Seuraa 
Viestejä8021
Liittynyt15.1.2014

Epilogi:

Tärkein todistusaineisto pimeän materian olemassaolon puolesta tulee galaksien kiekkojen rotaatiokäyristä. Rotaatiokäyrä kertoo millä nopeudella tähdet ja/tai kaasupilvet kiertävät galaksin keskustan ympäri. Yleensä rotaatiokäyrät ovat tasaisia: tähdet ja kaasupilvet galaksin sisäosista ulko-osiin kiertävät samalla nopeudella. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedetään näkyvän materian jakaantumisesta galakseissa --- galaksien ulko-osien pitäisi pitäisi kiertää hitaammin kuin sisäosien, aivan kuten planeettojen Aurinkokunnassa.

Tuorlan Observatoriossa Chris Flynn ja Rami Rekola tutkivat minkä verran on pimeää materiaa kaukaisissa ja himmeissä spiraaligalakseissa

Spekulointi:

Oletetaan kaksi toistensa sisässä olevaa gravitaation johdosta romahtamaan lähtevää pölypilveä (ilman muuta liikettä). Sisemmän pilven keskiosassa gravitaation aiheuttama kiihtyvyys on nolla (a = 0), koska muiden hiukkasten aiheuttama gravitaatio vaikuttaa kaikkiin suuntiin saman verran.

Siirryttäessä kerrosten rajalle, sovitaan että kiihtyvyys a = g, tässä kohden, siis gravitaatio vetää sekä ulos-, että sisäänpäin mutta sisäänpäin enemmän.

Ulkoreunalla kaikki sisäpuolella oleva massa vetää hiukkasia sisäänpäin, jolloin kiihtyvyys on oltava suurempi (todennäköisesti a = 2g) kuin alemmissa kerroksissa, jonka täytyy tarkoittaa myös sitä että voima joka vaikuttaa yksittäiseen hiukkaseen on vastaavasti suurempi.

Kierteisgalaksien osalta on ihmetelty, että tähtisumut kiertävät galaksia liian suurella nopeudella ja tarvitaan pimeää eainetta selittämään se, että ne eivät sinkoudu galaksien väliseen tilaan.

Nyt herää kysymys, onko gravitaation aiheuttama keskeiskiihtyvyys sittenkään huomioitu oikein? Jos kehänopeus on sama, niin se edellyttäisi etäisyyden kasvaessa kiihtyvyyden pienenemistä. Normaalisti tilanne näin onkin yksittäisten planeettojen rataliikkeelle suhteessa keskusmassaan.

Vaikuttaisi tuon ajatuskuvion pohjalta kuitenkin siltä, että keskeiskiihtyvyys ei pienene ulkokehällä, vaan päinvastoin tulisi olla suurempi kuin sisemmällä kehällä. Suurempi keskeiskiihtyvyys siis mahdollistaisi suuremman ratanopeuden, joka myös on havaittu.

Edit: Toivon että Savorinen pidättäytyisi kommentoimasta tätä ketjua.

Sivut

Kommentit (27)

Haamu
Seuraa 
Viestejä603
Liittynyt11.1.2012

Esimerkissäsi ilmeisesti oletat että kaasupilvissä materia on jakautunut tasaisesti, muutoin päättelysi ontuu. Galakseissa aine on jakautunut kaikkea muuta kuin tasaisesti, huomattavan suuri osa massasta sijaitsee galaksin keskellä, joten kyllä gravitaatio juurikin heikkenee mitä kauemmaksi keskuspullistumasta mennään.

Goswell
Seuraa 
Viestejä10992
Liittynyt8.3.2010

Tuskimpa minuakaan kaipasit, tässä ollaan kuitenkin.

Yhtä selitystä olen tarjonnut, liittyy keskipakovoimaan. Normaalisti keskipakovoima on seurausta vaikkapa narusta tai kierrettävän kappaleen gravitaation luomasta keskeiskiihtyvyydestä, noissa tapauksissa keskipakovoima suuntautuu n säteensuuntaan ulos ja keskeiskiihtyvyys päinvastaiseen suuntaan. Galakseissa sitovan voiman luo supermassiivisen mustan aukkon gravitonisäteily, siis kvattihiukkanen. Tuo hiukkanen tottelee fysiikanlakeja nöyrästi, ts sen liikemäärät säilyvät.

No, laitetaan keskusmusta pyörimään lujaa, mustan gravitonisäteily omaa musta aukon pintaosan sivuttaisen nopeuden sen normaalin c;n lisäksi millä se etenee muutenkin, eli mustan luoma gravikenttä on vinoutunut. Keskipakovoima ei osoita säteen suuntaan ulos, vaan jonnekkin vinoon, kuinka paljon vinoon riippuu mustan pyörimisnopeudesta, samalla sen vaikutus tietysti heikkenee etäisyyden suhteen eli vaikka tähdillä on nopeutta paljon, keskihakuvoiman suunta on ohi mustan gravitonisäteilyn tulosuunnan vääristymän takia. Eli vaikka tähti yrittäisi lentää "kelkasta" ulos, se jää vain jälkeen gravitonisäteilyn tulosuunnassa, ei systeemin säteen suunnassa, tuosta syntyy nätisti spiraalihaarat. Tuo että tähdillä on sama nopeus sisällä ja ulkona viittaa minusta siihen että niiden syntysijat ovat suunnilleen samalla etäisyydellä mustasta katsoen.

 

Minun mielestä noin.

Nature
Seuraa 
Viestejä8021
Liittynyt15.1.2014
Haamu

Esimerkissäsi ilmeisesti oletat että kaasupilvissä materia on jakautunut tasaisesti, muutoin päättelysi ontuu. Galakseissa aine on jakautunut kaikkea muuta kuin tasaisesti, huomattavan suuri osa massasta sijaitsee galaksin keskellä, joten kyllä gravitaatio juurikin heikkenee mitä kauemmaksi keskuspullistumasta mennään.

En oleta, että se olisi jakautunut täysin tasaisesti. Joka tapauksessa säteen puolivälissä gravitaatio vaikuttaa sekä ulos- että sisäänpäin, jolloin tällä kohden ns. putoamiskiihtyvyys täytyy olla pienempi, jolloin tässä osassa riittää pienempi kehänopeus pitämään ao. massan radallaan.

Enkä tiedä miten nämä on itse asiassa laskettu, mutta tuon lainauksen mukaan kyse olisi nimenomaan vertailtaessa plantteettojen käyttäytymistä. Toki, jos planeetatkin laitetaan kaikki samaan linjaan aurinkon kanssa, niin sama ilmiö siinäkin tapahtuu ja kunkin planeetan rata muuttuu suhteessa aurinkoon muiden paleettojen aiheuttamasta gravitaatiopoikeamasta johtuen. Galaksissa tuo "poikkeaman olisi jatkuvaa", kun materia on jakautunut tasaisemmin ao. alueelle.

JPI
Seuraa 
Viestejä24791
Liittynyt5.12.2012
Goswell

Tuskimpa minuakaan kaipasit, tässä ollaan kuitenkin.

Yhtä selitystä olen tarjonnut, liittyy keskipakovoimaan. Normaalisti keskipakovoima on seurausta vaikkapa narusta tai kierrettävän kappaleen gravitaation luomasta keskeiskiihtyvyydestä, noissa tapauksissa keskipakovoima suuntautuu n säteensuuntaan ulos ja keskeiskiihtyvyys päinvastaiseen suuntaan. Galakseissa sitovan voiman luo supermassiivisen mustan aukkon gravitonisäteily, siis kvattihiukkanen. Tuo hiukkanen tottelee fysiikanlakeja nöyrästi, ts sen liikemäärät säilyvät.

No, laitetaan keskusmusta pyörimään lujaa, mustan gravitonisäteily omaa musta aukon pintaosan sivuttaisen nopeuden sen normaalin c;n lisäksi millä se etenee muutenkin, eli mustan luoma gravikenttä on vinoutunut. Keskipakovoima ei osoita säteen suuntaan ulos, vaan jonnekkin vinoon, kuinka paljon vinoon riippuu mustan pyörimisnopeudesta, samalla sen vaikutus tietysti heikkenee etäisyyden suhteen eli vaikka tähdillä on nopeutta paljon, keskihakuvoiman suunta on ohi mustan gravitonisäteilyn tulosuunnan vääristymän takia. Eli vaikka tähti yrittäisi lentää "kelkasta" ulos, se jää vain jälkeen gravitonisäteilyn tulosuunnassa, ei systeemin säteen suunnassa, tuosta syntyy nätisti spiraalihaarat. Tuo että tähdillä on sama nopeus sisällä ja ulkona viittaa minusta siihen että niiden syntysijat ovat suunnilleen samalla etäisyydellä mustasta katsoen.

Moi!

Muuten huono teoria paitsi että unohdat sen seikan että tyypillisen galaksin massasata sen mustan osuus on reippaasti alle promillen. Linnunradassa m_musta on noin 3 miljoonaa auringon massaa mutta koko gaöaksin massa noin jottain satoja miljardeja auringon massoja. Joten ideasi oli valitettavasti vieläkin huonompi heh sorry!

Ainii: Unohin melkein sanoo, että lisäksi sitä keskipakovoimaakaan ei ole olemassakaan.

3³+4³+5³=6³

Nature
Seuraa 
Viestejä8021
Liittynyt15.1.2014
Goswell

Tuskimpa minuakaan kaipasit, tässä ollaan kuitenkin.

Yhtä selitystä olen tarjonnut, liittyy keskipakovoimaan. Normaalisti keskipakovoima on seurausta vaikkapa narusta tai kierrettävän kappaleen gravitaation luomasta keskeiskiihtyvyydestä, noissa tapauksissa keskipakovoima suuntautuu n säteensuuntaan ulos ja keskeiskiihtyvyys päinvastaiseen suuntaan. Galakseissa sitovan voiman luo supermassiivisen mustan aukkon gravitonisäteily, siis kvattihiukkanen. Tuo hiukkanen tottelee fysiikanlakeja nöyrästi, ts sen liikemäärät säilyvät.

Keskipakovoima soveltuu tähän huonosti, narun tapauksessa siihen kohdistuvana vastoimana se on Ok.

Yksinkertaisempaa on liikeradan kannalta tarkastella tilannetta vain gravitaation aiheuttaman liikemäärän muutoksen kannalta. Gravitaatio muuttaa taivaankappaleen tai tähtisumun liikemäärää, jolloin etenemissuuntaa muuttuu ja rata kaareutuu.

Maalaisjärki
Seuraa 
Viestejä1286
Liittynyt1.9.2006
Nature

Spekulointi:

Oletetaan kaksi toistensa sisässä olevaa gravitaation johdosta romahtamaan lähtevää pölypilveä (ilman muuta liikettä). Sisemmän pilven keskiosassa gravitaation aiheuttama kiihtyvyys on nolla (a = 0), koska muiden hiukkasten aiheuttama gravitaatio vaikuttaa kaikkiin suuntiin saman verran.

 

Oletetaan nyt kuitenkin että siellä on musta-aukko.

Savor, Olkoon sielusi kevyt kuin mielesi tuote.
- Maalaisjärki

Nature
Seuraa 
Viestejä8021
Liittynyt15.1.2014
Maalaisjärki
Nature

Spekulointi:

Oletetaan kaksi toistensa sisässä olevaa gravitaation johdosta romahtamaan lähtevää pölypilveä (ilman muuta liikettä). Sisemmän pilven keskiosassa gravitaation aiheuttama kiihtyvyys on nolla (a = 0), koska muiden hiukkasten aiheuttama gravitaatio vaikuttaa kaikkiin suuntiin saman verran.

Oletetaan nyt kuitenkin että siellä on musta-aukko.

Ei sillä ole merkitystä, mustan aukon keskustassa putoamiskiihtyvyyttä ei pitäisi esiintyä.

Sen massalla on tietysti merkitystä putoamiskiihtyvyyteen yleensä.

Kyse tässä skenaariossa on kuitenkin siitä, että tähtisumun ulkoreunalla oleva massa hillitsee (omalla vetovoimallaan) joka tapauksessa lähempänä keskustaa olevan aineksen putoamiskiihtyvyytä, jolloin siltä osin kehänopeus voi olla suhteellisesti pienempi.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9111
Liittynyt18.8.2008

Minäpäs uskallan kirjoittaa ihan hulluja ja saa rauhassa nauraa, jos siltä tuntuu.

Tuo pimeä aine. Kaihoilevat muistaakseni antimaterian perään. Epäilevät, että sitä olisi pitänyt muodostua yhtä paljom kuin ainettakin.

Entäs jos syntyikin, mutta siitä syntyi myös "antiavaruus", jonka havainnointia meitin luonnonlait sallivat vain hyvin, hyvin rajallisesti.

 

Goswell
Seuraa 
Viestejä10992
Liittynyt8.3.2010
JPI

 

Moi!

Muuten huono teoria paitsi että unohdat sen seikan että tyypillisen galaksin massasata sen mustan osuus on reippaasti alle promillen. Linnunradassa m_musta on noin 3 miljoonaa auringon massaa mutta koko gaöaksin massa noin jottain satoja miljardeja auringon massoja. Joten ideasi oli valitettavasti vieläkin huonompi heh sorry!

 

Ainii: Unohin melkein sanoo, että lisäksi sitä keskipakovoimaakaan ei ole olemassakaan.

 

No eipä mitään, mutta väittääkö JPI että keskusmusta ei ole galaksin keskus ja gravitaatiollaan sido galasia. Merkillistä jos noin.

No, jokaikinen niistä miljardeista tähdistä kiertää keskusmustaa, tietysti niillä on omansa gravitaatio ja kaikki vaikuttaa kaikkeen mutta silti.

Ja koska keskusmusta aivan varmasti sitoo galaksin, "teoria" on äärettömän hyvä ja loistavasti toimiva.

Jos näkisimme gravitonisäteilyn välittämänä kuvajaisen keskusmustasta, se näyttäisi meille mustan täysin väärässä paikassa ja keskeiskiihtyvyys suuntautuu juuri sinne, ei galaksin keskipisteeseen, ja se voima joka pyrkii hajoittamaan galaksin sen pyörimisen takia, se voima jonka nimeä ei saa mainita suuntautuu tasan 180 astetta vastakkaiseen suuntaan edellä mainitusta, josta taas suoraan seuraa että galaksilla ei ole sellaista pyrkimystä hajoamiseen kuin nyt oletetaan. Spiraalihaarat olisi galaksin "hajoamiskanava" jota tähdet seuraisivat mikäli pyrkisivät karkaamaan sen voiman takia jonka nimeä ei saa mainita..

 

 

Nature

 

Keskipakovoima soveltuu tähän huonosti, narun tapauksessa siihen kohdistuvana vastoimana se on Ok.

Yksinkertaisempaa on liikeradan kannalta tarkastella tilannetta vain gravitaation aiheuttaman liikemäärän muutoksen kannalta. Gravitaatio muuttaa taivaankappaleen tai tähtisumun liikemäärää, jolloin etenemissuuntaa muuttuu ja rata kaareutuu.

No siellä kirjoituksessa jonka itse luin, puhuttiin keskipakovoimasta galaksia hajoittavana voimana sen liian suuren pyörimisnopeuden takia. Tuolla tavalla kuten kuvasin sitä voimaa saadaan pienemmäksi.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä24791
Liittynyt5.12.2012
Goswell
JPI

 

Moi!

Muuten huono teoria paitsi että unohdat sen seikan että tyypillisen galaksin massasata sen mustan osuus on reippaasti alle promillen. Linnunradassa m_musta on noin 3 miljoonaa auringon massaa mutta koko gaöaksin massa noin jottain satoja miljardeja auringon massoja. Joten ideasi oli valitettavasti vieläkin huonompi heh sorry!

 

Ainii: Unohin melkein sanoo, että lisäksi sitä keskipakovoimaakaan ei ole olemassakaan.

 

No eipä mitään, mutta väittääkö JPI että keskusmusta ei ole galaksin keskus ja gravitaatiollaan sido galasia. Merkillistä jos noin.

No, jokaikinen niistä miljardeista tähdistä kiertää keskusmustaa, tietysti niillä on omansa gravitaatio ja kaikki vaikuttaa kaikkeen mutta silti.

Ja koska keskusmusta aivan varmasti sitoo galaksin, "teoria" on äärettömän hyvä ja loistavasti toimiva.

Jos näkisimme gravitonisäteilyn välittämänä kuvajaisen keskusmustasta, se näyttäisi meille mustan täysin väärässä paikassa ja keskeiskiihtyvyys suuntautuu juuri sinne, ei galaksin keskipisteeseen, ja se voima joka pyrkii hajoittamaan galaksin sen pyörimisen takia, se voima jonka nimeä ei saa mainita suuntautuu tasan 180 astetta vastakkaiseen suuntaan edellä mainitusta, josta taas suoraan seuraa että galaksilla ei ole sellaista pyrkimystä hajoamiseen kuin nyt oletetaan. Spiraalihaarat olisi galaksin "hajoamiskanava" jota tähdet seuraisivat mikäli pyrkisivät karkaamaan sen voiman takia jonka nimeä ei saa mainita..

 

 

Nature

 

Keskipakovoima soveltuu tähän huonosti, narun tapauksessa siihen kohdistuvana vastoimana se on Ok.

Yksinkertaisempaa on liikeradan kannalta tarkastella tilannetta vain gravitaation aiheuttaman liikemäärän muutoksen kannalta. Gravitaatio muuttaa taivaankappaleen tai tähtisumun liikemäärää, jolloin etenemissuuntaa muuttuu ja rata kaareutuu.

No siellä kirjoituksessa jonka itse luin, puhuttiin keskipakovoimasta galaksia hajoittavana voimana sen liian suuren pyörimisnopeuden takia. Tuolla tavalla kuten kuvasin sitä voimaa saadaan pienemmäksi.

 

Kyllä se galaksi kuuleppas Gossu pysyisi kasassa ihan ilman sitä keskusmuistaakin. Ajatteletko ollenkaan kuinka pieni osa galaksin massasta on mustassa? Ei sen vaikutus ole ollenkaan ratkaiseva kuin ainoastaan keskustan lähellä. Vai et kai ajattele, että mustan gravitaation on etäältäkin "katsottuna" jotenkin erilaista tai vahvempaa tai tavallaan lonkeroista voimaa kuin mustekalalla. Mustan gravi, sopivan matkan päästä, on tasan tismalleen ihan yhtä vahva tai heikko kuin minkä tahansa saman massaisen materikertymän gravi.

 

3³+4³+5³=6³

Nature
Seuraa 
Viestejä8021
Liittynyt15.1.2014
Goswell
Nature

Keskipakovoima soveltuu tähän huonosti, narun tapauksessa siihen kohdistuvana vastoimana se on Ok.

Yksinkertaisempaa on liikeradan kannalta tarkastella tilannetta vain gravitaation aiheuttaman liikemäärän muutoksen kannalta. Gravitaatio muuttaa taivaankappaleen tai tähtisumun liikemäärää, jolloin etenemissuuntaa muuttuu ja rata kaareutuu.

No siellä kirjoituksessa jonka itse luin, puhuttiin keskipakovoimasta galaksia hajoittavana voimana sen liian suuren pyörimisnopeuden takia.

Kyse on täysin samasta asiasta vain eri näkökulmasta. Massan hitauden seurauksena ne romppeet jatkavat matkaansa suoraviivaisesti, jos niitä ei jokin voima poikkeuta. Mutta ei nyt tehdä tästäkin aiheesta keskipakoisvoimakeskustelua. Vaikka sitä pitäisikin voimana, niin se on joka tapauksessa reaktiivinen luonteeltaan. Vain siihen kiihdyttävään osaan voi siis jokin vaikuttaa. Muu seuraa massan hitaudesta "automaattisesti".

Goswell
Seuraa 
Viestejä10992
Liittynyt8.3.2010
JPI

 

Kyllä se galaksi kuuleppas Gossu pysyisi kasassa ihan ilman sitä keskusmuistaakin. Ajatteletko ollenkaan kuinka pieni osa galaksin massasta on mustassa? Ei sen vaikutus ole ollenkaan ratkaiseva kuin ainoastaan keskustan lähellä. Vai et kai ajattele, että mustan gravitaation on etäältäkin "katsottuna" jotenkin erilaista tai vahvempaa tai tavallaan lonkeroista voimaa kuin mustekalalla. Mustan gravi, sopivan matkan päästä, on tasan tismalleen ihan yhtä vahva tai heikko kuin minkä tahansa saman massaisen materikertymän gravi.

 

Kaikki vaikuttaa kaikkeen tietysti galaksissa, mutta kyllä se keskusmusta on merkittävä tekijä silti.

Onhan galakseja joissa mustaa ei ole tai ainakin suuria pallomaisia tähtijoukkoja, ne on pallomaisia juuri siksi että mustaa ei ole kaitsemassa laumaansa. Galaksin muoto, levymäinen lätyskä on siis selvästi seurausta keskusmustasta, tarkemmin sen pyörimisestä, se pyöriminen kun vaikuttaa merkittävästi sen muodostamaan gravikenttään. Kuten aiemmin kirjoitin, mustan gravitonisäteily kentän vääristyminen on minusta todennäköinen syy sille että galaksi pysyy kasassa vaikka sen pyörimisnopeus on "liian" suuri. Tietysti siellä vaikuttaa myös pimeämateria, mutta noin sen määrä voi olla selvästi pienempi.

Että sellaista.

Minun mielestä noin.

Eusa
Seuraa 
Viestejä14356
Liittynyt16.2.2011

Lähdin taannoin tutkimaan pimeää ainetta Kosmisen nosteen seurannaisena ja ensimmäinen ajatus oli, että pimeän aineen gravitaatiolisää syntyy eniten siellä missä kappleiden radat ovat sekoittuneet ja ns "kausaalista uhkaa törmäyksistä" on enemmän eli mitä enemmän gravitaatiomuutoksia sitä enemmän pimeää ainetta. Jonkin verran pimeän aineen epäsuorat havainnot olivat tuon suuntaisia.

Kävi kuitenkin ilmi, ettei logiikka pidä kutiaan. Löytyi paljon poikkeuksia, joissa radat olivat varsin hyvin järjestyneet, mutta pimeää ainetta selvästikin ilmeni, runsaastikin.

En kuitenkaan luopunut perusperiaatteesta, vaan se kiteytyi siihen kuinka gravitaation vaikutus on viiveellistä ja sidoksissa rajanopeuteen c.

On myös paljon syklistä järjestelmällistä muutosta, joka vaikuttaa jatkuvina gravitaatiokentän muutoksina; elliptiset radat ja kappaleiden ja joukkojen pyöriminen akselinsa ympäri. Päättelin, että pimeä massa on hienosyinen energiahierarkia, jossa ison ainemäärän koossa pysyminen vaatii kiertymisiä, gravitaatiokentän eli tila-avaruuden muodon muutosmäärää niin, että ulompana oleville kohteille syntyy suurempi keskeiskiihtyvyys, eivätkä ne karkaa tyhiöenergiavirtauksen piiristä.

Elliptisen radan perihelin kiertymä saadaan:

Kun tämän ajatellaan koskevan kappaleen mukaanaan vetämän muuttuvan tyhjiöenergiakentän laajuutta, saadaan merkittävä energiamäärä. Sitten kun tuota kerrataan galaksirakenteessa ulospäin mentäessä ja etäisyyksien kasvaessa, saadaankin jo melkoinen osa pimeän aineen halosta mallinnettua.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Goswell
Seuraa 
Viestejä10992
Liittynyt8.3.2010
Nature

Massan hitauden seurauksena ne romppeet jatkavat matkaansa suoraviivaisesti, jos niitä ei jokin voima poikkeuta.

 

Tuo ei oikeastaan ihan just pilkulleen pidä paikkaansa, ei tarvita edes massanhitautta matkan jatkumiseen tyhjiössä, fotoni on massaton ja matka jatkuu vaivatta kunnes ei jatku. Hitautta tarvitaan kun pusketaan jostakin läpi, eli kun törmätään johonkin, ihan mihin vaan joka vaikutaa edes hiukan aiheuttaen kiihtyvyyttä.. Totta, haiskahtaa nipotukselta, anteeksi jo etukäteen, pointti oli sinulla muualla mutta ajattelin kuitenkin mainita.

Minun mielestä noin.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä36422
Liittynyt6.12.2009
Goswell
JPI

Kyllä se galaksi kuuleppas Gossu pysyisi kasassa ihan ilman sitä keskusmuistaakin. Ajatteletko ollenkaan kuinka pieni osa galaksin massasta on mustassa? Ei sen vaikutus ole ollenkaan ratkaiseva kuin ainoastaan keskustan lähellä. Vai et kai ajattele, että mustan gravitaation on etäältäkin "katsottuna" jotenkin erilaista tai vahvempaa tai tavallaan lonkeroista voimaa kuin mustekalalla. Mustan gravi, sopivan matkan päästä, on tasan tismalleen ihan yhtä vahva tai heikko kuin minkä tahansa saman massaisen materikertymän gravi.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen tietysti galaksissa, mutta kyllä se keskusmusta on merkittävä tekijä silti.

Onhan galakseja joissa mustaa ei ole tai ainakin suuria pallomaisia tähtijoukkoja, ne on pallomaisia juuri siksi että mustaa ei ole kaitsemassa laumaansa.

Jos nyt edes jokus yrittäisit laittaa sitä mielikuvitustasi aisoihin.

Do supermassive black holes cause galaxy rotation?

For a solar mass black hole, then, its gravitational effects are identical to the Sun (a solar mass star) once you're about 3x1000 km = 3000 km away from it. This is a much smaller distance than that between the Earth and the Sun, for instance, and it means that if the Sun were a black hole, the Earth would not change its orbit.

 So, unless you are very close to it (ie where general relativity is important), a supermassive black hole contributes, in the mean, an insignificant amount of gravitational pull at a given point in a galaxy.

This means that a galaxy "year", or the time it takes a star near the middle of the galaxy to circle around the galactic centre once, it not affected by the presence of the black hole.

All of this is rather unfortunate for us, in fact: if the rotation rates of galaxies did increase because of supermassive black holes, then we could look for this increase and use it to hunt down the black holes. As it is, however, black holes are rather hard to identify in galaxy centres, because their effects are so localized.

http://curious.astro.cornell.edu/question.php?number=150

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat