Seuraa 
Viestejä30

Eli miksi kondensaattoria tarvitaan? Miksei käytetä vain vastuksia ja sulakkeita? Kyse on nyt elektroniikan alkeista.

 

Nimim.tentti tulossa ja opettaja ei osaa opettaa..

Sivut

Kommentit (57)

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187

Kondensaattorissa on kaksi levypintaa liki toisiaan ja kun siihen kytketään jännite kertyy toiseen elektroneja ja toiseen jää aukkoja. Ne pyrkivätät tasoittumaan mutteivät ilmaraon tms eristeen vuoksi pysty. Se siis jää jännitteiseksi. Se purkautuu sen johtimien kautta, jonkin vastuksen tai muun komponentin läpi. Se on tavallaan sähkön pikavarasto joka ottaa ja luovuttaa virtaa nopeasti. Sekä nopeudessa ja varauskapasiteeteissa on eroa kuten niiden rakenteessakin joita käytetään erillaisiin tarkoituksiin.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
inndda
opettaja ei osaa opettaa.

Valitettavaa, mutta kovin tavallista.

Toisin kuin jollain vastuksella, kondensaattorilla on lukuisia eri käyttötarkoituksia. Ei ole siten ihme jos elektroniikkaa tarkemmin tuntematon opettaja ei osaa lonkalta sanoa mitä virkaa sillä on. Kondensaattoriin voi varastoida hetkeksi energiaa kuin jouseen, joten sitä voidaan käyttää ikäänkuin pienenä akkuna. Kondensaattorista ja vastuksesta voi tehdä monenlaisia eri kytkentöjä, jotka voivat toimia esimerkiksi ajastimena, värähtelypiirinä tai suodattimena. 

Minulla oli pitkään vessalukemisena oppikirja, jonka aiheena oli mustavalkoisen television toimintaperiaate ja huolto. On oikeastaan sangen kiehtovaa, että niinkin monimutkaisen härvelin rakentamiseksi ei tarvita muita komponentteja kuin vastuksia, keloja, kondensaattoreita, diodeja ja transistoreja. No, taisi siellä olla joku diacci myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006

Kondensaattoria voi ajatella myös jännitteen muutoksista riippuvaisena vastuksena. Eli ideaalitapauksessa (silloin kun kondensaattori on täydellinen) kun jännite pysyy tasaisena, kondensaattorin vastus (sanotaan kapasitiiviseksi reaktanssiksi) on ääretön. Mutta jos jännite muuttuu, vastus muuttuu äärelliseksi muutoksen ajaksi, eli päästää lävitseen virtaa.

Nature
Seuraa 
Viestejä10071
Jodi

Kondensaattorissa on kaksi levypintaa liki toisiaan ja kun siihen kytketään jännite kertyy toiseen elektroneja ja toiseen jää aukkoja.

Toisin sanoen toiseen kertyy elektroneja (syntyy negatiivinen varaustila) ja toiseen syntyy elektronivajaus, jolloin sen varaustila jää positiiviseksi. "Vapaita" elektroneja tavallaan pumpataan pinnalta toiselle johtimen kautta (suljettaessa virtapiiri kytkimellä).

Levyjen väliin muodostuu näin ollen varaustilojen mukainen sähkökenttä, jonka voimakkuus lähestyy elektronivirran myötä jännitelähteen jännitettä. Jännitteen kasvaessa johtimessa kulkeva elekronivirta heikkenee sitä mukaa (logaritmisesti) kun jännitelähteen jännite ja kondensaattorin jännite lähestyvät toisiaan.

Purettaessa kondensaattori (jännitelähde irtikytkettynä ja virtapiiri suljettuna) sama tapahtuu käänteisesti siten, että aluksi tasoittava virta on voimakasta heiketen sitä mukaa kun varaustilanne tasoittuu eri levyillä. Kun varaustilanne on sama, niin jännite eli potentiaaliero menee nollaan levyjen välillä.

PS. Kondensaattori voi siis toimia energiavarastona (kuten painevesisäiliö). Toisekseen sillä voidaan kompensoida äkillisiä virtapulsseja, jotka muutoin saattaisivat vahingoittaa piiriä. Kolmanneksi sillä voidaan erottaa tasavirta- ja vaihtovirtapulssit eri piirien välillä, jos niitä ilmenee yhdessä. joitakin mainitakseni. Sillä on siis melko paljon erilaisia piiriteknisiä merkityksiä.

Castor-Pollux
Seuraa 
Viestejä816

Ideaalisen vastuksen impedanssi on taajuudesta f riippumaton eli vastuksista tehty piiri toimii periaatteessa samalla tavalla niin tasavirralla kuin kaikentaajuisilla vaihtovirroilla. Kondensaattorin impedanssi muuttuu taajuuden funktiona kuten 1/f ja kelan kuten f. Näitä ominaisuuksia käytetään hyväksi mm. erilaisissa vaihtovirta- tai suurtaajuuspiireissä. Voidaan tehdä esimerkiksi suodattimia, joilla halutut taajuuskomponentit erotetaan muista. Impedanssin Z = R + jX käsite olisi hyvä myös osata.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Ei helevata. Tein pitkän selostuksen ja tämä systeemi hukkasi sen Lähetä-painikkeella. Ei vetele!

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

myl
Seuraa 
Viestejä224

Kysyjä halusi tietää miksi elektroniikassa käytetään kondensaattoreita.

No niitä tietysti käytetään monissa eri tarkoituksissa, mutta kysyjälle varmaan riittää tietää, että kondensaattorilla voidaan erottaa vaihtojännite tasajännitteestä. Siten kondensaattorilla voidaan viedä vaihtojännitemuotoinen signaali vahvistimessa paikasta toiseen ilman että tasajännite seuraa mukana.

 

-myl

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5023

Ennenaikaan lisättiin turhia elektrolyyttikondensaattoreita vehkeisiin jotta ne määrätyn ajan kuluessa vuotaessaan tuhosivat laitteen ja kuluttajan piti hankkia uusi.

Nykypintaliitoskondensaattoreissa taas käytetään harvinaisia aineita joita esiintyy vain korvaamattomia luontoarvoja sisältävissä paikoissa. Näin saadaan villien elinympäristö pilattua ja pakotettua heidät kaupunkeihin halpatyövoimaksi.

Toisinaan he työllistyvät laitoksiin jossa kehittyneiden maiden elektroniikkajätettä lajitellaan kytöliekillä polttamalla jotta saataisiin samat aineet uudelleenkäyttöön.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Diam
Seuraa 
Viestejä3088

Kondensaattori kuulemma suodattaa taajuuksia audiovehkeissä. Kondensaattorin vastine virtausopissa olisi varmaan paisuntasäiliö. Minulla on mykkä putkiradio, missä on vanhoja lyyttikonkkia, miten lie ilmenee. Ovatko putket lopussa vai lyytit.

Mopossa eivät konkat paukkuneetkaan, vaan laturi oli huono. Tällaista silloin aikoinaan käytiin kovasti läpi fysiikassa. Ei näitä oikein opi ilman labraa tai suunnitellahan voi, mitä vaan..

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy7/4_vaihtovirta_ja_sen_sovelluksia/05?C:D=iGv6.iFKy&m:selres=iGv6.iFKy

 

http://www.youtube.com/watch?v=kM9Tcqj3_dw

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Nature
Seuraa 
Viestejä10071
myl

Kysyjä halusi tietää miksi elektroniikassa käytetään kondensaattoreita.

No niitä tietysti käytetään monissa eri tarkoituksissa, mutta kysyjälle varmaan riittää tietää, että kondensaattorilla voidaan erottaa vaihtojännite tasajännitteestä. Siten kondensaattorilla voidaan viedä vaihtojännitemuotoinen signaali vahvistimessa paikasta toiseen ilman että tasajännite seuraa mukana.

 

Tasavirran tapauksessakin kondensaattori itsessään tekee jännitteestä (tai virrasta) osittain muuttuvaa. Onko tällä kenties jotain merkitystä piirin suunnittelussa?

Kondensaattoria (varsinkin säädettävää) käytetään elektroniikassa myös ajastimena siten että kondensaattoriin syötetyt virtapulssit kasvattavat kondensaattorin varaustilaa. Tietyn kynnysjännitteen ylityttyä kondenssaattori puretaan jolloin laskenta voidaan alkaa alusta.

Kontra
Seuraa 
Viestejä981
Nature
myl

Kysyjä halusi tietää miksi elektroniikassa käytetään kondensaattoreita.

No niitä tietysti käytetään monissa eri tarkoituksissa, mutta kysyjälle varmaan riittää tietää, että kondensaattorilla voidaan erottaa vaihtojännite tasajännitteestä. Siten kondensaattorilla voidaan viedä vaihtojännitemuotoinen signaali vahvistimessa paikasta toiseen ilman että tasajännite seuraa mukana.

 

Tasavirran tapauksessakin kondensaattori itsessään tekee jännitteestä (tai virrasta) osittain muuttuvaa. Onko tällä kenties jotain merkitystä piirin suunnittelussa?

Kondensaattoria (varsinkin säädettävää) käytetään elektroniikassa myös ajastimena siten että kondensaattoriin syötetyt virtapulssit kasvattavat kondensaattorin varaustilaa. Tietyn kynnysjännitteen ylityttyä kondenssaattori puretaan jolloin laskenta voidaan alkaa alusta.

Juu, ja ennen digitaalisia tietokoneita elektronisen analogialaskimen integraattoria ei olisi pystytty rakentamaan ilman hyvänlaatuista tarkkaa kondensaattoria. Kondensaattori toimi erittäin suuren vahvistuksen omaavan vahvistimen takaisinkytkentäelementtinä. Syötti hyvänlaatuiseen tarkaan tulovastukseen vaikka minkämuotoisen funktion tahansa, vahvistimen lähtöön ilmestyi tämän funktion integraali. Tosi kätevää ja yksinkertaista.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Kontra
Nature
myl

Kysyjä halusi tietää miksi elektroniikassa käytetään kondensaattoreita.

No niitä tietysti käytetään monissa eri tarkoituksissa, mutta kysyjälle varmaan riittää tietää, että kondensaattorilla voidaan erottaa vaihtojännite tasajännitteestä. Siten kondensaattorilla voidaan viedä vaihtojännitemuotoinen signaali vahvistimessa paikasta toiseen ilman että tasajännite seuraa mukana.

 

Tasavirran tapauksessakin kondensaattori itsessään tekee jännitteestä (tai virrasta) osittain muuttuvaa. Onko tällä kenties jotain merkitystä piirin suunnittelussa?

Kondensaattoria (varsinkin säädettävää) käytetään elektroniikassa myös ajastimena siten että kondensaattoriin syötetyt virtapulssit kasvattavat kondensaattorin varaustilaa. Tietyn kynnysjännitteen ylityttyä kondenssaattori puretaan jolloin laskenta voidaan alkaa alusta.

Juu, ja ennen digitaalisia tietokoneita elektronisen analogialaskimen integraattoria ei olisi pystytty rakentamaan ilman hyvänlaatuista tarkkaa kondensaattoria. Kondensaattori toimi erittäin suuren vahvistuksen omaavan vahvistimen takaisinkytkentäelementtinä. Syötti hyvänlaatuiseen tarkaan tulovastukseen vaikka minkämuotoisen funktion tahansa, vahvistimen lähtöön ilmestyi tämän funktion integraali. Tosi kätevää ja yksinkertaista.

Tai komponentit toisinpäin derivaatta.

 

 

 

Niin ja AD-muuntimien sampleholdeissa käytetään kanssa konkkia. Ja joissain muistipiireissä pitämään bitin tila tallessa.

Jäärä
Seuraa 
Viestejä3767
Heksu

Minulla oli pitkään vessalukemisena oppikirja, jonka aiheena oli mustavalkoisen television toimintaperiaate ja huolto. On oikeastaan sangen kiehtovaa, että niinkin monimutkaisen härvelin rakentamiseksi ei tarvita muita komponentteja kuin vastuksia, keloja, kondensaattoreita, diodeja ja transistoreja. No, taisi siellä olla joku diacci myös.

Ensimmäistä kertaa kun avasin ikivanhan töllöttimen takakannen, niin mietin kyllä tovin, että miten voi olla että kutakin mainitsemaasi komponenttia tarvitsee olla muovikassillinen?

Jos laitetaan yksi jokaista, ei toimi. Kokeilaan josko laitetaan kaksi. Äh, ei toimi vieläkään. Sitten kun jokaista on 30kpl, alkaa menemään toivo. Sitä vaan jossain hulluuksissaan niitä kolvailee jo pitkälle kolmattasataa tupakansavun ja kiroilemisen peittäessä huoneilman ja yllättäen putki alkaakin hieman jo särisemään. "Kale perkele, kyllä tää tästä vielä lähtee, tuohan lisää vastuksia, konkkia, diodeja ja vaikka pari kelaa. Ei me luovuteta vielä!".

Tietokoneen emolevyn kokoonpano on asiasta mitään tietämättömälle huomattavasti helpompi selittää (ihan komponenttitasolla) kuin vanha TV.

Kyllä pitää elektrodi monen montun ja mutkan kautta kierrättää ennen kuin oppii olemaan.

Kontra
Seuraa 
Viestejä981
CE-hyväksytty
Kontra
Nature

[quote author="myl" time="11.03.2014 klo 18:49"]

 

Juu, ja ennen digitaalisia tietokoneita elektronisen analogialaskimen integraattoria ei olisi pystytty rakentamaan ilman hyvänlaatuista tarkkaa kondensaattoria. Kondensaattori toimi erittäin suuren vahvistuksen omaavan vahvistimen takaisinkytkentäelementtinä. Syötti hyvänlaatuiseen tarkaan tulovastukseen vaikka minkämuotoisen funktion tahansa, vahvistimen lähtöön ilmestyi tämän funktion integraali. Tosi kätevää ja yksinkertaista.

Tai komponentit toisinpäin derivaatta.

Käytännössä derivaattori kuitenkin yleensä rakenneettiin niin, että suuren vahvistuken omaavan differentiaalivahvistimen takaisinkytkentelementtinä toimi edellä kuvaamani intergraattori, koska kondensaattori tuloasteena vahvisti kohinaa.

Diam
Seuraa 
Viestejä3088

Osaisko joku selittää tuon Törön kirjan kytkennän sielun elämää vian haun kannalta. Siinähän on kondensaattoreja. Oletetaan, että laite oikeasti on ikäloppu ja putket on uusittu.

 

http://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/617998.jpg

 

Ei taida löytyä tätä pdf:nä. oli hyviä lakeiskirjoja zipissä.

 

http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=212256

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Kontra
Seuraa 
Viestejä981
Diam

Osaisko joku selittää tuon Törön kirjan kytkennän sielun elämää vian haun kannalta. Siinähän on kondensaattoreja. Oletetaan, että laite oikeasti on ikäloppu ja putket on uusittu.

http://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/617998.jpg

Ei taida löytyä tätä pdf:nä. oli hyviä lakeiskirjoja zipissä.

http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=212256

Kyseessä on siis kirja Simo Törö: "Vian etsintä ja radion korjaus". Tuon nimi heti saa epäluuloiseksi. Jos panee sanat toiseen järjestykseen esim "Radion etsintä ja vian korjaus" ei ei, ei sekään kuulosta järkevältä. No jos sitten "Radion vian etsintä ja korjaus", siinähän jo on tolkkua.

Esiksikin oletko tietoinen, että vanhojen radioiden suuret jännitteet voivat tappaa kokemattoman korjaajan. Vaihtojännite voi aiheuttaa sydämen kammiovärinän ja tappaa. Tasajännite ei ole yhtä vaarallinen.

Tuskin sinulla on tuota mittalähetintä, mutta seuraavalla sivulla annetaan ohje, että tee luvun 9 alussa neuvottu pikakoe. Eli kosketa ruuvimeisselillä ta juotoskolvin kärjellä pääteputken ohjauhilaa. Jos kuuluu matala ei kovin voimakas hurina, pääteaste on kunnossa.

Jos epäilet kaiutinta, tee luvun 8 pikakoe. Irroita pääteputki hetkeksi, ja jos kaiutin on kunnossa, kuuluu voimakas napsahdus.

Kirjassahan on hyvin yksityiskohtaisesti selitetty miten vian etsiminen tapahtuu komponentti komponentilta.

Ensimmäisenä tarkistaisin katodikondensaattorin. Se on elektrolyyttikonkka, ja varmaan kuivunut.

Pitää mitata jännite katodivastuksen yli tai konkan navoissa, ja se pitää olla 7 - 8 V tasajännite. Jos se on oikosulussa jännite on nolla, ja konkka pitää uusia. Kirjassa sanotaan, että jos epäilee konkan kuivuneen, rinnalle tökätään ehjä konkka – napaisuus pitää olla oikein päin. Jos ehjää konkkaa ei ole, ja tuo mitattu katodijännite ei ole kohdallaan? Jännitevirhe voi tietysti johtua asteen muistakin vioista, mutta hyvin pienellä todennäköisyydellä. (Konkan kapasitanssin voi periaatteessa mitatakin vaikka RC-kytkennällä esim syöttämällä piiriin 10 V ja tarkistamalla mittarilla aikavakion.)

Ohmimittarilla mitattaessa, jos mittari heilahtaa, eikä palaa nollaan, konka vuotaa, ja pitää uusia. Ohmimittarilla mitattaessa periaatteessa mittarin plussavirtaa syöttävä johto pitää kytkea konkan plussa-napaan, mutta ei se konkka hajota, vaikka syötää väärin päinkin. En tiedä, onko stadardia olemassa, kumpi ohmimittarin johto pitäsi syöttää plussaa, ja eri mittarien kohdalla se voi vaihdella. 

Diam
Seuraa 
Viestejä3088

Näiden ohjeiden mukaan usein vaihdetaan kaikki konkat.

http://www.radiohistoria.fi/yabbfiles/Attachments/Kunnostusoppas_aloittelijoille_ver_2b.pdf

Tällainen löytyy ja on Törön ohje vuorovaihepääteasteen mittauksesta, mutta Shibasokua en ole ajatellut käyttää vielä mihinkään. Vika on joku näistä.

http://www.geofex.com/ampdbug/glow.htm

 

 

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat