Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Yle: Hallitus poistaa opintotuen toisen tutkinnon opiskelijoilta

Ensi kesän elokuusta lähtien toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon ei saa opintotukea, kertoo Yle Uutiset.

Tällä hetkellä yhteensä kaikkiin korkeakouluopintoihin opintotukea voi saada enintään yhteensä 70 kuukauden ajan. 

Uusi päätös tarkoittaa, ettei uuden tutkinnon suorittajalle myönnettäisi opintotukikuukausia. Opiskelija ei joutuisi luopumaan ensimmäiseen tutkintoon myönnetyistä käyttämättömistä tuista.

Ylen mukaan laskettu säästö on 2 miljoonaa euroa vuonna 2015 nousten noin 11 miljoonaan euroon vuonna 2018.

Yle kertoi aiemmin tänään, että hallitus päätti säästää myös 5,9 miljoonaa poistamalla vuokratuen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ltä ja opiskelija-asuntosäätiöiltä.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-hallitus-poistaa-opintotuen-toisen-tutkinnon-opiskelijoilta/660880/

 

Mitäpä olette mieltä asiasta? Minusta tuo ei ole niin dramaattinen uudistus kuin miltä ensi lukemalla tuntuu. Esimerkiksi nyt opintotukikuukausia myönnetään alempaan korkeakoulututkintoon muistaakseni reilu nelisenkymmentä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka opiskelisitkin vuoden ns. väärää alaa, jää sinulla silti niin paljon opintotukikuukausia käyttämättä, että voit opiskella päätoimisesti 3-3,5 vuotta. Lisäksi vuoden aikana väärää alaa opiskelleet saavat hyväksi lukuja jo opiskelluista aiheista. Yleensä kieli- ja viestintäopinnot ovat suoraan hyväksiluettavia, samoin jotkut yleishyödylliset aineet. Tällöin oikean alan opinnot lyhenevät.

Toisekseen ehkä tuo muutos viimeinkin saa korkeakoulut aidosti muokkaamaan tutkintorakenteitaan vastaamaan paremmin lain henkeä. Lakihan on tällä hetkellä se, että mikä tahansa toisen asteen koulutus kestää kolme vuotta, eli 180 op (lukio, kauppis, amis) ja antaa pätevyyden hakeutua mihin tahansa kolmannen asteen koulutukseen, jotka kestävät 3-4 vuotta eli 180-240 op (alempi korkeakoulututkinto). Tämän alemman korkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollisuus suorittaa vielä ylempi korkeakoulututkinto millä alalla vaan, joka kestää 2 vuotta eli 120 op.

Käytännössä opintojen jatkaminen alemman korkeakoulututkinnon jälkeen toisella alalla on hankalaa, mikä ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus. Tarkoitus on ollut muuttaa tutkinnot aidosti kaksivaiheisiksi siten, että alemman korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelija voi lähteä suoraan työelämään tai hakeutua häntä kiinnostavaan jatkokoulutukseen. Nyt tilanne on se, että yliopistossa tiedekuntien maisteriohjelmat eivät ole vapaasti kaikkien opiskelijoiden haettavissa, vaan opiskelijat jaetaan erilaisiin kiintiöihin. Minusta on ihan ok että kun haet yliopistoon, saat yleensä opinto-oikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon samalle alalle. Mutta se on minusta tyhmää, että opinto-oikeuden maisterin suorittamiseen voi saada montaa kautta. Esimerkiksi erillisen pääsykokeen kautta (ammattikorkean suorittaneet), pääainetta vaihtamalla (alempi korkeakoulututkinto vielä suorittamatta) tai hakemalla erilliseen maisteriohjelmaan tiedekunnan sisällä (alemman korkeakoulutukinnon suorittaneet). Kaikki maisteriohjelmat eivät kuitenkaan ole avoinna kaikille ja kaikkiin maisteriohjelmiin ei voi kaikista tiedekunnista, saati yliopiston ulkopuolelta, edes pyrkiä. Tässä minusta on epäkohta.

Toivon tuon opintotukikuukausiuudistuksen johtavan siihen, että tiedekunnat avaavat maisteriohjelmat aidosti kaikkien haettavaksi jos olet suorittanut sen alemman korkeakoulututkinnon. Ei siinä ole järkeä, että tradenomi AMK ei voi opiskella filosofian maisteria historian alalta käytännössä muuten kuin hakeutumalla pääsykokeiden kautta suorittamaan sekä alempaa korkeakoulututkintoa (joka hänellä jo on!) että ylempää korkeakoulututkintoa kun kuitenkin käytäntö on se, että hän ei tule koskaan sitä alempaa suorittamaan vaan opiskelee suoraan sen ylemmän tutkinnon. Käytännön tulisi olla sellainen, että hakiessasi pääsykokeissa saat opinto-oikeuden sekä alempaa että ylempään korkeakoulututkintoon, mutta jos haluat vaihtaa maisteriohjelmaasi, tulisi sinun pyrkiä uuteen ohjelmaan normaaleiden pääsykokeiden kautta. Ja näiden pääsykokeiden tulisi olla avoimet kaikille alemman tutkinnon suorittaneille. Tällöin toteutuisi lain henki, jonka mukaan Suomen korkeakoulujärjestelmä on kaksiportainen.

Hämmentää.

Sivut

Kommentit (20)

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Tuo tukikuukausien vähentäminen ei ole ongelma kuin niille ikuisuusopiskelijoille, joiden mielestä koko elämä tulisi saada roikkua yliopistossa listoilla.

 

vuokratuen peruuttaminen näkyy opiskelija-asuntojen hinnoissa suoraan ja opiskelijoilta jää yhä vähemmän rahaa ruokaan, jota ei ennestäänkään kovin avokätisesti olla jaeltu joten tuo on sitä itseään valtiolta taas kyllä.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
taucalm

Tuo tukikuukausien vähentäminen ei ole ongelma kuin niille ikuisuusopiskelijoille, joiden mielestä koko elämä tulisi saada roikkua yliopistossa listoilla.

Käytännössähän tämäkään ei ole enää mahdollista, nimittäin Kelalta ei tukea heru jos opinnot eivät etene. Eli käytännössä opintopisteitä pitää olla opiskelukuukautta kohden 5. Jos ajatellaan että vuodessa opiskellaan syyskuusta toukokuuhun, se tekee 9 tukikuukautta vuodessa. 9 tukikuukautta kerrottuna viidellä on 45 op. Jos tutkinnon laajuus on 300 op, niin ikiopiskelua on valtion kustannuksella mahdollista jatkaa vain 6 vuotta ja 8 kuukautta. Tämä on myös aika, johon valtion takaamat tukikuukaudet riittävät ensi syksystä alkaen, eli 64 tukikuukautta.

Lisäksi yliopiston opinto-oikeus on 7 vuotta. Siinä ajassa pitää valmistua, ellei ole hyvää syytä keskeyttää opintoja ja jatkaa niitä myöhemmin.

Hämmentää.

JH22
Seuraa 
Viestejä1
Liittynyt21.10.2014

Kannattaa myös huomata, että saadessaan opintotukea voivat nämä "ikiopiskelijat" nostaa myös opintolainaa. Mikäli voi nostaa opintolainaa, ei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Opintotuki taas on itsessään niin pieni, että mikäli opintolainaosuutta ei huomioitaisi opiskelijan tulona, saisivat kaikki opiskelijat toimeentulotukea. 

Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta opintotukeen (tällöin ei ole oikeutta myöskään opintolainaan), on kunnan maksettava hänelle toimeentulotukea. Käytännössä siis opiskelijat, jotka eivät käy töissä tai joilla ei ole työssäkäyvää puolisoa joka vaikuttaisi toimeentulotukilaskelmaan (ja jotka siis elävät vähillä rahoilla) hakevat siis toimeentulotukea ja heille se myös myönnetään. 

Valtion kannalta erona on tietenkin se, että valtio maksaa opintotuen, kun taas toimeentulotuen maksaa kunta. Julkisen sektorin kulut eivät kuitenkaan tällä systeemillä pienene, koska opiskelija saa edelleen rahansa, mutta maksajana on eri taho kuin ennen. Voidaan jopa ajatella, että julkisen sektorin kulut itseasiassa kasvavat juuri opintolainan verran, koska jos opiskelijalla ei ole oikeutta opintotukeen ei hänellä ole myöskään oikeutta opintolainaan ja tällöin hän saa enemmän rahaa toimeentulotukena.

Mielestäni siis taloudelliset perustelut ontuvat. Valtio voi säästää tällä systeemillä alussa, mutta koska kuntien menot kasvavat, voi valtio joutua joka tapauksessa rahoittamaan kuntia enemmän. Vielä voimassa olevassa käytännössä on se hyöty, että opiskelija sitoutuu maksamaan itse osan opinnoistaan opintolainan muodossa. Suunnitellussa mallissa julkinen sektori siis vain pyörittelee tuen maksajaa taholta toiselle. Lisäksi eväämällä oikeuden opintolainaan, ottaa julkinen sektori myös opintolainasta opiskelijan saamien rahojen maksuvelvollisuuden itselleen.

Mikäli valtio haluaisi pienentää julkisen sektorin kuluja, kannattaisi pienentää opintotuen määrää ja vastaavasti kasvattaa opintolainan määrää. Tällöin opiskelijat joutuisivat maksamaan opinnoistaan itse entistä suuremman osan eikä heillä olisi oikeutta toimeentulotukeen.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

^Erittäin hyviä pointteja tuossa yllä!

Osa opiskelijoista tulee väistämättä siirtymään toimeentulotuen asiakkaiksi jossain vaiheessa. Määrä ei välttämättä ole suuri, mutta kuitenkin jonkunlainen.

Opintotukea voitaisiin nostaa tosiaan kätevimmin lainaosuutta nostamalla. Tämä tietysti riippuu rahoituslaitoksista, että ovatko ne halukkaita myöntämään isompia lainoja. Opintolainathan eivät ole rahoituslaitoksille kovin kannattava tuote korkojen pienuuden vuoksi. Ne tekevät lähinnä persnettoa. Mutta jos oletetaan, että rahoituslaitoksille isompien lainojen myöntäminen olisi ok, niin ongelmat vähenisivät.

Hämmentää.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5284
Liittynyt6.5.2007

Onko teoriassa alemman amk-tutkinnon suorittaneella oikeus vaihtaa alaa ylempää tutkintoa varten? Eli alempi ja ylempi eri aloilta?

Vatkain
tradenomi AMK ei voi opiskella filosofian maisteria historian alalta käytännössä muuten kuin hakeutumalla pääsykokeiden kautta suorittamaan

 

Per se

SamBody
Seuraa 
Viestejä6072
Liittynyt3.5.2008
Reiska

Onko teoriassa alemman amk-tutkinnon suorittaneella oikeus vaihtaa alaa ylempää tutkintoa varten? Eli alempi ja ylempi eri aloilta?

Vatkain
tradenomi AMK ei voi opiskella filosofian maisteria historian alalta käytännössä muuten kuin hakeutumalla pääsykokeiden kautta suorittamaan

 

Kukas tuon kieltäis? Alhaisuudella tai ylhäisyydellä ei ole merkitystä. If you are qualified...

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Reiska

Onko teoriassa alemman amk-tutkinnon suorittaneella oikeus vaihtaa alaa ylempää tutkintoa varten? Eli alempi ja ylempi eri aloilta?

Vatkain
tradenomi AMK ei voi opiskella filosofian maisteria historian alalta käytännössä muuten kuin hakeutumalla pääsykokeiden kautta suorittamaan

 

Kuten Samppa tuossa sanoo. If you are qualified... Käytännössä tässä on paljon esteitä, kuten avausviestissäni totean, mutta kaikkien tutkintojen pitäisi antaa teoreettinen jatkokelpoisuus ylempiin tutkintoihin (pl. maisterin jälkeiset).

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Lisään, että ite olen tradenomi (AMK) ja suorittamassa FM-tutkintoa. Kandia minusta ei koskaan tule vaan opinto-oikeuteni on maisteriin. Opinto-oikeuteni sain hakemalla opiskelemaan sekä että, mutta käytännössä koska minulla on jo kandin arvosta opintoja, niin teen pelkän maisterin.

Hämmentää.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Kaksipiippuinen juttu. Toisaalta on ymmärrettävää että loputtomasti valtion ei ole järkeä tukea tutkintoja rohmuavia keräilijöitä. Joskushan näkee näitä ihmisiä joilla on seitsemän eri maisterintutkintoa ja kolme tohtorin-. Toisaalta kuitenkin hieman tylyä jos jossain vaiheessa elämää tilanne muuttuu ja tulee tarpeen opiskella kokonaan uudelta alalta tutkinto.

Esimerkiksi; valtio on ensin suuressa viisaudessaan päättänyt yhden firman menestyksen huumassa moninkertaistaa aateekooinsinöörien korkeakoulutuspaikat. Sitten kymmenen vuotta insinöörejä kaksin käsin hamunnut firma yhtäkkiä katoaa kartalta ja potkaisee pihalle kymmeniä tuhansia päteviä aateekooinsinöörejä - joille ei enää löydykään töitä mistään. Nyt olisi huutava työvoimapula vaikkapa hoiva-alalla mutta - ähäkutti - te tyhmät menitte jo sen ilmaisen tutkintonne opiskelemaan. Ei kun kortistoon vaan ja -- muistakaa, työttömyystuella ei sitten opiskella!

Ei ole nykyaikainen idea, että ihminen joskus 18-vuotiaana kerran päättää tulevan ammattinsa ja uransa, opiskele tutkinnon ja tekee sitten sitä samaa työtä seuraavat 45 vuotta.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14204
Liittynyt23.6.2005
Vatkain
taucalm

Tuo tukikuukausien vähentäminen ei ole ongelma kuin niille ikuisuusopiskelijoille, joiden mielestä koko elämä tulisi saada roikkua yliopistossa listoilla.

Käytännössähän tämäkään ei ole enää mahdollista, nimittäin Kelalta ei tukea heru jos opinnot eivät etene. Eli käytännössä opintopisteitä pitää olla opiskelukuukautta kohden 5.

Lisäksi yliopiston opinto-oikeus on 7 vuotta. Siinä ajassa pitää valmistua, ellei ole hyvää syytä keskeyttää opintoja ja jatkaa niitä myöhemmin.

Jos tuet loppuvat eikä lainaakaan enää saa (koska tukikuukaudet), sossu kustantaa kyllä opinnot hamasta ikuisuuteen. Eikä tuon 7 vuoden rajan seurauksista ole mitään esimerkkejä, vaan aina tulee joustoa. Miksei tulisi, onhan maisterintutkinto sen luokan panostus ettei sitä kannata jättää kellumaan jos vähänkään näyttää että pää alkaa jo näkyä. Poliitikotkin on enemmän mielissään, koska työttömyysluvut vaikuttavat äänestäjiin enemmän kuin peruskiviä potkivat keskiviikkojuopottelevat kravattinorkoilijat.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Kosh

Esimerkiksi; valtio on ensin suuressa viisaudessaan päättänyt yhden firman menestyksen huumassa moninkertaistaa aateekooinsinöörien korkeakoulutuspaikat. Sitten kymmenen vuotta insinöörejä kaksin käsin hamunnut firma yhtäkkiä katoaa kartalta ja potkaisee pihalle kymmeniä tuhansia päteviä aateekooinsinöörejä - joille ei enää löydykään töitä mistään. Nyt olisi huutava työvoimapula vaikkapa hoiva-alalla mutta - ähäkutti - te tyhmät menitte jo sen ilmaisen tutkintonne opiskelemaan. Ei kun kortistoon vaan ja -- muistakaa, työttömyystuella ei sitten opiskella!

Kyllähän sitä pari vuotta voi työttömyystyellakin opiskella jos täyttää Kriteerit.

Mutta joo kyllä oli vuosituhannen vaihteessa ammattikoulututkintojenkin kanssa sellainen meininki että elektroniikka-asentajiksi kaikki vaan. Tulevaisuuden ala. Mutta mitä kävikään... Kulutuselektroniikan askartelee kaukoitäläinen, eikä romuja kannata ruveta enää korjaamolla korjaamaan. Johonkin pieneen erikoisfirmaan voi päästä hoiteleen juoksupojan hommia ja keittelemään kahvia insinööreille...

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Mutta on tuo tosiaan sellainen muutos että ensimmäisen tekee mieli alkaa valittamaan, mutta kuten Vatkain selosteli, ei myönnettyjen opintotukikuukausien puitteissa ole mahdotonta opiskella toistakin tutkintoa. Niitä hyväksilukuja kun tosiaan tulee väkisinkin. Silloin tietysti on vaikeaa jos joutuu uusimaan kursseja sun muuta, mutta usein ne ongelmat johtuvat siitä että opiskelija käy opiskelun aikana töissä, jolloin tietystikään tukikuukausia ei kulu.

Mutta. Jos alemman korkeakoulututkinnon suoritetuaan lähtee opiskelemaan saman alan (mitkä kaikki tutkinnot lasketaan samaan alaan kuuluvaksi) ns. maisteriksi, niin miten ne opintotukikuukaudet silloin menee?

 

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
CE-hyväksytty

Mutta. Jos alemman korkeakoulututkinnon suoritetuaan lähtee opiskelemaan saman alan (mitkä kaikki tutkinnot lasketaan samaan alaan kuuluvaksi) ns. maisteriksi, niin miten ne opintotukikuukaudet silloin menee?

 

Opintotukikuukausia sulla on könttä. Kuluta siitä. Eli aiemmin opiskelemasi tutkinnon tukukuukaudet vähennetään kokonaismäärästä.

Hämmentää.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Vatkain
CE-hyväksytty

Mutta. Jos alemman korkeakoulututkinnon suoritetuaan lähtee opiskelemaan saman alan (mitkä kaikki tutkinnot lasketaan samaan alaan kuuluvaksi) ns. maisteriksi, niin miten ne opintotukikuukaudet silloin menee?

 

Opintotukikuukausia sulla on könttä. Kuluta siitä. Eli aiemmin opiskelemasi tutkinnon tukukuukaudet vähennetään kokonaismäärästä.

Siis vaikka se uusi olisi ylemmän tason tutkinto?

 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat