Kommentit (8)

Chair
Seuraa 
Viestejä2799
Liittynyt6.9.2005

Lainaus vastauksesta:

"Sähkövirtaan liittyvän jännitteen vaarallisuus riippuu veden sähkönjohtavuudesta, mutta karkeasti voidaan sanoa, että luonnonvesissä 100200 metrin päässä salaman veteeniskukohdasta alkaa uimarillakin olla turvallista."

Vastaus olisi helpommin ymmärrettävissä, kun noin iso metrimäärä ilmoitettaisiin kilometreinä, 100,2 km eikä 100200 metriä. 

"Die Theorie bestimmt was wir beobachten können."(Albert Einstein)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä11808
Liittynyt16.3.2005

Mihin se sähkövirta rannassa katoaa?

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
offmind: Laattatektoniikka on tietenkin puhdasta hölynpölyä.

Riddick69
Seuraa 
Viestejä174
Liittynyt19.11.2014
o_turunen

Mihin se sähkövirta rannassa katoaa?

 

Rannassa jännitteen eteneminen hidastuu kiinteän maa-aineksen vastuksen ollessa huomattavasti suurempi kuin veden. Jännite ja sen mukana tuoma energia katoaa lämpönä ensin rantakiviin ja siitä ilmaan.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2053
Liittynyt3.10.2007
Chair

Lainaus vastauksesta:

"Sähkövirtaan liittyvän jännitteen vaarallisuus riippuu veden sähkönjohtavuudesta, mutta karkeasti voidaan sanoa, että luonnonvesissä 100200 metrin päässä salaman veteeniskukohdasta alkaa uimarillakin olla turvallista."

Vastaus olisi helpommin ymmärrettävissä, kun noin iso metrimäärä ilmoitettaisiin kilometreinä, 100,2 km eikä 100200 metriä. 

 

 

Veikkaisin kyllä, että kyseessä on kirjoitusvirhe, ja oikea metrimäärä on 100-200. Muutenhan missään Suomen järvessä ei uskaltaisi uida, jos on pienintäkään epäilystä, että vastarannalla salamoi.

jjw
Seuraa 
Viestejä614
Liittynyt20.9.2010
ID10T
Chair

Lainaus vastauksesta:

"Sähkövirtaan liittyvän jännitteen vaarallisuus riippuu veden sähkönjohtavuudesta, mutta karkeasti voidaan sanoa, että luonnonvesissä 100200 metrin päässä salaman veteeniskukohdasta alkaa uimarillakin olla turvallista."

Vastaus olisi helpommin ymmärrettävissä, kun noin iso metrimäärä ilmoitettaisiin kilometreinä, 100,2 km eikä 100200 metriä. 

 

 

Veikkaisin kyllä, että kyseessä on kirjoitusvirhe, ja oikea metrimäärä on 100-200. Muutenhan missään Suomen järvessä ei uskaltaisi uida, jos on pienintäkään epäilystä, että vastarannalla salamoi.

Androidin  selaimella (Chrome) se näkyy oikein muodossa 100-200m.

salai
Seuraa 
Viestejä7365
Liittynyt17.3.2005
jjw
ID10T

Veikkaisin kyllä, että kyseessä on kirjoitusvirhe, ja oikea metrimäärä on 100-200. Muutenhan missään Suomen järvessä ei uskaltaisi uida, jos on pienintäkään epäilystä, että vastarannalla salamoi.

Androidin  selaimella (Chrome) se näkyy oikein muodossa 100-200m.

Se on salaa korjattu. Meinasin urputtaa tuosta toistuvasta virheestä, mutta en ehtinyt eilen. Kopioivat tänne vanhoja tekstejä, eivätkä viitsi lukea niitä edes läpi.

 

Onkohan tuosta jotain mittaustietoakin olemassa? Esimerkiksi Tuusulanjärven keskisyvyys on kolmisen metriä, joten luulisi sen salaman maadoittuvan pohjaan paljon ennen 100 metriä.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

pinklin1
Seuraa 
Viestejä3346
Liittynyt7.1.2013

Se entisajan sanonta, jonka mukaan ukkonen kiertää vesistöt, ei siis pidäkään paikkaansa. Onko muuten havaittu kuolleita kaloja järvessä salaman osumakohdassa ja sen lähiympäristössä?

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Salamaniskun virtojen reittejä ihmetellessä kannattaa muistaa mistä virta lähtee ja minne se on menossa. Salaman iskiessä maahan tai veteen on virran lähteenä pilven alle kertynyt peilikuvavaraus. Osa virrasta voi tasaantua kauempaakin mutta pääasiassa siis tasataan maan ja veden ylimpään pintakerrokseen ukkospilven alaosassa olevan varauksen aiheuttaman sähkökentän keräämää vastakkaista varausta.

Salamaniskun kohdasta katsottuna pintaa myöten kulkeva virta pienenee siis paitsi normaalin (kaksiulotteisessa tapauksessa) etäisyyden neliön käänteisarvon mukaan niin myös sen mukaan, miten peilikuvavaraus pääsee kertymäalueiltaan kulkeutumaan iskukohtaan. Jos järvi on hyvin matala ja sillä veteen verrattuna paljon paremmin sähköä johtava pohja niin silloin pohjallakin on merkitystä virran kulkureittinä. Peilikuvavaraukset eivät kuitenkaan ole kertyneet järven pohjaan vaan aivan järven pintaan. Järven huono johtavuus aiheuttaa sen, että vaikka salama iskee ei pintaan kertynyt varaus heti pääse tasaamaan potentiaalia vaan se tapahtuu kymmenien mikrosekuntien kuluessa. Tällöin muodostuu hillittömän suuria sähkökenttiä myös vaakasuunnassa järven pinnan suuntaisesti. Sähköpurkaus jatkuu iskukohdasta veden pintaa myöten etenevinä purkauskanavina.

Alla linkitetyn dokumentin kuvassa 3 näkyy, miten suurjännitekipinä ylhäältä alas veden pintaan aihettaa pintaa myöten sen yläpuolella eteneviä vaakasuuntaisia purkauskanavia, jotka siis johtavat sähköä huomattavasti paremmin kuin vesi. Jos sattuu tuollaisen purkauksen reitille niin kärsii. Maahan löyvän salaman kuvassa näkyvät selvästi maan pintaa myöten kulkevat valokaaret.

http://www.lightningsafety.com/nlsi_lhm/Radials.pdf

Uimarin johtavuus järvessä on parempi kuin veden johtavuus. Mitä pidempi uimari on sähkökentän suuntaan sitä suurempi potentiaaliero käsien ja jalkojen välillä. Jos on pakko uida eikä untinopeus vaikuta poispääsyyn ukkosen alta niin ui koiraa. Kurotteleminen käsillä kauas kehosta lisää pituutta ja siten sydämen kautta kulkevaa virtaa. Vuorotahtiin käsien työntäminen pään edelle on erityisen epäterveellistä, jos salamanisku sattuu pään tai jalkojen suunnassa. Kun vasen käsi on kurotettuna kulkee virta sydämen kautta. Jos hyvin johtava uimari sattuu pintaa myöten etenevän purkauksen tielle niin hän voi toimia maadoitusjohtimena ikävin seuraamuksin.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat