Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Koska selvästikään ihmiskunnan keskuudessa tapahtuvien ihmisrääkkäysten kanssa ei voi elää turtumatta tai sekoamatta, olen vähän ajatellut että olisiko buddhalaisuus (buddhalainen filosofia?) kuitenkin Se Juttu jota kannattaisi yrittää alkaa harjoittamaan. Periaatteessa tähän omalla kohdallani ei pitäisi olla mitään suurta kynnystä kun kuitenkin katsomukseni alunperin perustuu teosofiaan. Mutta kun olen satunnaisesti lueskellut buddhalaiseksi itseään tituleeraavien ihmisten (miesten, kumma kyllä AINA miesten!) juttuja netistä, on siitä usein tullut vain ärtynyt ja hämmentynyt olo. Välillä jutut tuntuvat menevän siihen suuntaan että tietoisuuden pitää sammua ja sitten ei ole mitään, toisinaan taas joku sanoo että se on ego jonka on sammuttava, mutta tietoisuus jää silti jäljelle. Kaiketi pitäisi unohtaa nämä suomalaiset wanna-beet ja kaivaa vaikka kirjastosta jotain munkkien kirjoittelemia kirjoja, mutta kun ei oikein jaksa enää sen sortin juttuja lukea nuoruuden innostuksen hiivuttua...

Kuitenkin ns. kärsimyksen mysteerin kanssa (siis sen että miten kummassa voi elää antamatta muiden ihmisten kokemusten tai omien kokemusten painaa liian raskaasti omassa niskassa) olen viime päivinä yllättäen tullut siihen tulokseen että jonkinlainen vastuuvapaus asiassa kai on otettava. Tätä on nyt hemmetin vaikea selittää, mutta vaikken haluakaan suhtautua ihmisiin välinpitämättömästi ja kylmästi, niin jokin pesäero heihin on tehtävä. Koska hörhönä uskon (tai uskoin ainakin joskus ammoin) että sielut tulevat tänne parvina elämään läpi roolileikkejään, kohtaamaan elämästä toiseen aina samat tutut sielut uusissa kehoissa, luoden (näennäisesti) uusia ystävyyksiä ja vihollisuuksia, niin silloinhan sielut ovat itse sopineet millaisia kohtaloita ne keskenään tulevat elämään. Jos ei ihan pilkuntarkkaan, mutta kuitenkin summittaisesti. Eli esmes tyyliin jotta jaetaan elämien välillä roolit että tää ois sit se ja se ois se toinen ja sit ne vois vaikka mennä naimisiin jne., mutta itse tilanteiden ollessa päällä eli sitten kun kokemus on elämää tässä ja nyt siinä on kuitenkin improvisaatiota mukana. Tarkat vuorosanat määrittyvät vasta esityshetkellä, siis.

Tämä nyt tietenkään ei ole tosiaankaan mitään buddhalaisuutta. Buddhalaiset näkemykset, joista en kauhean perillä ole, tuntuvat korostavan enemmän sitä että ihmisellä ei oikein ole mitään otetta elämäänsä, vaan hän vain on oman karmansa sinne tänne sysimä kuin piesty koira. Tämä on yksi syy miksen ole järin buddhalaisuudesta tavannut innostua, ja ennemminkin olen sitten ollut tätä "yleishenkistä" sakkia joka ei sitoudu mihinkään tiettyyn uskontoon.

Mutta oli miten oli, niin ehkäpä sielujen väliseen hässäkkään ei oikein voi puuttua, eikä kannata masentua siitä miten ihmiset kohtelevat toisiaan, koska sielut itse ovat joko halunneet sitä tai aikaansaaneet sen omalla käytöksellään.

Karman idea ei ole riittänyt itselleni, koska tuntuu pahalta ajatella että jokainen on ansainnut kaiken mitä hänen kohdalleen osuu. Vaikka uskon niin, niin se ei lohduta eikä lämmitä. Ihmis- ja eläinrääkkäys saa niin kauhean vihaiseksi, että siinä ei pysty tukeutumaan edes omaan uskoonsa. Mutta tämä ajatus että sieluilla on sopimuksia jossain määrin tekee koko sotkun ymmärrettävämmäksi. Sielut myös voivat valita väärin, yrittää haukata liian suuren palan kerralla, tai heittäytyä vetelehtimään. Jos siis sielulla on mitään osaa tai arpaa koko juttuun, eikä se ole vain pelkkä heittopussi, kuten buddhalaisuus näyttäisi esittävän. Buddhalaisuudessa tuntuisi siltä että ainoa mahdollinen todellinen valinta mitä ihminen voi tehdä on liittyä sanghaan.

Onko näin, vai olenko ihan pihalla? Onhan se toisaalta totta että loppujen lopuksi kaikki on yhtä mielettömyyttä, valitsi niin tai näin. Onnellinen ja onneton elämä ovat saman arvoisia, koska suuremmassa mittakaavassa ne eivät merkitse sen kummemmin, kumpikaan ei ole merkittävämpi kuin toinen. Tarpeeksi kun sitä roolileikkiä katselee, elämästä toiseen, ehkä siitä kertakaikkiaan voi jo haluta pois.

Buddhalainen myötätunto voisi siis, ehkä?, olla ennenkaikkea sitä että alkaa jo tajuamaan kupletin juonen, sen että tuo kaikki on yhtä suurta hullutusta? Ja haluaa auttaa ihmisiä vapautumaan?

Sivut

Kommentit (99)

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Jos olisi pakko valita joku uskonto niin ottaisin todennäköisesti buddhalaisuuden.

Niiden deathcount taitaa olla pienimpiä ja muutenkin meno vaikuttaa mukavan leppoisalta.

Muinaissuomalaisuususkonto voisi olla myös hyvä mutta tietoa on siitä vähän ja ristiriitaista.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
ROOSTER

Muinaissuomalaisuususkonto voisi olla myös hyvä mutta tietoa on siitä vähän ja ristiriitaista.

Todellakin. Lienee jonkinlaista shamanistista perussettiä jommoista vaikkapa jossain Aasian syrjäseuduilla harjoitetaan. Vaiko animismia?

penni
Seuraa 
Viestejä4913
Liittynyt15.4.2011

Eikö buddhalaisuus ole lähinnä sitä että pitäisi relata ja olla vähemmän vittumainen. Ihmisten vihaaminen on lähinnä sitä että yrittää vahingoittaa toista ampumalla itseään jalkaan, jotenkin noin sen sanoi Dalai Lama. Muutenkin täyspäisin ihminen johon mediassa olen tutustunut.

Uskonto tarkoittaa mielestäni sitä että asioita voi tehdä vain oikein tai väärin. Buddhalaisuudessa ei ole sitä ongelmaa. Dalai Lamakin sanoi naureskellen syöneensä lihaa, että ei se ainakaan tiukkapipo ole.

what a mess to leave behind

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
penni

Eikö buddhalaisuus ole lähinnä sitä että pitäisi relata ja olla vähemmän vittumainen. Ihmisten vihaaminen on lähinnä sitä että yrittää vahingoittaa toista ampumalla itseään jalkaan, jotenkin noin sen sanoi Dalai Lama. Muutenkin täyspäisin ihminen johon mediassa olen tutustunut.

Uskonto tarkoittaa mielestäni sitä että asioita voi tehdä vain oikein tai väärin. Buddhalaisuudessa ei ole sitä ongelmaa. Dalai Lamakin sanoi naureskellen syöneensä lihaa, että ei se ainakaan tiukkapipo ole.

Juuri siksi ko. usko/nto - tai mikä sitten lieneekään - voisi olla sopiva minulle. En toki hautaani asti halua, saati jaksa olla vihainen. Kun tilanne on vielä se etten edes halua vihata ketään yksittäistä ihmistä, mutta aina kun kuulen tympeitä juttuja siitä mitä joku on jollekulle tehnyt, tulee niin turhautunut JA vihainen. Emmä tiedä että mikä hemmetti siinä oikein on, kun ei kerta normaalit ihmiset välitä hittojakaan siitä miten tuikituntemattomille tehdään. Tai välttämättä aina edes tuttujenkaan kohdalla. Olisiko se sitten joku perusavuttomuuden tunne mikä siinä aktivoituu.

En tiedä josko olisin jo ajat sitten kallistunut enempi buddhalaisuuden suuntaan, mutta kun netissä (ah ja voih tämä iänikuinen netti) juurikin buddhalaisuuteen viehättyneet ihmiset tuntuvat olevan niitä ärsyttävämpiä. Lasketellaan jotain zen koaneja ja ollaan niin riivatun täynnä omaa mahtavaa upeaa itseään kun on tämän huitsin hienon ja muodikkaan buddhismin löytänyt.

Toisaalta kun vaikkapas telkassa heilahtaa joku buddhalainen, niin ei se ole mikään omahyväinen kusipää, vaan usein vaatimaton, tyyni ja joskus jopa iloinen ihminen. Kyllä niillä ihan järkeviä juttuja on. Ja hyvä asenne.

Yksi tyyppi, sahajajoogi, sanoi kerran että hän epäilee etteivät assit voi olla henkisiä. Itse hän oli hyvin vahvasti assimainen ihminen. Tuntuisi kyllä todella ihmeelliseltä jos joku katsomus on ihan oikeasti Tie vapauteen, ja sitten sitä ei voisi, saisi tai kykenisi kulkemaan ruumiillisen vajavaisuuden vuoksi. Ruumiiseen ne aivotkin kuuluvat, ollen vain elin.

Enivei, jostain syystä kristinuskon lähimmäisen rakkaus ei ole koskaan tuntunut toteutuvan Maan päällä kauhean laajamittaisesti, mutta buddhalaisuudessa se myötätunto tuntuu jotenkin todellisemmalta - ainakin oikeiden munkkien kohdalla, maallikoista en sitten niin tiedäkään. Jotenkin kokisin että ainoa oikea myönteinen tunne ja suhtautumistapa muihin ihmisiin on kuitenkin sen tiedostaminen että kaikki ovat samassa veneessä ja kaikki me olemme hullunhoureissa räpiköiviä hölmöjä.

Jos nyt tuosta joku päänsä söi niin ei mahda mitään.

Nobelaner
Seuraa 
Viestejä1767
Liittynyt9.6.2011

Thaikut on buddhalaisia, ja tunnen heitä useammankin ja aika pitkältä ajalta. Buddhalaisuus uskontona voi vaikuttaa aika rauhalliselta ja asialliselta, mutta kun opit noita tuntemaan niin huomaat että ihan samanlaisia kusipäitä ne on kuin kaikki muutkin ihmiset. Voi olla että jotain ääripäitä se uskonto karsii pois, mutta pelkkä buddhalaisuus ei tee kenestäkään kivaa ihmistä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Juu, eipä tee ei. Ja itseäni kiinnostaisi ennenkaikkea sellainen hm... sanoisiko "puhdistettu buddhalaisuus" eli olisi riisuttu kaikkin hömppä ja hölynpöly pois. Ettei olisi mitään taikauskoista ainesta mitä kertyy kaikkiin uskontoihin tuotapikaa sen jälkeen kun uskonnon perustaja on poistunut täältä ikuisuuteen ja opetuslapset pääsevät huseeraamaan herroina ja päättäjinä.

penni
Seuraa 
Viestejä4913
Liittynyt15.4.2011

Thaikkujen buddhalaisuus on muutenkin aika käsittämätöntä, siellähän kuningas on jumalan asemassa. Ihan oikeasti. Se on ennen kaikkea valtapolitiikkaa.

what a mess to leave behind

eteenpäin
Seuraa 
Viestejä1591
Liittynyt25.6.2009

Rousseau: Mites toi väestönkasvu suhteutuu uudestisyntymiseen tossa sun näkemyksessä? Mistä ne ~7 miljardia uutta leikkikaveria on tullu viimesen parin tuhannen vuoden aikana?

Rousseau
Juu, eipä tee ei. Ja itseäni kiinnostaisi ennenkaikkea sellainen hm... sanoisiko "puhdistettu buddhalaisuus" eli olisi riisuttu kaikkin hömppä ja hölynpöly pois.
Vähän ylimielisesti sanottu ehkä mielestäni, jos sä itse uskot esim. uudelleensyntymään.

Kylläkai
Seuraa 
Viestejä323
Liittynyt25.2.2010

Kun jokin uskomusjärjestelmä on yli 2000 vuotta vanha, niin kai sen on oltava jotakin muuta kuin alullepanijat olivat tarkoittaneet. Jokainen uskonnoksi nimetty järjestelmä on jonkinlainen 'palvelutuote', joka muuntuu ja kehittyy vastaamaan markkinoiden vaatimuksia.

Omat tietoni Buddhalaisuudesta on aika pintapuoliset. Sen sanotaan olevan yhden miehen idea, mutta mistä sitä tietää -- jokaiseen menestystuotteeseenhan liittyy aina hyvä tarina. Oma käsitykseni tästä kyseisestä Buddhasta on kyllä hyvin positiivinen, mutta luen hänestä kerrottuja juttuja omien ennakkoluulojeni varassa, tietenkin. Tässä valossa kyseinen herra oli kyllä nerokas ihmisen ymmärtäjä. Jutut joita hänestä kerrotaan antavat ymmärtää, että hän oivalsi ihmisen olemuksen kaikessa koruttomuudessaan: "Ei ole mitään sielua eikä kuoleman jälkeistä lohtua -- kun todella ymmärrätte sen, saatte mielenrauhan. Älkää miettikö maailmankaikkeuden asioita, vaan keskittykää siihen, mikä on käsillä. Pankaa merkille, että mitään ei tapahdu ilman edeltävää syytä. Pyrkikää elämään hyvä ihmiselämä. Älkää kuunnelko mitä viisastelijat, itseni mukaan lukien puhuvat, vaan ajatelkaa itse ja tehkää omat johtopäätöksenne. Koettakaa olla kunnolla."

Sen jälkeen on sitten riittänyt innokkaita narsisti-älykköjä, jotka ovat muotoilleet noista ajatuksista markkkinointikelpoisia tuotteita. Ne ovat sitten olleet vaihtelevasti hyödyllisiä siten kuin uskonnot ovat... 

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014
Rousseau
Ja itseäni kiinnostaisi ennenkaikkea sellainen hm... sanoisiko "puhdistettu buddhalaisuus" eli olisi riisuttu kaikkin hömppä ja hölynpöly pois.

Karkeasti yksinkertaistettuna buddhalaisuuden ydin on karma joka kulkee henkilön mukana elämästä toiseen.

Kaikenlainen elävien olentojen satuttaminen vähentää karmapisteitä jolloin tulevasta elämästä tulee vittumaisempi kuin tämänhetkisestä. Joten älä tee kenellekään pahaa* paitsi jos haluat kärsiä tulevaisuudessa.

Käytännössä -

Jos tämänhetkinen tilanne on vittumainen, se johtuu edellisessä elämässäsi tekemästä pahasta. Jos haluat että tuleva elämäsi on parempi, kerää karmapisteitä tekemällä hyvää.

Jos tämänhetkinen tilanne on hyvä, se johtuu edellisessä elämässäsi tekemästä hyvästä. Jos haluat että tuleva elämäsi on samanlaatuinen tai parempi kuin tämänhetkinen tilanne, kerää karmapisteitä tekemällä hyvää.

Myös omalle itselle tehty paha (mm. kielteinen ajattelu ja omaan itseen suuntautuva viha) vähentää karmapisteitä. Vastaavasti hyvät teot omaa itseä kohtaan lisäävät karmapisteitä.

Tuosta saa ihan hyvän elämänasenteen vaikka elämänkierron ym. hölömölön jättäisi pois.

*Poikkeuksia on. Jos toinen aikoo murhata useita ihmisiä, ennaltaehkäisevästä taposta saa pisteitä koska tapettu ei ehdi tehdä toisille pahaa ja vähentää omia karmapisteitään. Kyse on siis hyvän tekemisestä toiselle.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Oma uskonto melkein kannattaisi kehittää. Usein tietysti ihminen etsii vaihtoehtoa kuin keksii sen itse eli omaa eriävät mielipiteet asioista ja kokoo siitä agendan. x Noo, näinhän sitä asioita tehdään jatkuvasti. Täytyy siis lienee "varoa" kasvamasta kiinni mihinkään ideologiaan lapsuudessaan, mutta sekin menee lähes luonnostaan eli aivo käteen sitten vaikka later.

Hyvin polkee.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
eteenpäin

Rousseau: Mites toi väestönkasvu suhteutuu uudestisyntymiseen tossa sun näkemyksessä? Mistä ne ~7 miljardia uutta leikkikaveria on tullu viimesen parin tuhannen vuoden aikana?

 

Rousseau
Juu, eipä tee ei. Ja itseäni kiinnostaisi ennenkaikkea sellainen hm... sanoisiko "puhdistettu buddhalaisuus" eli olisi riisuttu kaikkin hömppä ja hölynpöly pois.
Vähän ylimielisesti sanottu ehkä mielestäni, jos sä itse uskot esim. uudelleensyntymään.

Jaa kuinni? Saa kai sitä olla kiinnostunut täsmälleen sellaisesta henkisestä näkemyksestä kuin on? Itselleni maallikoiden buddhalaisuus ei nappaa kun se on sitä että kuvitellaan jotta jotain hälläpyörää pyörittämällä (vai mitä rukousmyllyjä ne nyt oli) ropisee huono karma pois tai saa hyvää karmaa. Kaikissa uskonnoissa on jotain mielestäni aivan typeriä käytäntöjä ja kuvitelmia, ja siksipä en olekaan voinut kutsua itseäni minkään tietyn uskontokunnan jäseneksi, koska olisi mielestäni väärin olla mukana jossain ryhmässä jonka kaikkia oppeja tai käytäntöjä ei hyväksy tai pidä mielekkäänä.

Mutta oikeastaan ihan hyvä kun tuli esille, sillä onhan se todellakin niin että uskomiseen liittyy ilmeisesti väistämättä tietty YLIMIELISYYDEN aspekti! Voidakseen uskoa tietyllä tavalla on tietenkin oltava uskomatta monella muulla eri tavalla, ja väistämättä niitä muita uskoja kohtaan on sillä tavalla ylimielinen että ei pidä niitä oikeana uskona.

Voi toki suvereenisti sanoa että joku usko(nto) ei ole oikea minulle, mutta voi silti olla oikea jollekulle toiselle. Tätä toisaalta toisen uskon edustaja voi kavahtaa syvästikin, ja pitää sitä mitä suurimpana eksytyksenä.

***

Itse en ymmärrä mitkä ihmeen numero-orgiat ihmisillä alkaa jos mainitsee reinkarnaation. Minkä ihmeen takia sieluja tai entiteettejä olisi niin surkean vähän että olisi jotenkin järkyttävää että ihmisiä on paljon? Entäs jos sielujakin on ihan helevetin paljon? Itse uskon että on. Onhan tuolla avaruudessa tähtiä ja galaksejakin älyttömästi.

Sillä voi tietenkin masentaa itseään kun ajattelee että paljous on todiste yhden yksikön merkityksettömyydestä, mutta viimeaikoina olen ajatellut että se on jonkinlainen ajatusvirhe mieltää niin että lukumäärä tekee jostain merkittävää tai merkityksetöntä, aivan samoin kuin suuri tai pieni kokonaan ei välttämättä merkitse sen kummemmin sitä tahi tätä jollain "merkittävyyssektorilla".

Missäkö ne sielut sitten luuraavat sillä aikaa kun eivät ole kehoissa? Eivät tavallaan missään, koska kehottomina eivät tietenkään vie tilaa. Se mitä (monen mielestä varmaan vastenmielisellä tavalla) nimitän "sieluksi" ei välttämättä omaa jotain tiettyä massaa, ehkä se on puhdasta energiaa? Minä en sitä voi tietää ja arvailu on aina arveluttavaa.

Toisaalta on jäänyt vähän hämärä käsitys nimenomaan buddhalaisuuden sielu-näkemyksistä, kun välillä kuulee että buddhalaisten mielestä sielua ei ole. Ehkä he tarkoittavat sillä että ego ei ole pysyvä???

eteenpäin
Seuraa 
Viestejä1591
Liittynyt25.6.2009

Mä en näe, millä tavoin usko rukousmyllyn maagisiin voimiin on jotenkin enemmän hömppää kuin usko uudestisyntymään.

 

Rousseau

Toisaalta on jäänyt vähän hämärä käsitys nimenomaan buddhalaisuuden sielu-näkemyksistä, kun välillä kuulee että buddhalaisten mielestä sielua ei ole. Ehkä he tarkoittavat sillä että ego ei ole pysyvä???

Joo ei niilla taida olla mitään sielua ollenkaan. Buddhalaisilla on aika monimutkainen käsitys tietoisuuden ja minän synnystä, itelle on yksityiskohdat kans aika hämärät. Kuitenkin tietoisuus on pohjimmiltaan materiaalisten komponenttien vuorovaikutuksesta syntyvä ilmiö, jonka pysyvyys on vuorovaikutuksen jatkuvuudesta johtuva harha. Uuden ja vanhan ruumiin välillä on jonkinlainen esoteerinen kausaalilinkki, jolloin ne ovat osa samaa tietoisuutta synnyttävää prosessia. Jotenkin se minän ripustautuminen omaan olemassaoloonsa on tärkeä tämän kausaalilinkin syntymiselle.

 

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Tietoinen "uudestisyntyminen" voidaan luoda tietyillä rasitteilla, joiden päätteeksi synnytetään vapautuminen. Piilokasvua toivottavasti onneksi tapahtuu huomattavasti enemmän ja ihminen tajuaa jälkeenpäin hieman "kasvaneensa". Ehkä aika paljon voidaan myös luoda kirjallisesti, jos pystyy tulkitsemaan kasvun tilanteen ja tekemään siitä vaikutteellisen teoksen myös.

Ihmismielen kanssa voidaan pelleillä uskonnon ja muun oheistoiminnan puitteissa. Eihän mitään toimintaa voi sulkea pois, jos uskonto. Uskonnon taas voi poistaa "toimimasta", koska elämä ja sen toiminnot rullaa ihan muutenkin, että siitä tehty tulkinta olisi mitenkään oleellinen hokema/homma.

Varmaankin rossikka hakee kanssa tätä rehellisempää pohjaa ja jättää moisen taikauskoisen paukuttelun vähemmälle. Toisaalta taas on ollut väitteitä, että erinäisissä pakanauskonnoissa tapahtuu monenlaista hommaa ja mukana oleminen, uskominen jeesaa siinä hommassa. Varmasti monella eri tavalla voidaan olla myös perinteisen näkemisen yläpuolella.

Enikeis, en jaksaisi uskoa ihmisrodun ainokaisuuteen kuitenkaan tai yms. Pahin roskapönttö on kuitenkin ihan se oma pää, että rehellinen tulkinta siitä asioiden järkevyydestä lienee jotenkin edes oleellista, vaikka ei niinkään hauskaa. Hauskinta ja aivoille varmasti mielekkäintä on olla uppeluksissa jossakin kanavassa eikä, niinkään nähdä kanavia.

Hyvin polkee.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Teininä kehittelin uskontoihin teoriaa joka auttais selittämään niitä. Eli sellasta mallia johonka uskonnot sijottamalla sais ne toimimaan loogisesti. Pitää nyt tällasen tilaisuuden tullen ilmituoda sitä.

 

Eli tämän mallin mukaan kaikki elollinen on samasta lähteestä.
Monissa uskonnoissa ja pakanauskonnoissa puhutaan elämänlähteestä. Omassa mielikuvassa tämä elämänlähde on pyöreä harmaa "pilvi" johon ihmisen "sielu" tai henkinen olemus liittyy kuollessaan. Se erottuu pilvestä silloin kun uudelleensyntyy. Kuitenkin sielun ollessaan pilvessä se ei ole siitä erillinen yksilö vaan yhtä pilven kanssa. Eli jumalyhteys. Pilvessä siis on kaikki ne "sielut" jotka ei ole kiertokulussa ja pilvessä ollessa on koko sen pilven "tietokanta" ja kokemusperä omassa käytössä koska "itse" on silloin osa pilveä.

Pilvessä sijaitsee kaikki elollinen.
Eli puut, kasvit, eläimet, ihmiset, koska kaikki elollinen on samasta elämänlähteestä. Pilvessä ollessaan on tietysti olemassa vaan tietoisuus ei hyttysiä, elefantteja ja ihmisiä yksilöinä vaan universaali tietoisuus.

Kun sielu kehittyy se saa uudelleensyntymässä mukaansa "palan pilveä".
Omista toimista riippuu kuinka suuri tämä palanen on. On niinsanotusti pikkusieluja ja suuria sieluja. On hyttysiä ja mäkäräisiä ja elefantteja ja ampinoita. Kaikilla on eri määrä saatua pilveä. Kuinka sitä omaa osaansa pilvestä käyttää määrittyy se paikka uudelleensyntymssä. Jos tappaa muita eläimiä, tuhoaa sieluaan niin oma sielu pienenee samassa suhteessa koska on passittanut muita yksilöitä ennenaikaisesti takas pilveen. Eli koska on osa pelve tappamalla muita tekee vahinkoa itselleen, mutta myös pilvelle ja pilv suojautuu antamalla tälle henkilölle suraavalla kierroksella vähempi valtaa koska se ei toimi pilven kannalta optimaalisesti.

Pahat teot näkyy pilvessä.
Uskonnot opettaa hyvään ja karttamaan pahaa. Viimekädessä siksi että paha vaikuttaa itseen.
Tekemällä pahaa vaikuttaa itseen ja pieneltä osin myös pilveen siihen yhdistyessään. Kun ihminen elää maanpäälistä elämää hän on "yksilö" ja kun hän elää pilvessä on hän osa universaalia elämänlähdettä.

Sielujen määrä ihmisissä tai ihmisten lisääntyminen ei ole merkityksellistä koska jos muut lajit vähenee, kasvit ja eläimet, joku laji väistämättä lisääntyy tai syntyy uusia kehittyneempiä lajeja.
Kun kiertokulku on valmis yksilötasolla ja kaikki mahdollinen kokemusperä hankittu sielu jää pysyvästi pilveen koska uudelleensyntymä ei anna enää uutta kokemuspohjaa. Eli sielu "istuu isän ja pojan oikealla puolella". Sielu (oma pala pilveä) pilven ulkopuolella saattaa olla myös jakautunut eli elämää eletään rinnakkain monina eri eliöinä. Jos on topeksitty niin oma osa on elää useampi elämä samanaikaisesti, mutta niin että ne on laadultaan heikompia ja oma henkinen taso on jakautunut.

Eli tämmöstä teorisointia oli n. 16 kesäsäenä. Joskus on myöhemminkin tuohon palannut ja miettinyt ja kyllähän se jonkunlaisena "runkona" uskonnille näyttäis toimiva

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat