En minä muuten, mutta kun en kertakaikkiaan jaksa kahlata tuhansia viestejä. Eli tässä D-kysymysten äiti ja isoäiti.
Kun nyt sitten alkaa ottamaan deetä, niin miten nopeasti pitoisuus kehittyy elimistössä? Jos olen oikein käsittänyt, dee sitoutuu paljolti kehon rasvoihin. Jos perustaso on vaikka 10 ja tavoitetaso minimissään noin 80 jotain yksikköä, niin miten kauan voi mennä pitoisuuden nousuun? Perustasoa ei ole pidetty yllä millään. Ei edes suomalaisella suosituksella 15 ug päivässä. Aloitetaan EU-maksimisuosituksella 100 ug. Ja kyllä. Aion mittauttaa laboratoriossa tason kunhan kerkiän. Ennen sitä kuitenkin on pakko hieman korjata. Hinta on noin 30 euroa Fimlab-labrassa eikä tarvita arvauskeskuksen apuja. Voi ihan itse tohtoroida itsensä ja tuomita tilaamaan ajan suoraan Fimlabista.
Saman tien voi kysyä, kuuluuko Suomi EU-nimiseen liittovaltioon? Enkä minä tätä viimeistä kysymystä keksinyt vaan törmäsin siihen ja kuulosti hyvältä kysymykseltä.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Sivut
3kk syöt ja sitten verikokeelle
Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
30 minuuttia vastaa 500 ug eli aurinko on varsin tehokas keskikesällä. Toukokuussakin tuotto on heikkoa. Käyrä erottuu kuitenkin 0-viivasta jo.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Itselläni todettiin melko vakava vaje (22 nmol/L) jonka johdosta lääkärini suositteli minulle 5000 IU:n kapseleita joka vastaa 125 microgrammaa per tabu. 1000IU = 25 microgrammaa. Olo koheni väsähtyneen veltosta kertaheitolla.
Käytin niitä ensimmäiset pari kuukautta ja sen jälkeen vähensin käytön 1000-2000 IU:n päivässä. Verikokeeseen menin puolen vuoden jälkeen, jolloin D oli 113 nmol/L.
Normaalin rajat on 51-200 nmol/L.
Mielestäni D kannattaisi kyllä testata ennen kuin alkaa tosta vaan popsia lisiä.
Täällä ei ole mitään nähtävää. Kaikki toivo on menetetty.
Asuin neljä vuotta riisitautisen kämppiksenä – se vaikutti haitallisesti rationaaliseen päätöksentekokykyyni.
Varsinainen syy on siinä, että tutkimukset ja koosteet toisensa perään toteavat ettei D-vitamiini yksinkertaisesti 'peruuta' sairaustiloja.
Ei apua masennuksen hoidossa:
http://www.medicalnewstoday.com/articles/274295.php
Tulevat tutkimukset tuskin osoittavat että ryynäämisestä olisi hyötyä.
http://www.medscape.com/viewarticle/819670
Olin väärässä kun hypetin Deetä. Otetaan nyt kaikki reippaasti kiinni siitä käsijarrusta.
PS: Urheillessa toki voi pitää Deen mukana. Mutta vain sopivasti, ei liikaa. Sopiva määrä on yksilöllinen, koska vaste vaihtelee mm. saantitavan (aurinko/ruoka/pilleri) mukaan.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19346976
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23657931
Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris
Riippuu kuinka paljon otat. Iso annos kerralla nostaa tasoja korkealle jo viikossa parissa, jolloin voidaan siirtyä 'ylläpitoannokseen' vaikka saman tien.
Kyllä, D-vitamiini sitoutuu inaktiivina varastomuotona rasvakudokseen tasaisesti ympäri elimistöä. Laihtumisen yhteydessä näitä varastoja saattaa vapautua paljonkin aktiiviseksi kalsidioliksi verenkiertoon:
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2011/05/19/ajcn.111.015552.full.pdf
Tuolla on käyriä linkkeineen, self service:
http://www.vitamindwiki.com/tiki-index.php?page_id=2475
Suomessa ei ole sellaista suositusta. Aikuisille paitsi yli 60-vuotiaille ja raskaana oleville suositus on 7,5 µg päivässä (yhteensä kaikista lähteistä). Lapset myös erikseen.
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/erityisohjeet+ja+rajoitukset/
Tuo on oikeastaan "tolerable upper intake level" EFSA:n mukaan, eli korkein siedetty annos päivässä. Suomessa tuo on siis edelleen 50 µg päivässä.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm
Laboratoriomittaukset eivät ole aina hirveän luotettavia, joten heittoa voi olla jonkin verran. Lisäksi on syytä huomata että mittaus kertoo tilanteen tiettyyn aikaan vuodesta. Useimmat ihmiset viettävät kesäaikaan aikaansa ulkona, mikä tarkoittaa paljokin talvea korkeampia tasoja.
Ehkä kannattaisi siis ajoittaa mittaukset sen mukaan, millaisen 'snapshotin' haluaa omasta vallitsevasta D-vitamiinikuviostaan (sisältäen supplementaatioprotokollan, jos ei aio mittauttaa useita kertoja vuodessa).
Näin olen ymmärtänyt. Hinta tai lääkärinmääräyksettömyys ei tosin kerro siitä, onko mittausmenetelmä ajan tasalla.
Joidenkin mukaan ollaan matkalla kohti liittovaltiota, mutta matkaa on vielä jonkin verran. Toivottavasti matka pitenee eikä lyhene.
Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris
Riippuu paljonko huitelee huiviinsa. Olennaisesti suosituksia enemmän nappailevan kannattaa kelailla sopiva testaushetki, kuten marliini ehdotti, 2-3 kuukauden päästä.
Todetaan nyt vielä kerran, ettei veriarvosta puhuttaessa D-vitamiinin 'optimi' ilmeisesti ole 200 nmol/l, ei lähellekään. Puhutaan mieluummin luokasta 80-110 nmol/l.
Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris
Joo mutta tuo riippuu siitä mikä nykyinen D:n taso on suhteessa lisien määrään.
Hypetyksen aikaansaama itsediagnosoitu vitamiinivaje ei ole sama asia kuin testattu vitamiinivaje. Jos D:n tasoa ei tiedetä, lisien hyödystä on vaikea saada selvyyttä. Ei tiedetä mistä mennään minne.
Itsensä diagnosoineella voi olla taipumus heittää haaviin ylenmääräisesti Deetä ilman että siitä on mitenkään ´enemmän´ hyötyä. Ei kyllä tosin taida olla haittaakaan. Paitsi jos menee älyttömyyksiin 10 000 IU päivässä tapaan.
Ei se mitään, sattuuhan sitä. Itse vedän nykyään 25 µg D3-vitamiinia vuorokaudessa, tuskin tuosta övereitä tulee.
Sopiko kysyä minkälaisia lisäravinteita/annoksia käytät nykyään? Ja vieläkö vannot paleon nimeen? :)
Talvi meni aika lailla nollalinjalla, nyt menee 50 ug D3-vitamiinia (riittää pitämään minulla tavoitetason) ja jonkin verran kalaöljyä. Pyöräilytreenien myötä mukaan liittyy heraproteiinia ja ehkä vielä jotain. Ei siis mitään kovinkaan erikoista, vielä. :)
Paleo on aika lailla määrittelystä kiinni. Lindeberg mieluummin kuin Cordain mieluummin kuin Robb Wolf. Noin suunnilleen. Yksi lupaava ruokavalioteema monien joukossa. (mm. autoimmuunitutkimukset)
Kunhan saan juoksevat hommat alta pois, voisin eritellä täällä Lindebergin linjaa vähän enemmänkin vaikka uudessa ketjussa, koska hemmon kirja on mielenkiintoinen. Ei mitään pop-hypeä.
D-vitamiinista vielä sellainen, että toivon saa menettää toki vasta sitten kun FIND ja muut isot julkaistaan ja todetaan fuulaksi. Mutta sillä välin jäitä hattuun.
Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris
Ei tule.
On imeväisten annos ;)
Noh.
Mikäs sun pääs on kääntäny?
Aikuinen voi turvallisesti syödä 100µg/vrk talvella ja paistatella auringossa kesällä.
Olisikohan eilisellä päivämäärällä jotakin tekemistä Neonomiden kommentin kanssa. :)
Vaikkei D:sta olisikaan peruuttamaan sairaustiloja ihmelääkkeen lailla voi sen puute johtaa jo itsessään monenlaiseen sairauteen joten pilleripurkkiin täällä pohjolassa on tartuttava päivittäin, kesälläkin, lapsista aikuisiin.
Tarkoitat varmaan tätä kirjaa: Food and Western Disease: Health and Nutrition from an Evolutionary Perspective
On omalla lukulistalla, mutta hintaa kirjalla on vähän liikaa ja paikallisesta kirjastosta ei löydy. Pitää hankkia jostain.
Robb Wolfin podcastit olen kahlannut nyt puoleen väliin ja samalla Chris Kresserin tuotantoa + kotimaista Helsinki Paleota. Alkaa hypetys tursuta korvista ja vouhotus alkaa kuulostaa jo tohtori Tolosen meiningiltä. Kresseristä kyllä pidän ja hänenkin kirja pitäisi lukea. Stephen Gyenetin blogi on ollut mielestäni antoisin tällä saralla.
Lindeberg pitää ottaa työn alle seuraavaksi. Voin sitten kontribuoida tulevaan Lindebeg-ketjuun :)
Niinpä.
100µg jos on tavallisen kokonen
pienille 50µg
Tiede noin lähinnä.
"On the basis of the available evidence, an association between vitamin D concentrations and birth weight, dental caries in children, maternal vitamin D concentrations at term, and parathyroid hormone concentrations in patients with chronic kidney disease requiring dialysis is probable, but further studies and better designed trials are needed to draw firmer conclusions. In contrast to previous reports, evidence does not support the argument that vitamin D only supplementation increases bone mineral density or reduces the risk of fractures or falls in older people."
http://www.bmj.com/content/348/bmj.g2035 [/quote]
Tuostakin puuttui jotain, vaikka ihan kattava slaissi taas. Näitä koosteita tulee useampia kuukaudessa, joten kokonaiskuviolta on vähän vaikea välttyä.
Juu voi syödä toki, mutta onko hyötyä ja kannattaa kaikkien syödä niin paljon on toinen juttu. Jeesusvitamiinijuttuihin on syytä painaa jarrua.
Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris
Niin tarkoitan.
Käytettynä sitä liikkuu joskus amazonissa ok hintaan, mutta voi katsella muualtakin.
Juu, itsekin olen noissa lähteissä aika pitkällä. Hyvää "food for thought" -mielessä mutta käsi kantsii pitää käsijarrulla.
Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris
Neonomide, täyskäännöksesi on yllättävä; siteerasit ja suoraastaan floodasit satoja raportteja todistamaan D:n lähes kaikkivoipaisuutta, mutta nyt palaatkin kyllästyneenä toteamaan, etteivät ne riitäkään todistamaan vitamiinin tehokkuutta...?
Jos muita kiinnostaa Staffan Lindebergin Food and Western Disease: Health and Nutrition from an Evolutionary Perspective -kirja niin löytyy ilmaisena PDF:na täältä:
Food and Western Disease: Health and Nutrition from an Evolutionary Perspective
Sivut