Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Huonojen arvosanojen antaminen on melkeen sama kun tunnustais olevansa huono opettaja tai että tässä koulussa oppilaat on pohjasakkaa.

Vaatii kyllä esimerkiks uudelta opettajalta aikalailla munaa peruskoulussa alkaa pudottamaan totuttuja arvosanoja pari numeroa alemmas. Saattaa siitä jo vanhemmat ja rehtorikin kimpaantua.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19204

Toi oli kyllä aikoinaan, kun peruskoulua ja oppikoulua sinksattiin samaan muottiin, hyvin yleinen ilmiö. Kun joutuivat opettajat gaussitamaan niitä numeroita luokan suhteen. Nykyisin ei luulis olevan sille tarvetta, kun kaikki putket tuuppaa samaa.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Pärstäkerroinkin vaikuttaa. Kympin tyttö nyt vaan EI VOI saada seiskaa, ei vaikka jättäisi täysin tyhjän koepaperin.

Hämmentää.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602

 

Itselleni tapahtui huvittavasti kun sain yhdestä kirjoittamastani aineesta lukiossa päästötodistukseen 7.  Kirjoitin laudaturin.

 

Onneksi on valtakunnallisia kokeita joita ei arvioida pärstän mukaan....

 

 

Too many protest singers, not enough protest songs...

Anomalia
Seuraa 
Viestejä1784

Kaikkien osaamisen ulkopuolisten tekijöiden eliminointi kouluarvosanojen annossa taitaa olla mahdotonta, kun ihmisten välisestä toiminnasta on kyse. Vakioitu robottiarvostelu voisi olla ratkaisu.

Uudistunut virkamies: jokainen päivä on samankaltainen.

Erakko
Seuraa 
Viestejä2001

Numerovalinnoilla ohjataan koululaista toivotulle alalle. Ei se passaa, että matikassa hyvä ryhtyisikin kouluttautumaan humanistiksi. 

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Höpsistä. Ei tuossa ole kysymys mistään muusta kuin siitä, että hyvässäkin koulussa yritetään tehdä eroa oppilaiden välille. Jos kaikki hyvän koulun oppilaat saisivat samalla perusteella arvosanan kuin huonon koulun oppilaat, niin kaikilla hyvän koulun oppilailla olisi kymppi.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
o_turunen

Höpsistä. Ei tuossa ole kysymys mistään muusta kuin siitä, että hyvässäkin koulussa yritetään tehdä eroa oppilaiden välille. Jos kaikki hyvän koulun oppilaat saisivat samalla perusteella arvosanan kuin huonon koulun oppilaat, niin kaikilla hyvän koulun oppilailla olisi kymppi.

Miksi kaikilla ei voisi olla kymppi? Miksi oppilaan suoriutumista tulisi verrata muihin oppilaisiin? Eikö sitä tulisi verrata saavutettuihin oppimistuloksiin? Miksi luokallinen lapsia ei voisi saavuttaa annetun päämäärän? Eikö arvostelu tapahdu niin, että on tiettyjä kynnyksiä, jotka ylitettyään oppilas saa tietyn numeron? Eihän tuon kynnyksen ylittäminen ole kiinni siitä, että muutkin ylittävät sen?

Hämmentää.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900
Vatkain

Miksi kaikilla ei voisi olla kymppi? Miksi oppilaan suoriutumista tulisi verrata muihin oppilaisiin? Eikö sitä tulisi verrata saavutettuihin oppimistuloksiin? Miksi luokallinen lapsia ei voisi saavuttaa annetun päämäärän? Eikö arvostelu tapahdu niin, että on tiettyjä kynnyksiä, jotka ylitettyään oppilas saa tietyn numeron? Eihän tuon kynnyksen ylittäminen ole kiinni siitä, että muutkin ylittävät sen?

Miksi kaikilla huonon koulun oppilailla ei voisi olla arvosanana nelonen?

On totta, että ammattitutkintolain mukaisisissa ammattitutkinnoissa arvosanoina on vain hyväksytty ja hylätty. Nuo ovat aikuisille tarkoitettuja tutkintoja. Jostain syystä kasvuiässä olevalle väestölle on kannustimeksi laadittu arvosteluasteikko. Mikä on annettu päämäärä? SYK:ssä oli päämääränä edetä normaaliin tahtiin, ja differentiaaliyhtälöidenkin perusteet käytiin läpi. Pitäisikö antaa sitten 11 tai 15 arvosanaksi, jos nuo hallitsi?

Vai riittääkö kympin saamiseen Agricolan ABC-kirian lucemisen osaaminen ja ynnälaskun hallinta?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
o_turunen
Vatkain

Miksi kaikilla ei voisi olla kymppi? Miksi oppilaan suoriutumista tulisi verrata muihin oppilaisiin? Eikö sitä tulisi verrata saavutettuihin oppimistuloksiin? Miksi luokallinen lapsia ei voisi saavuttaa annetun päämäärän? Eikö arvostelu tapahdu niin, että on tiettyjä kynnyksiä, jotka ylitettyään oppilas saa tietyn numeron? Eihän tuon kynnyksen ylittäminen ole kiinni siitä, että muutkin ylittävät sen?

Miksi kaikilla huonon koulun oppilailla ei voisi olla arvosanana nelonen?

On totta, että ammattitutkintolain mukaisisissa ammattitutkinnoissa arvosanoina on vain hyväksytty ja hylätty. Nuo ovat aikuisille tarkoitettuja tutkintoja. Jostain syystä kasvuiässä olevalle väestölle on kannustimeksi laadittu arvosteluasteikko. Mikä on annettu päämäärä? SYK:ssä oli päämääränä edetä normaaliin tahtiin, ja differentiaaliyhtälöidenkin perusteet käytiin läpi. Pitäisikö antaa sitten 11 tai 15 arvosanaksi, jos nuo hallitsi?

Ei vaan ymmärrätkö, että opetussuunnitelmassa on määritelty erikseen kunkin aineen kohdalla, että mitä vaatii, että saa numeron 7, numeron 8, numeron 9 ja niin edelleen. Miksi oppilaiden välille pitäisi tehdä eroa, kun kyse on siitä, kuinka hyvin kukin oppilas yltää näihin ennalta määrättyihin tavotteisiin? Jos kukaan ei yllä nelosta parempaan niin fine, mutta miksi kaikki eivät voisi/saisi yltää sinne kymppiin jos he kerta yhtä lailla täyttävät opetussuunnitelmassa annetut kriteerit? Miksi oppilaiden välille pitää tehdä ero, silloin kun sitä eroa ei ole? Eli tavoitteet saavutetaan yhtä lailla.

Hämmentää.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900
Vatkain

Ei vaan ymmärrätkö, että opetussuunnitelmassa on määritelty erikseen kunkin aineen kohdalla, että mitä vaatii, että saa numeron 7, numeron 8, numeron 9 ja niin edelleen. Miksi oppilaiden välille pitäisi tehdä eroa, kun kyse on siitä, kuinka hyvin kukin oppilas yltää näihin ennalta määrättyihin tavotteisiin? Jos kukaan ei yllä nelosta parempaan niin fine, mutta miksi kaikki eivät voisi/saisi yltää sinne kymppiin jos he kerta yhtä lailla täyttävät opetussuunnitelmassa annetut kriteerit? Miksi oppilaiden välille pitää tehdä ero, silloin kun sitä eroa ei ole? Eli tavoitteet saavutetaan yhtä lailla.

Mielenkiintoista.

Tuon alkuperäisen jutun mukaan ei taida systeemi toimia noin.

Jos toisessa koulussa saavutetaan samoilla taidoilla arvosana 8 kuin toisissa 6, niin onko tuossa jotain hassua?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Itse ymmärsin niin että hyvissä kouluissa mennään suurinpiirtein opetussuunitelman vaatimusten mukaan. Eli siellä arvosanat vastaa asetettuja vaatimuksia. Alemmissa kouluissa rimaa taas on alennettu että saaddn yhtäläiseltä vaikuttavia tuloksia. Täytyisikin ottaa koulukohtaiset kertoimet käyttöön esim opiskelupaikkoja haettaessa jos käytännössä halutaan asettaa esimerkiksi opiskelupaikan hakijoita samalle viivalle.

Vaan kuitenkin...

Tuokaan ei olisi täysin oikeudenmukaista koska hyvissä olosuhteissa opiskellut henkilö saa parempia tuloksia. Jos huonon koulun oppilas pääsee paremaan opetusympäristöön ja opetukseen saattaa hänen arvosanansa ja osaamisensa parantua. Kyse ei siis välttämättä ole oppilaan omista kyvyistä vaan myös monen ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Koulukohtaisilla hertoimilla siis saatettaisiin torpata muuten lahjakkaan henkilön pääsy jatko-opintoihin.

En yhtään ihmettele että eroja syntyy kun osa rehtoreistakin miettii julkisesti että on "virka" josta ei voi potkia pois.

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332
o_turunen

Tuon alkuperäisen jutun mukaan ei taida systeemi toimia noin.

Niin siis systeemin kuuluisi toimia noin kuin Vatkain tuossa kuvasi, mutta opettajat eivät toimi tuon systeemin mukaan. Se juuri on se epäkohta, jota noissa artikkeleissa kritisoidaan. 

Eli opetussuunnitelmassa on määritelty arvosanoille perusteet, oppimistavoitteet (joskin löyhät), joihin jokaista oppilasta tulisi yksilönä verrata. Kuitenkin käytännössä opettajat laittavat luokan oppilaat Gaussin käyrälle, vaikka suhteellisesta arvioinnista virallisesti luovuttiin jo reilusti yli 20 vuotta sitten. Opettajat toimivat siis toisin, kuin heidän on määrä toimia.

o_turunen

Jos toisessa koulussa saavutetaan samoilla taidoilla arvosana 8 kuin toisissa 6, niin onko tuossa jotain hassua?

En nyt sanoisi, että hassua, mutta ikävää ja epäoikeudenmukaista siinä vaiheessa, kun samantasoisesti osaavat naapurikaupungeissa asuvat serkukset hakevat peruskoulun päättötodistuksillaan samaan jatko-opintopaikkaan. Toinen on saanut todistukseen seiskan ja toinen ysin, vaikka osaaminen ja osaamisen osoittaminen on ollut yhtäläistä. Jatko-opintopaikka kuitenkaan ei erottele missä koulussa arvosana on annettu, vaan siinä vaiheessa seiska ja ysi ovat samalla arvosteluasteikolla toisiinsa vertailtavina.

MooM
Seuraa 
Viestejä12387

Opettajan tulosta arvioidaan paljon sen mukaan, miten oppilaat pärjäävät. "Hyvä" opettaja saa luokan oppimaan ja mitenpä sitä peruskoulussa mitattaisiin muuten kuin arvosanoilla (onko niin, että valvakunnallisia kokeita ei enää ole?). Siksi on selkeästi paine vetää arvostelua löysemmäksi, jos näyttää, että muuten keskiarvo jäisi jonnekin kuutoseen.

Lukiossa ylioppilaskokeet paljastavat tämän, kun arviointi on ainakin periaatteessa koulusta riippumatonta (vaikkakin oma opettaja antaa ensimmäiset arviot kustakin aineesta ja lautakunta vain tarkistaa nämä). Mutta ainakin pisteytys on ennalta määrätty tiettyjen vastauksen kohtien mukaan, eikä opettajalla ole kovin paljon vapautta noiden suhteen. Siinä, miten opettajat painostavat yo-kokeilla ja suorastaan preppaavat niihin, on mukana paljon opettajan omaa lehmää ojassa.

Selkeästi nykysysteemi tuo tasoitusta hekikompien koulujen oppilaille. Mutta kuten SamikoKukin sanoi, ehkä se ei ole ihan täysin epäreilua, koska tunnetusti hyvillä kouluilla resurssit (välineet, opettajat ja myös ilmapiiri) ovat suotuisammat ja tavallaan se sama nuori, joka huonossa koulussa on saanut sen 65% osaamisen (ja saanut vaikka ysin) voisi paremmassa koulussa olla sen verran pitemmällä, että ansaitsisi sielläkin ysin sen paremman koulun kriteereillä. Mutta puhtaasti sen hetkisen osaamisen valossa tuo on tietysti selkeä eriarvoisuus.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

Opettajat voi painottaa hieman eri asioita. Itse valitsin alani epäpätevän opettajan innoittamana. Hän oikeasti sai muut ajattelemaan ja teki jotain muuta kuin luki paperista ja raapusti taululle ja todellakin meni pintaa syvemmälle. Peruskoulu on kuitenkin lähes aina hauki on kalaa. Yritä siinä sitten motivoitua (miten joku voi keskittyä peruskouluun, kun ne aiheet voisi takoa päähän paljon nopeammin).

Tuollaisella erolla on kuin yö ja pävä, kun halutaan verrata tietynlaista suoriutumista. Hyvin suoriutuiminenhan ei kerro välttämättä tasosta. Itsenäisyyttä voi painottaa lastentarha meinikiä enemmän.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä36924
Vatkain

Ei vaan ymmärrätkö, että opetussuunnitelmassa on määritelty erikseen kunkin aineen kohdalla, että mitä vaatii, että saa numeron 7, numeron 8, numeron 9 ja niin edelleen. Miksi oppilaiden välille pitäisi tehdä eroa, kun kyse on siitä, kuinka hyvin kukin oppilas yltää näihin ennalta määrättyihin tavotteisiin?

Ongelma on se, että opetussuunnitelmassa on ohjeet vain arvosanaan 8 ja nekin ovat ympäripyöreää sanahelinää, jonka voi tulkita tarkoittavan ihan mitä vain. Kaikki on kiinni opettajan asenteesta. Siinä tilanteessa on inhimillisesti mahdotonta tehdä objektiivisia vertailuja.

Tuo ongelma olisi helppo korjata valtakunnallisilla kokeilla, vaikka 9. luokan keväällä ylioppilaskirjoitusten tapaan mutta luulen, että opetusministeriön herrat eivät halua julki totuutta siitä, kuinka valtavia oppilaiden tasoerot ovat. Ihmiset vielä tulkitsisivat ne eroiksi opetuksen tasossa, vaikka tosiasiassa jos pantaisiin jonkin Helsinkiläisen eliittikoulun oppilaat viheliäisimpään ghettokouluun ja päinvastoin, se eliittiporukka saisi kiitettävänsä ja eliittilukiopaikkansa elämäänsä kyllästyneiden opettajien kykenemättä heitä turmelemaan, ja nuorisorosvokopla rötväisi, rötöstelisi ja panisi koulun arvokiinteistön remonttiin vaikka "eliittiopettajat" kuinka soveltaisivat pedagogiikan viimeisimpiä karjaisuja.

Jos kukaan ei yllä nelosta parempaan niin fine, mutta miksi kaikki eivät voisi/saisi yltää sinne kymppiin jos he kerta yhtä lailla täyttävät opetussuunnitelmassa annetut kriteerit? Miksi oppilaiden välille pitää tehdä ero, silloin kun sitä eroa ei ole? Eli tavoitteet saavutetaan yhtä lailla.

Opettaja näkee erot omien oppilaittensa välillä, mutta ei pysty vertaamaan valtakunnalliseen tasoon.

Fyyzicx
Seuraa 
Viestejä2

Tämä ongelma ei oo kyl pelkästään oppilaitoksien välillä vaan oppilaitoksien sisällä myös.

 

Ala-asteella monet opettajat antavat oikeesti ihan mieltymyksen mukaan arvosanoja, siis ihan hatusta, että pitääkö oppilaasta vai ei. Mulla on huonoja kokemuksia tästä, jonka takia vaihdoin koulua. Esim sain 10- matikankokeista ja todistukseen tuli tokaks huonoin ruksi. ja muissa aineissa missä olin saanu 8 niin huonoin ruksi.

 

Yläasteella on samaa ongelmaa mutta ei yhtä radikaalia. Jos saat 8 kokeesta niin voi heitellä 7 ja 9 välillä riippuen tykkääkö opettaja susta.

Mulla oli siellä huonoksi onnekseni uskonnon maikka joka anto pojille tuon säännön mukaan 7, ja tytöille 9, koska "tytöt ovat parempia"- omien sanojen mukaan, jonka takia en päässyt haluamaani  lukioon koska puuttui 0.1p pisteistä :\ Ja tämä yläaste oli vielä "parhaimpia" pääkaupunkiseudulla.

 

lukiossakin voi pikkasen vielä vaikuttaa, mutta onneksi yliopistossa ne menee ihan suoraan pisteiden mukaan eikä mitenkään hymyilemisen/ruskeenkielen mukaan. :)

Fyyzicx
Seuraa 
Viestejä2

Lisätäkseni, niin mun mielestä ylä-asteen 9-luokalla pitäisi järjestää joku valtakunnallinen koe, joka mittaa osaamista.

Koska tuo keskiarvon-mukaan-lukioon riippuu liikaa siitä että hymyiletkö opettajalles paljon vai vähän.

Ja siitä kokeista näkisi myös noiden peruskoulujen todellisia tasoja.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1484
DedMoroz

Toi oli kyllä aikoinaan, kun peruskoulua ja oppikoulua sinksattiin samaan muottiin, hyvin yleinen ilmiö.

Sittemminhän sinksaaminen onneksi lopetettiin koska kukaan ei tiennyt mitä se tarkoittaa. Eikä semminkään mitä sillä tavoitellaan. Tai pitäisi tavoitella. (vrt. sirklaaminen jonka tavoitteet tunnetaan aina ulkomaita myören)

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti, Iina Viinatossu).

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat