloitus kuullostaa aika samalta kuin omat fiilikset välillä oli tuossa vuoden aikana. Yleensä liiallinen työnteko saa minut aika "raivokkaaksi" myös. Voi ehkä olla pikkumiehen inisemistä eikä mitään suuria raivontöitä, mutta rankkaa se, jos mikään ei kulje ja et jaksa.

Nyt on kyl tuntunut viime aikoina, että jaksavuus lisääntynyt. Olen saanut sovittua lapseeni liittyvät tapaamiset, jotenkin järkeviksi, kun "häntä" en valitettavasti jaksanut ja hirvee ahdistus iski vaan päälle olla hänen kanssaan se viikonloppu.

(Päiväseltään on mukava nähdä, mutta saatiin justaan sovittua, että tulee minulle pidemmäksi aikaa, kunnes taas jaksan paremmin.) Selvittämättömät asiat vaivaa monesti, että sekin voi jeesta. - Toki vähän koen olevani "paskaihminen", kun en nyt herran tähden lasta jaksa, mutta-kun en jaksa, niin en jaksa.

Koitin väkisin häntä ottaa ja tapella moraalini kanssa, että täytyyhän tätä nyt jaksaa, vaikka ihan hirvee korpeeminen päässä kokoajan sen touhun kanssa. En ole vain lapsi-ihminen. Toisille se kait on ihana asia. Taustamies oli isänikin lähinnä ja se rooli korkeintaan sopii minullekin noissa hommissa.

Ensi lauantaina taas pojan kanssa uimahalliin tai jotain, mutta en ota päiviksi kun ei pidä lätty. Menen karjuun väsymystä jonnekin wessaan ja takaisin hoidon pariin. :P Parempi sen olla muualla, kun ei vaan meinaa kestää tippaakaan huolehtimista kokonaisuutena, kun tarvis itsekkin jaksaa.

Melkein nyt hyvän jakson puitteissa tuntuu jo ihan hyvältäkin ajatus lapsen tänne tulosta, mutta sitten taas, jos se on oikeasti tulossa. Hakkaan suurinpiirtein otsaluuni paskaksi seinään ennemmin. Tyhmä olen joo. Toivottavasti joku jaksaa. :p

Hyvin polkee.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat