Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

Talossa on keittiö jonka lämpötila on 22 astetta. Keittiössä on pakastin, jonka lämpötila on -18 astetta. Näiden keskiarvo on 2 astetta. Pakastin pääsee lämpenemään 0 asteeseen keittiön samalla jäähtyessä 20 asteeseen. Nyt lämpötilojen keskiarvo on 10 astetta. Teemme tästä johtopäätöksen, että keskilämpötila on noussut peräti 8 astetta.

Tähän saakka menikin kaikki oikein. Nyt tehdään johtopäätös, että keittiössä on tapahtunut valtava lämpeneminen. Onko tämä fysiikan perustein oikea päätelmä?

Sivut

Kommentit (18)

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013

Ei varmasti. On otettava huomioon pakastimen ja keittiön tilavuudet ja myös ne esineet, mitkä keittiössä jäähtyvät ja pakastimessa lämpenevät.

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

Tämä "keittiöilmastomalli" oli hyvin karkea tarkoituksellisesti, jotta lämpötilojen keskiarvon muutoksesta tehdyn lämpenemis- tai jäähtymisennusteen mielettömyys paljastuisi.

myl
Seuraa 
Viestejä224
Liittynyt18.11.2010

Fysiikassa on intensiivi- ja ekstensiivisuureita.

Intensiivisuureita ei voi laskea mielekkäästi yhteen.

Lämpötila on intensiivisuure.

- myl

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä937
Liittynyt27.5.2013

Eivätköhän ilmastotukijat osaa hieman paremmin tulkita eri lämpötiloja kuin tuossa keittiömallissa. Oikein painotettuna alailmakehän keskilämpötian muutos antaa hyvin karkean mittapuun ilmastonmutoksen etenemiselle mutta päätöksentekijöitä varten tarvitaan tuollaista yksinkertaistusta. Tieteelliset johtopäätökset perustuvat luonnollisesti sofistikodumpiin kriteereihin.

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010
Näinonnäreet

Eivätköhän ilmastotukijat osaa hieman paremmin tulkita eri lämpötiloja kuin tuossa keittiömallissa. Oikein painotettuna alailmakehän keskilämpötian muutos antaa hyvin karkean mittapuun ilmastonmutoksen etenemiselle mutta päätöksentekijöitä varten tarvitaan tuollaista yksinkertaistusta. Tieteelliset johtopäätökset perustuvat luonnollisesti sofistikodumpiin kriteereihin.

Nimenomaa osaavat tulkita, mutta tulkinta ei perustu tieteeseen nimeltä fysiikka. Karkean mittapuun tietenkin keskiarvo ilmoittaa aivan kuin rajat, joissa ilmakehän lämpötila vaihtelee. Alailmakehän vaihtelurajat (+58C ja -90C) ovat paljon leveämmällä kuin keittiöesimerkissä.

Kun lämpötilojen summaa ei fysiikassa kuvaa mitään konkreettista, ei myöskään keskiarvo ole tilaa kuvaava suure. Näin siitä huolimatta, että ilmastotieteessä lämpötilasummien uskotaan antavan jotain informaatiota. Luultavasti parempaa informaatiota saisi tutkimalla vaihtelurajoja. Keittiöesimerkkini antaa hyvän kuvan erehtymismahdollisuudesta. http://www.iiasa.ac.at/publication/more_WP-88-061.php

Paul M
Seuraa 
Viestejä8613
Liittynyt16.3.2005

Millaisen kuvan saisi lämpenemisestä tai jäähtymisestä mittaamalla maaperän lämpötilaa vaikka 10 m syvyydestä varjossa? Geoterminen osuus lienee jokseenkin vakio. Tuo varjon määrittely ja vakiointi lienee se hankala juttu. Toisaalta tavallisissa paikkakuntien lämpötilamittauksissa anturi on aivan yksinkertaisessa pikku katoksessa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä937
Liittynyt27.5.2013

Metrien syvyydessä maaperässä lämpötilaan vaikuttaa eniten suotautuva vesi, jonka määrä puolestaan riippuu sateisuudesta. Ja muutoksen viive alailmakehän lämpötilaan nähden olisi melkoinen vaikka sitä kuvaisikin. Meriä on 2/3 pinta-alasta mutta niiden osuus jäisi pois. Eiköhän ne globaalit lämpötilat määritetä nykyään luotettavimmin satelliiteista. Lämpötilamittausten avulla voidaan määrittää jonkin tilavuuden sisältämä lämpömäärä kun muut parametrit (tiheys, ominaislämpö) ovat tiedossa. Tuo globaali keskilämpötila on vain yhdeksi luvuksi leivottu indikaattori, ei mikään mitattujen lämpötilojen aritmettinen keskiarvo.

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

Globaalia lämpötilaa ei ole olemassa

Globaalit lämpötilat tuntuu hienolta sanoa, mutta tarkoittaa samaa kuin paikalliset lämpötilat.

Huijausta on myös sanoa, että lämpötilamittauksella voidaan määrittää jonkin ilmakehän tilavuuden sisältämä lämpömäärä vaikka tunnetaan tiheys ja ominaislämpö. Pitää tietää ilma-alkion sisältämä energiamäärä, joka riippuu myös latentista energiasta, joka voi olla 10 kertainen muun energiaan verrattuna.

Määritelty globaali lämpötila on juuri lämpötilojen keskiarvo, mikä muu se olisi? Siitä ei pelastu sanomalla globaalia lämpötilaa "indikaattoriksi".

Mielenkiintoinen kysymys on

- tuntevat ilmastotieteilijät fysiikkaa riittävästi ja tietävätkö itsekin huijaavansa muuta maailmaa vai

- eivät tunne, eivätkä välitä opetella fysiikkaa, jossa tiedetään, että lämpötilojen yhteenlasku ja keskiarvo eivät anna  tietoa ilmiöistä kuin poikkeustapauksessa.

Lämpenemisee tai viilenemiseen ei ole mitään todisteita

Tähän voisi lisätä, vaikka lämpötilaa mitattaisiin jokaiselta kuutiodesimetriltä ilmakehässä, tulosten aritmeettinen keskiarvo ei olisi muuta kuin tietylle välille rajoittunut satunnaisluku. Jos lasketaan jokin muu keskiarvo, geometrinen, neliöllinen absoluuttisista lämpötiloista, tai joku muu lukuisasta tavasta mitata keskimääräisyyttä, tulokset vaihtelisivat. Miksi ilmastotieteilijät ovat valinneet aritmeettisen keskiarvon? Luultavasti periteisistä syistä. Muita ei välitetäkään käyttää, koska aritmeettinen keskiarvo antaa suurimman lämpenemisen viime vuosisadan havainnoista lämpenemistä pienimmän neliösumman keinolla laskettaessa. Lämpenemisen laskutapakin pienimmän neliösumman keinolla on osoitettu virheellisen tuloksen antavaksi tavaksi käsitellä aikasarjan mittauksia. 

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä937
Liittynyt27.5.2013

Noiden "ilmastotieteilijöiden" kärkijoukkoa on mm. NASAn Goddard-instituutti jossa luulisi olevan fysiikan asiantuntemusta. Alailmakehän lämpömäärä määritetään kai nykyään etupäässä satelliiteilla jotka eivät mittaa suoraan lämpötilaa ja antavat integroidumman tuloksen. 70-luvulta asti tehtyjen sateelliittimittausten ja perinteisten lämpötilamittausten yhteensopivuus on todettu hyäksi. Noihin ilmastonmuutostutkimuksiin käytetään nykyään hyvin paljon resursseja. Olisi ihmeellistä jos niitä tekisivät täydet tumpelot kelvottomia menetlmiä käyttäen.

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

En sanonut ketään "täysin tumpeloksi". Väitit tietenkin näin, koska se on sinulle harvoja keinoja puuttua minun väitteisiini. Miten epäsuora lämpötilan mittaus antaisi integroidumman tuloksen lämpötilasta? Yhteesopivuus on ollut pakko sovitella, muutoinhan kukaan ei uskoisi lämpötilatietoihin. Sehän on edellytys uskoa, että olisi globaali lämpötila. Ilmastotieteilijät ymmärtävät hyvin yhteistyön tarpeeen.

NASAn instituutti on ilmastonmuutoksen asialla ja tekee työnsä siinä mielessä hyvin, tutkijat sijoittuvat tutkijoiden palkkalistojen huipulle. Menetelmät ovat hienostuneita satelliitteineen, ja pitäähän sellaisilla välineillä saada jotakin rahanjakajien kiinnostusta herättävää aikaan. Mikä enemmän ihmistä kiinnostaisi kuin tuleva kohtalo. Siksipä asteroidien liikkeitäkin seurataan, vaikka siitä  on vielä vähemmän hyötyä kenellekään tai perustutkimukselle. Satelliittien sään tarkkailusta on hyötyä, koska nykyään sääennusteet ovat parantuneet ja sääennustuksia tarvitaan.

NASAn ilmatieteen instituutissa on pieni huijauksen maku. Jos puhutaan globaalin lämpötilan anomalioista lämpömittareiden aritmeettisena keskiarvoon perustuvana, tulisi perustella, miksi käytetään juuri aritmeettista keskiarvoa? Miksi trendikäyrä lasketaan pienimmän neliösumman keinolla, vaikka nykytieteen mukaan se ei sovi aikasarjojen tutkimiseen? Onko syynä yksinomaa se, että nämä antavat tutkijoille haluttuja tuloksia?

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä937
Liittynyt27.5.2013

Wikiartikkelissa http://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_temperature_measurements on varsin hyvä selvitys ilmakehän lämpötilamittausten problematiikasta. Ihan suoraviivaista se ei ole satelliittien avullakaan, mutta eri menetelmät antavat kuitenkin aika yhdenmukaisia tuloksia. Globaalissa keskilämpötilassa on havaittavissa selvä trendi ja vuotuiset vaihtelut ovat varsin pieniä, vaikka hetkellinen lämpötila vaihtelee hyvin paljon eri puolilla maailmaa ja tietyllä paikalla voi vuodenaikojen mukainen vaihtelu olla kymmeniä asteta. Aloitusviestin keittiö- jääkaappirinnastus on aika onneton. 

Paul M
Seuraa 
Viestejä8613
Liittynyt16.3.2005

No entä jos olisi lentoaseman lämpömittarin kohdalla murikka. Murikan koko vaikka 100 m3 ja päällä lämmöneriste 1 m. Varjostus- ja tuulivaikutus tehtäisiin samantyyppiseksi kuin on sillä lämpömittarilla eli suoran auringonpaisteen vaikutus estettäisiin. Murikka voisi olla vaikka graniittia ja lämmöneriste vettä läpäisemätön.

Luulisi tuollaisen murikan lämpötilamittauksen poistavan melkoisesti kohinaa mittauksesta verrattuna siihen viralliseen mittariin. Lämpötila luonnollisesti laahaisi melko pitkän jakson keskiarvoa kuvaavana.  Tuottaisiko tuo jotain parempaa mittausdataa verrattuna siihen käkikelloon asennetun anturin keskiarvomittaukseen?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä937
Liittynyt27.5.2013

Kyllähän tuollainen murikka parantaisi paikallisten pitkän aikavälin keskilämpötilojen määritystä. Mutta ilmastonmuutoksen seuraannan kannalta se ei kovin paljon auttaisi, ellei niitä sitten olisi varsin tiheästi maapallolla, meret mukaan lukien ja mieluummin vielä eri korkeuksilla ilmakehässä. Nimittäin globaalit vuotuiset keskilämpötilan vaihtelut ovat suhteellisen pieniä, pari kymmenesosa-astetta, ihan jo siitä johtuen että auringosta maapallolle virtaava energiamäärä on aika vakio. Mutta paikalliset vuotuiset keskilämpötilan vaihtelut ovat paljon suurempia, Suomessakin asteen pari. Se johtuu ilmavirtausten ja merivirtojen vaihtelusta. Niinpä globaali vuotuinen referenssilämpötila on paljon parempi indikaattori kuin paikallinen tai alueellinen. Grönlannissakin ovat lämpötilat vaihdelleet historiallisesti aika paljon mutta globaalisti paljon vähemmän vastaavina aikoina.

JPI
Seuraa 
Viestejä24834
Liittynyt5.12.2012

Kummaa jänkäämistä!?

Oletetaan, että yhtenä päivänä ulkona on 10C  ja sitten seuraavana vaikkapa 20C. Montako kertaa lämpimämpää tuona seuraavana päivänä on kuin edellisellä?

Entä jos luvut ovatkin: päivä1: 0C ja päivä2: 10C, montako kertaa lämpimämpää on päivänä2?

Ja entä -10C ja 10C ?

 

3³+4³+5³=6³

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat