Seuraa 
Viestejä124
Liittynyt6.8.2013

Nykyinen arvolisäverolaki saattaa olla kohtalokas kansantaloudelle. En tiedä ketkä kaikki sidosryhmät kärsivät tästä. 

Mutta koko valtio sitä kautta, että hyvätkin innovaatiot voivat myöhästyä tai olla totetumatta kokonaan, kun aika ajaa ohi keksinnön tuotanto vaiheen. 

Seuraava esimerkki. Oma-aloittenen keksijä on arvonlisäveron loppumaksaja tapauksissa missä keksintö poikkeeaa omasta yritystoiminnasta ja näin ollen ei ole paikkaa mistä voi vähentää kustannuksista tulevia menoja arvonlisäveroineen.  Toinen tapaus. Jos ei ole omaa yritystoimintaa ja keksinnön kehttäimisaika on pitkä, niin keksinnöstä aiheutuvat kulut ehtivät vanheta ennen yrityksen perustamista. Innovaatioaika myös pitenee, kun harvalla on varaa olla pelkästään keksijä, että nuokin kuluerät on kerättävä omalla toisella työllä, joka pidentää keksinnön toteuttamista.

Kommentit (11)

malierk
Seuraa 
Viestejä124
Liittynyt6.8.2013
malierk

Nykyinen arvolisäverolaki saattaa olla kohtalokas kansantaloudelle. En tiedä ketkä kaikki sidosryhmät kärsivät tästä. 

Mutta koko valtio sitä kautta, että hyvätkin innovaatiot voivat myöhästyä tai olla totetumatta kokonaan, kun aika ajaa ohi keksinnön tuotanto vaiheen. 

Seuraava esimerkki. Oma-aloittenen keksijä on arvonlisäveron loppumaksaja tapauksissa missä keksintö poikkeeaa omasta yritystoiminnasta ja näin ollen ei ole paikkaa mistä voi vähentää kustannuksista tulevia menoja arvonlisäveroineen.  Toinen tapaus. Jos ei ole omaa yritystoimintaa ja keksinnön kehttäimisaika on pitkä, niin keksinnöstä aiheutuvat kulut ehtivät vanheta ennen yrityksen perustamista. Innovaatioaika myös pitenee, kun harvalla on varaa olla pelkästään keksijä, että nuokin kuluerät on kerättävä omalla toisella työllä, joka pidentää keksinnön toteuttamista.

 

Monesti Mahdolliset apu rahat ovat kiinni muiden ymmärryksestä tai ymmärtämättömyydestä.

malierk
Seuraa 
Viestejä124
Liittynyt6.8.2013
malierk

[quote author="malierk" time="15.03.2014 klo 01:34"]

Nykyinen arvolisäverolaki saattaa olla kohtalokas kansantaloudelle. En tiedä ketkä kaikki sidosryhmät kärsivät tästä. 

Mutta koko valtio sitä kautta, että hyvätkin innovaatiot voivat myöhästyä tai olla totetumatta kokonaan, kun aika ajaa ohi keksinnön tuotanto vaiheen. 

Seuraava esimerkki. Oma-aloittenen keksijä on arvonlisäveron loppumaksaja tapauksissa missä keksintö poikkeeaa omasta yritystoiminnasta ja näin ollen ei ole paikkaa mistä voi vähentää kustannuksista tulevia menoja arvonlisäveroineen.  Toinen tapaus. Jos ei ole omaa yritystoimintaa ja keksinnön kehttäimisaika on pitkä, niin keksinnöstä aiheutuvat kulut ehtivät vanheta ennen yrityksen perustamista. Innovaatioaika myös pitenee, kun harvalla on varaa olla pelkästään keksijä, että nuokin kuluerät on kerättävä omalla toisella työllä, joka pidentää keksinnön toteuttamista.

 

Monesti Mahdolliset apu rahat ovat kiinni muiden ymmärryksestä tai ymmärtämättömyydestä.

[/quote

 

Käyttäjä6407
Seuraa 
Viestejä5
Liittynyt20.2.2018

Arvonlisävero kuuluu niihin veromuotoihin, joista ei oikeasti tiedetä taloustieteessä juuri mitään. Taloustieteilijät "hyväksyvät" korkean arvonlisäveron olettaessaan, että se ei pahemmin vahingoita taloutta. Tästä vain ei ole juuri mitään näyttöä, ei suuntaan eikä toiseen.

Onko kuitenkin selvää, että kohtuus kaikessa. Esimerkiksi 25 prosentin arvonlisävero - ruotsalainen - on kova ja kun tähän lisätään erilaisia syntiveroja, niin saadaan tilanne, jossa verorastius joillakin tuotteilla voi olla vaikkapa 50 prosenttia. Suomessa tunnemme hyvin tällaisia esimerkkejä: autot, polttoaineet, alkoholi, tupakka ja rahapelaaminen. Jos lopputuotteen hinnasta vaikkapa puolet on veroja, on selvää, että syntyy erilaisia mustia markkinoita veron välttämiseksi. Rekisteröidään esimerkiksi veneet, autot, huvilat yms. jonnekin muualle, jossa myös bensa, tupakka ja alkoholi on halpaa. Esimerkkejä on lukemattomia ja verottajan ajasta menee huomattavan suuri osa vain porsaanreikien tukkimiseen ja kiertoyritysten etsimiseen. Jos arvonlisävero olisi vaikkapa vain 5 prosenttia, kuluttajat eivät ryhtyisi kovin suuriin ponnisteluihin veron välttämiseksi.

Verotus ohjaa siis jo nyt voimakkaasti kulutusta mutta myös rakenteita. Esimerkiksi kiinteistösijoittaminen on nykyään oikein kannattavaa, jos arvonlisäverot saa vähentää rakennusvaiheessa mutta loppuasiakkaat välttyvät siltä - vaikka olisivat luonnollisia henkilöitä eli kuluttajia. Tämä on valitettavasti todellisuutta Suomessa nykyään. Kuluttajat raivostuisivat, jos tajuaisivat miten julkinen sektori tämän mahdollistaa.

Korkea arvonlisävero saa aikaan tietenkin myös perinteisen työnjaon tehottomuusongelman: kallispalkkaisen asiantuntijankaan ei kannata palkata ruohonleikkaajaa vaikka hänen työllään olisi ratkaiseva merkitys koko kansantaloudelle. Onneksi nyt sentään on keksitty edes kotitalousvähennys.

Sinänsä lähtökohta on oikein: se maksaa joka kuluttaa, siis yhteiskunnan ja luonnon resursseja. Pitäisi ehkä myös päättää linja, verotetaanko arvonlisää eli tuloja ja tuottoja vai kulutusta.  Jos saisin valita, pitäisin kohtuullisen arvonlisäveron mutta mm. poistaisin tuloveron sekä yrityksiltä että luonnollisilta henkilöiltä. Muutkin verot sitoisin monetaarisiin transaktioihin. Yksinkertaisuuden ja insentiivien vuoksi.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5282
Liittynyt6.5.2007

Ihan ensinnäki.. Et voi vähentää yritystoiminnassa kuluja, jotka olet aikaansaanu aikana, jolloin yritystä ei ole ollut toiminnassa. Jos yrityksellä on saatavia alveja, verottaja tilittää alv:t yritykselle seuraavana kuukautena. Mitä taas apurahoihin, lainoihin ja sijoituksiin tulee, nii mikäli et pysty myymään keksintöäs sijoittajille, nii tuskin pystyt myymään sitä kellekkää muullekkaan, jolloin sijoittaja menettäis rahansa. Eli miks sijoittaja antais omistansa keksijälle? Se, että jollain tuotteella on erilaisia raippaveroja on ihan vaan siks olemassa, että poliittisen päätöksen takia on asetettu tavoitteeksi jonkin hyödykkeen kulutuksen rajoittaminen. Vai pitäiskö valtion jättää huomioimatta esimerkiks alkoholin aiheuttamat 1,5 miljardin kustannukset kansantaloudelle?

Per se

Käyttäjä6407
Seuraa 
Viestejä5
Liittynyt20.2.2018

Reiska kirjoitti:
Ihan ensinnäki.. Et voi vähentää yritystoiminnassa kuluja, jotka olet aikaansaanu aikana, jolloin yritystä ei ole ollut toiminnassa. Jos yrityksellä on saatavia alveja, verottaja tilittää alv:t yritykselle seuraavana kuukautena. Mitä taas apurahoihin, lainoihin ja sijoituksiin tulee, nii mikäli et pysty myymään keksintöäs sijoittajille, nii tuskin pystyt myymään sitä kellekkää muullekkaan, jolloin sijoittaja menettäis rahansa. Eli miks sijoittaja antais omistansa keksijälle? Se, että jollain tuotteella on erilaisia raippaveroja on ihan vaan siks olemassa, että poliittisen päätöksen takia on asetettu tavoitteeksi jonkin hyödykkeen kulutuksen rajoittaminen. Vai pitäiskö valtion jättää huomioimatta esimerkiks alkoholin aiheuttamat 1,5 miljardin kustannukset kansantaloudelle?

Ennen yritystoimintaa syntyneitä kuluja voi siirtää eri tavoin elinkeinotoiminnan kuluiksi. Peruskauraa.

Sijoittajat ovat tyypillisesti putkiaivoisia: sijoittavat siihen mitä ovat tehneet ennenkin. Eli vaikeus löytää sijoittaja ei tarkoita liiketoiminnan asiakkaiden puuttumista.

Keksijän todellisuus Suomessa on perinteisesti ollut se, ettei uusia radikaaleja keksintöjä ole saanut markkinoille - koska meilä yleensä kaikki mitä ei ole erikseen sallittu on lähtökohtaisesti ja tosiasiallisesti kielletty, eri tapoja käyttäen. Tämän vuoksi moni Suomessa keksitty asia on siirretty Suomen ulkopuolelle - ja valloittanut maailman.

Polittinen päätöksenteko on lähtökohtaisesti tyhmää. Poliitikothan eivät - harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta - ole minkään erityisalan asiantuntijoita. Alkoholin verottamista rajoittaa mm. naapurimaiden politiikka. Emme elä suljetussa umpiossa, jossa voi tehdä mitä vain muista välittämättä. Ja kaikkein riippuvaisimpiahan ovat ne, jotka eivät ole päättämässä mistään mutta joutuvat hyväksymään kaiken.

mdmx
Seuraa 
Viestejä5247
Liittynyt23.11.2009

Mitä se haittaa vaikka keksintö poikkeaa olemassaolevasta liiketoiminnasta? Ei sitä ole mitenkään rajoitettu että yritys ei voisi tehdä bisnestä jollain toisellakin toimialalla.

Tietty jos rahaa on käytetty isot määrät mutta mitään myyntiä ei koskaan synny, jotain näyttöä pitää tarvittaessa olla että ne rahat on käytetty johonkin mistä olisi voinut tulla jotain liiketoimintaa. Tähän riittää kyllä että on suunnitelmat olemassa, ja ne nyt on hyvä olla joka tapauksessa.

mdmx
Seuraa 
Viestejä5247
Liittynyt23.11.2009

Ja jos ihan tosissaan lähtee jotain keksintöä tekemään sillä mielin että sillä tienaa, kannattaa perustaa ihan ekaks se firma. Firman toimiala voi olla vaikka keksinnöt. Sen firman tarvi mitään tulosta tehdä, sijottaa ite sinne rahaa ja vähentelee alvit.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä10965
Liittynyt13.7.2015

malierk kirjoitti:
Nykyinen arvolisäverolaki saattaa olla kohtalokas kansantaloudelle. En tiedä ketkä kaikki sidosryhmät kärsivät tästä. 
Mutta koko valtio sitä kautta, että hyvätkin innovaatiot voivat myöhästyä tai olla totetumatta kokonaan, kun aika ajaa ohi keksinnön tuotanto vaiheen. 
Seuraava esimerkki. Oma-aloittenen keksijä on arvonlisäveron loppumaksaja tapauksissa missä keksintö poikkeeaa omasta yritystoiminnasta ja näin ollen ei ole paikkaa mistä voi vähentää kustannuksista tulevia menoja arvonlisäveroineen.  Toinen tapaus. Jos ei ole omaa yritystoimintaa ja keksinnön kehttäimisaika on pitkä, niin keksinnöstä aiheutuvat kulut ehtivät vanheta ennen yrityksen perustamista. Innovaatioaika myös pitenee, kun harvalla on varaa olla pelkästään keksijä, että nuokin kuluerät on kerättävä omalla toisella työllä, joka pidentää keksinnön toteuttamista.

Väitteesi ovat kukkua. Kannattaa ensin perehtyä asiaan ennenkuin ryhtyy kritisoimaan.

okivi
Seuraa 
Viestejä1607
Liittynyt24.7.2008

Enpä huomannut, että tässä ketjussa olisi käsitelty ollenkaan taloustiedettä. Itse aiheeseen mennäkseni kuuntelin juuri mielestäni hyvän haastattelun, jossa ansioitunut professori arvosteli varsin murhaavasti nykytyyppistä taloustiedettä. Se on hänen mielestään sosiologiaa ja hiekalle perustettu. Tämä siitä syystä, että luonnontieteellisiä näkökohtia ei oteta huomioon. Luonnontieteellisen todellisuuden unohtaminen tekee mm. mahdolliseksi sen, että taloustieteilijät voivat edelleen uskoa rajattomaan eksponentiaaliseen kasvuun. Joku onkin sanonut että rajattomaan kasvuun uskovan täytyy olla joko idiootti tai taloustieteilijä.

Dr. Charles Hall: The Laws Of Nature Trump Economics

https://www.youtube.com/watch?v=__CCBI1K3Ro .

Otetaanpa esimerkiksi lainausta talousprofessorin artikkelista:

Ikuinen talouskasvu, ihan looginen juttu

19.5.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

http://blog.hse-econ.fi/?p=431 .3 .

Lainaus:
Kirjoittaja toimii mikrotaloustieteen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.

Usein kuulee toistettavan, ikään kuin loogisena itsestäänselvyytenä, että talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti. Tämä näkemys perustuu väärinkäsitykseen siitä mitä talouskasvu on, eli siitä mitä BKT:lla ja sen muutoksilla pyritään mittaamaan.

Kuvitellaanpa hetkeksi maa, jossa käytetyt tuotantopanokset pysyvät samana joka vuosi - eli maa, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, ja kierrättää kaikki uusiutumattomat.

Väestönkasvu on nolla. Voiko tällaisen maan reaalinen bruttokansantuote kasvaa? Ihan helposti voi.

BKT ei mittaa käytettyjen panosten määrää, vaan tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden arvoa kuluttajille. Jos maan asukkaat pitävät tänä vuonna tuotettua kulutuskoria parempana kuin sitä mikä samoista panoksista viime vuonna tuotettiin, niin tämä näkyy reaalisen BKT:n kasvuna.

Sama asia vähän luonnontieteellisemmin ilmaistuna:
Meillä on pallo, joka koostuu rajallisesta määrästä atomeja, sekä vuodesta toiseen vakiona pysyvä ulkoa tuleva energiamäärä jota voimme käyttää näiden atomien uudelleenjärjestelyyn. Jos tämän vuoden tapa järjestellä atomit on kuluttajien mielestä parempi kuin viimevuotinen, niin reaalinen BKT on kasvanut. Koska rajallista massaa voi järjestellä käytännössä äärettömin eri tavoin, niin mahdollisuudet talouskasvulle eivät lopu ikinä. Sitä että riittääkö ihmisen kekseliäisyys ikuisesti, emme voi varmuudella tietää, mutta mitään loogista välttämättömyyttä talouskasvun ehtymiselle ei ole.

Hiukan teoreettiselta vaikuttaa. Käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, ja kierrätetään kaikki uusiutumattomat? Näyttää siltä, että energian käyttöominaisuudet ovat unohtuneet. Kun hiilitonni on poltettu, niin sitä ei voi enää kierrättää kohtuuajassa.

Lisäksi näyttää unohtuneen se, että nykyään käytetään hulvattomasti fossiilisia polttoaineita, ja että niiden käyttöä ei voida jatkossa taatusti enää lisätä eksponentiaalisesti. Jos vaikka sitten joskus tulevaisuudessa täyttyisi tämän artikkelin mukaisen kestävän kehityksen periaate, niin se tapahtuisi vasta uskomattoman romahduksen jälkeen.

http://parapsykologia.blogspot.com

There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
-- Herbert Spencer

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29582
Liittynyt16.3.2005

okivi kirjoitti:
Enpä huomannut, että tässä ketjussa olisi käsitelty ollenkaan taloustiedettä. Itse aiheeseen mennäkseni kuuntelin juuri mielestäni hyvän haastattelun, jossa ansioitunut professori arvosteli varsin murhaavasti nykytyyppistä taloustiedettä. Se on hänen mielestään sosiologiaa ja hiekalle perustettu. Tämä siitä syystä, että luonnontieteellisiä näkökohtia ei oteta huomioon. Luonnontieteellisen todellisuuden unohtaminen tekee mm. mahdolliseksi sen, että taloustieteilijät voivat edelleen uskoa rajattomaan eksponentiaaliseen kasvuun. Joku onkin sanonut että rajattomaan kasvuun uskovan täytyy olla joko idiootti tai taloustieteilijä.

Taloustiede ei ole luonnontiede, vaan humanistinen tiede, joka tutkii ihmistä ja ihmisen yhteiskuntaa tietyltä kantilta. Taloustiede laskee asiat rahassa, joka ei ole luonnontieteellinen suure, vaan ihmisten itse sopima laskentamalli asioiden arvosta. Ei sen kasvulle ole samankaltaisia rajoja kuin materiaalisen tuotannon kasvulle.

Lainaus:
Hiukan teoreettiselta vaikuttaa. Käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, ja kierrätetään kaikki uusiutumattomat? Näyttää siltä, että energian käyttöominaisuudet ovat unohtuneet. Kun hiilitonni on poltettu, niin sitä ei voi enää kierrättää kohtuuajassa.

Ei luonnonvaroille näy minkäänlaista loppua näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Ihmiskunta on aurinkokuntaan leviämisen kynnyksellä ja siellä on järjettömän monta kertaluokkaa enemmän hyödynnettäviä energia- ja materiaaliresursseja kuin Maan kuoressa. Tietenkään edes koko havaittavissa oleva maailmankaikkeus ei riitä geologisia aikakausia kestävään eksponentiaaliseen kasvuun, mutta taloustieteen idea yhteiskunnallisena tieteenä on tietenkin tarkastella sellaisia ajanjaksoja, jotka ovat yhteiskunnan ja sen poliittisten tai liiketaloudellisten päätöksentekoprosessien kannalta merkittäviä.

Lainaus:
Lisäksi näyttää unohtuneen se, että nykyään käytetään hulvattomasti fossiilisia polttoaineita, ja että niiden käyttöä ei voida jatkossa taatusti enää lisätä eksponentiaalisesti.

Ei maailma siihen kaadu. Ydinvoimalla voidaan tottaa ihmisen kannalta rajaton määrä energiaa kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia, jos haetaan uraania ja toriumia asteroideilta.

Lainaus:
Jos vaikka sitten joskus tulevaisuudessa täyttyisi tämän artikkelin mukaisen kestävän kehityksen periaate, niin se tapahtuisi vasta uskomattoman romahduksen jälkeen.

Romahdukset kuuluvat ihmisyhteisöjen luonnolliseen kehitykseen. Minä olen varma, että niitä tulee jatkossakin. Mutta ei vanha tietotaito katoa romahduksissa kokonaan ja niiden jälkeen saavutetaan edeltävä kehitystaso varsin nopeasti ja mennään ohi. Se, että ihmiskunta saavuttaisi joskus globaalin staattisen tilan, jossa elintaso olisi selvästi nykyistä heikompi, on mahdotonta. Sellaisessa systeemissä on väkisinkin keskenään kilpailevia ihmisryhmiä, ja ennen pitkää joku päällikkö lipeää linjasta ja alkaa kehittää tuotantoaan vähän paremmaksi kuin naapureilla. Se tuottaa taloudellisen ja sotilaallisen ylivoiman ja tuottavampi malli leviää ja kehittyy ja syrjäyttää ennen pitkää kaikki muut ja kilpajuoksu eksponentiaalisen talouskasvun tavoitteluun alkaa taas.

molaine
Seuraa 
Viestejä2174
Liittynyt3.8.2011

Tässä paradigman kaatavaa taloustiedettä rapakon takaa: Trade wars are good, and easy to win! 

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat