Seuraa 
Viestejä1950

Toimisiko tämä.:

Tavoittteena on siis kurkistaa tietyn kokoisen mustan aukon sisälle. Onnistuuko se näin:

1. Tehdään toinen samankokoinen aukko.

2. Pumpataan mustiin aukkoihin niin paljon elektroneja että niiden välinen sähköinen poistovoima on täsmälleen niiden välisen gravitaatiovoiman suuruinen

Nyt voimme siirtää aukot toistensa viereen. Kun ne ovat lähekkäin, niiden molempien tapahtumahorisontti pienenee aukkojen välillä aina niin että horisontit eivät koskaan kosketa toisiaan (niiden välissä on aina Lagrangen piste). Toisin sanoen jos ne ovat riittävän lähellä, voisi musta aukon pinnalla vieralla. Ja miksei viedä massaakin pois ja lopulta purkaa molemmat aukot?

Onnistuuko?

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

Sivut

Kommentit (30)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ykskivi
Seuraa 
Viestejä1950
Astronomy

Ei onnistu.

 

Hyvä on, myönnetään, mustan aukon valmistuskustannukset ovat aivan liian suuret minun budjetilleni. Ei siis onnistu.

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33741
ykskivi

Toimisiko tämä.:

Tavoittteena on siis kurkistaa tietyn kokoisen mustan aukon sisälle. Onnistuuko se näin:

1. Tehdään toinen samankokoinen aukko.

2. Pumpataan mustiin aukkoihin niin paljon elektroneja että niiden välinen sähköinen poistovoima on täsmälleen niiden välisen gravitaatiovoiman suuruinen

Onnistuuko?

 

Ei onnistu. Mustan aukon massa, sähkövaraus ja liikemäärämomentti ovat sidoksissa toisiinsa. Käytännössä tietyllä massalla muilla suureilla on jotkut maksimiarvot (ne riippuvat toisistaankin). Sellainen materia, joka saisi aukon pyörimään liian kovaa tai varautumaan liian voimakkaasti, ei voi pudota mustan aukkoon, vaan aukko hylkii sitä samalla määrätietoisuudella kuin estää mitään sisällään olevaa pakenemasta tapahtumahorisontin läpi.

JPI
Seuraa 
Viestejä29502
Neutroni
ykskivi

Toimisiko tämä.:

Tavoittteena on siis kurkistaa tietyn kokoisen mustan aukon sisälle. Onnistuuko se näin:

1. Tehdään toinen samankokoinen aukko.

2. Pumpataan mustiin aukkoihin niin paljon elektroneja että niiden välinen sähköinen poistovoima on täsmälleen niiden välisen gravitaatiovoiman suuruinen

Onnistuuko?

Ei onnistu. Mustan aukon massa, sähkövaraus ja liikemäärämomentti ovat sidoksissa toisiinsa.

Eivät ole, aukko voi periaatteessa olla varaukseton jo pyörimätön (tai tarkemmin sanottuna: impulssimomentti voi vaihdella), joten miten nuo voivat olla sidoksissa toisiinsa? Ihan toinen asia on sitten se, että nuo kaikki vaikuttavat aukon ympärillä olevan avaruuden metriikkaan.

3³+4³+5³=6³

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33741
JPI
Eivät ole, aukko voi periaatteessa olla varaukseton jo pyörimätön (tai tarkemmin sanottuna: impulssimomentti voi vaihdella), joten miten nuo voivat olla sidoksissa toisiinsa? Ihan toinen asia on sitten se, että nuo kaikki vaikuttavat aukon ympärillä olevan avaruuden metriikkaan.

Ne vaikuttavat metriikkaan siten, että materia ei voi pudota mustaan aukkoon, jos putoamisen seurauksena aukko varautuisi liikaa tai alkaisi pyöriä liian kovaa. Mikään äärellinen energiamäärä ei saa sellaista tavaraa radalle, joka vie aukkoon. Sitä juuri tarkoitin, ilmaisin itseäni vain epäselvästi. En nyt äkkiä löytänyt hyvää lähdettä, mutta Wikipedia lähteineen kertoo asiasta jotain.

Mustaa aukkoa ei siis voi rikkoa pyörittämällä sitä tarpeeksi nopeasti tai pudottamalla sinne rajattomasti sähkövarausta.

JPI
Seuraa 
Viestejä29502
Neutroni
JPI
Eivät ole, aukko voi periaatteessa olla varaukseton jo pyörimätön (tai tarkemmin sanottuna: impulssimomentti voi vaihdella), joten miten nuo voivat olla sidoksissa toisiinsa? Ihan toinen asia on sitten se, että nuo kaikki vaikuttavat aukon ympärillä olevan avaruuden metriikkaan.

Ne vaikuttavat metriikkaan siten, että materia ei voi pudota mustaan aukkoon, jos putoamisen seurauksena aukko varautuisi liikaa tai alkaisi pyöriä liian kovaa. Mikään äärellinen energiamäärä ei saa sellaista tavaraa radalle, joka vie aukkoon. Sitä juuri tarkoitin, ilmaisin itseäni vain epäselvästi. En nyt äkkiä löytänyt hyvää lähdettä, mutta Wikipedia lähteineen kertoo asiasta jotain.

Mustaa aukkoa ei siis voi rikkoa pyörittämällä sitä tarpeeksi nopeasti tai pudottamalla sinne rajattomasti sähkövarausta.

OK!, asia selvä.

Mutta ajatellaanpa tuota ykskiven alkuperäistä ideaa. Siinähän ei puhuta vain yhdestä aukosta, vaan kahdesta. Idea tuossa on siis se, että kaksi mustaa aukkoa varataan sellaisilla määrällä samanmerkkistä varusta, että sähköinen poistovoima kumoaa painovoiman. On täysin selvää, että näin voidaan periatteessa tehdä ainakin kun aukot ovat suhteellisen etäällä toisistaan. Tästä herääkin sitten kysymys: Kuinka kauan tuo toimii kun aukkojen etäisyyttä pienennetään? Saattaapa olla fysiikka tuossa sellainen, että kun horisontit ovat lähes kiinni toisissaa, niin jokin mekanismi estää tuon toimimisen. Luultavasti käy tuossa niin, että horisontin sisällä gravitaatio kasvaa niin suureksi, että sähköinen voima ei millään varauksen määrälllä riitä sitä voittamaan. Toisaalta horisontit eivät tuolloin enää varmasti ole pallonmuotoisia.

Tuossapa (toinen ukoista on muuten suomalista sukua muistaakseni):

http://casa.colorado.edu/~ajsh/rn.html

3³+4³+5³=6³

Läskiperse
Seuraa 
Viestejä950

Einsteinin yhtälöt heittävät härän persettä, koska luonnossa ei voi olla ääretöntä. Äärettömyyteen kutistuva singulariteetti.

Tyhmemmänkin pitäisi tajuta, että aine vastustaa sitä lujempaa kokoonpuristumista, mitä enemmän sitä on puristettu.

Otetaan pienin tunnettu hiukkanen, ja todetaan, että tässä meillä on bosoni-tähti. Ei ole laskettu edes painovoimaa, josta valo ei enää pääsisi pois.

Miten vitussa fyysikot voivat sitten tehdä musta objektin perusteella johtopäätöksen, että joo, tässä meillä on musta aukko.

Mikä on aineen pienin hiukkanen, niistä voi koostua maailman tihein tähti. Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuisivat nilkoissa, jos hän astelisi tuollaisen tähden pinnalla.

Ei kertymäkiekko, ja siitä lähtevä säteily ole mikään mustan aukon tae. Musta aukko puree vielä populäärijulkaisuissa, mutta raa'assa tieteessä se on LT:n kaltaisten roikkuvien rintojen tuottamaa visioita.

JPI
Seuraa 
Viestejä29502
Läskiperse

Einsteinin yhtälöt heittävät härän persettä, koska luonnossa ei voi olla ääretöntä. Äärettömyyteen kutistuva singulariteetti.

Tyhmemmänkin pitäisi tajuta, että aine vastustaa sitä lujempaa kokoonpuristumista, mitä enemmän sitä on puristettu.

Otetaan pienin tunnettu hiukkanen, ja todetaan, että tässä meillä on bosoni-tähti. Ei ole laskettu edes painovoimaa, josta valo ei enää pääsisi pois.

Miten vitussa fyysikot voivat sitten tehdä musta objektin perusteella johtopäätöksen, että joo, tässä meillä on musta aukko.

Mikä on aineen pienin hiukkanen, niistä voi koostua maailman tihein tähti. Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuisivat nilkoissa, jos hän astelisi tuollaisen tähden pinnalla.

Ei kertymäkiekko, ja siitä lähtevä säteily ole mikään mustan aukon tae. Musta aukko puree vielä populäärijulkaisuissa, mutta raa'assa tieteessä se on LT:n kaltaisten roikkuvien rintojen tuottamaa visioita.

Epäile vaan ihan rauhassa, suahan sitä eppäillä, ja onhan se toki helpompaa kuin asioiden opiskelu ja tutkiminen.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä18319

Mustan aukon mahdottomuuden voi osoittaa ajatuskokeella:

Mittaamme etäisyyksiä ja aikaa valolla. Varsinkin etäiselle havaitsijalle on selvintä, että havaittu valon vaikutus määrittää tilan mittakaavaa. Olettakaamme, että meillä on massiivinen kappale, jonka pinnalta valolla menee miljoona vuotta kappaletta kiertävän satelliitin havaittavaksi. Satelliitilta lähetetään äärimmäisen pitkäikäinen valojuovapanos, joka lopulta hukkuu massiivisen kappaleen läpinäkymättömyyteen. Saadaan tulokseksi, että meni n. miljoona vuotta ennen kuin valojuova sammui.

Ok. Nyt määrittelemme satelliitin ja kappaleen pinnan etäisyyden. Mittaustuloksen perusteella se on siis palautuvan valon mittaama matka, siis miljoona valovuottako? Entä, eikös pitäisi päätellä, että osa ajasta kului valoa hitaammin lentäneen juovapanoksen matkaan. Jos oletetaan panoksen nopeudeksi liki valonnopeus, voiko ajatella, että etäisyys on n ½ miljoonaa valovuotta? Ainakin, jos kappale ei nyt sitten niin relativistisen massiivinen olekaan, näinhän voisimme laskea.

Mietitään sitten kaareutuvaa avaruusaikaa. Millään ehdotetulla geometrialla kaarevuus ei yleensä taitu singulaarisesti muodostamalla avaruusaikaan epäjatkuvan taitteen, vaan jouhevasti. Jos avaruusaika kaareutuisi yli 90 astetta, aika lähtisi kulkemaan jo taaksepäin. Tasan 90 asteen kulmaan normitodellisuuteen kaareutunut avaruusaika tarkoittaisi ajan pysähtymistä. Tämä kaikki tarkastelu tehdään nyt etäisen havaitsijan koordinaatistosta.

Jos tapahtumia sisältävä todellisuus jatkuu kohti massiivista kohdetta pyrkien 90 asteen kaareutumiseen eli ajan pysähtymiseen, tulisi olla olemassa vapaasti suhteellisia horisontteja, joiden takaa signaalit eivät voisi kulkeutua äärettömässäkään ajassa. Onko sellaisia horisontteja yksiselitteisesti havaittu? Kuinka suhteellisuus vaikuttaisi energian säilymisperiaatteeseen? Naapurihiukkanen voi saada tiettyä signaalilähdettä, mutta viereinen ei (kun ollaan relativistisissa olosuhteissa)...

Mielestäni horisontteja ei ole voitu empiirisesti osoittaa muodostuvan joten ulkoisen havaitsijankaan näkökulmasta avaruusaika ei voi kaareutua 90 asteen kulmaan asti. Tämä tarkoittaa, että mitä enemmän avaruusaika kaareutuu gravitaatiossa sitä enemmän muodostuu sijoittumiskoordinaatistoa aineelle ja tapahtumille.

Johtopäätös: siispä massa virittää avaruusaikaa aina tarvitsemansa määrän, etäisyydet ja punasiirtymät vain lisääntyvät.

Se miksi massiivinen kohde voisi näyttää mustalta aukolta eli sieltä ei juuri säteilyä tulisi, voisi olla mahdollista hypertiheydessä niin, että aine saavuttaa lopulta big bangin aikaista olomuotoa vastaavan läpinäkymättömyyden. Kun läpinäkymtön faasi muodostuu, viimeinen em-säteily jää kuorikerrokseen koska viritystilat ovat fundamentaalisia, kappale käyttäytyy kuin yksi suuri kvanttijärjestelmä. Alin emittoiva alue valunee silloin pyörimisnavoille ja ekvaattorilla on hiljaisinta...

Lopputulos: horisontittomassa kaikkeudessa efektiivinen säde-etäisyys jonkin kiertoradan sisällä voi olla suhteessa "virtuaalisen" säteen r mukaiseen kiertorataan R/2πr, jossa R on aina suurempi kuin r riippuen kertymän massan määrästä, ylärajan asettaa vain saatavilla olevan aineen määrä, joka varmastikin on suhteessa ympärillä olevan aineen määrään ja koko kaikkeuden ainemäärään.

Jälkikirjoitus: Omassa Kosmisen nosteen mallissani vuorovesivoimat lisäävät tilaviritykseen yleisesti "taskuja", jotka lisäävät gravitaatiokenttään gravitoivan ulotteellisen massan lisäksi pimeää massaa (suuntautunut tyhjiöenergiavajaus, lisägravitointi, joka täyttyy kausaalisen viipeen suunnassa, normaali massahiukkanen ottaa tyhjiöenergiaa kaikista suunnista) - tämä tulee merkittäväksi kertautuvaksi tekijäksi pitkillä etäisyyksillä. Tuosta saattaisi löytyä sovitus avaruusajan geometrian kanssa niiin, että aineelle ja tapahtumille voimakkaassa gravitaatiokentässä muodostuva tarpeellinen tila on vastaavasti massavajetta luova ilmiö (tyhjiöenergian ylitarjonta, joka venyttää etäisyyksiä = antigravitoi suunnatusti) ja Schwartchildin metriikkaan huomioituna saataisiin konsistentti synteesi...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

jussipussi
Seuraa 
Viestejä55561

Mallinnusta/animaatio kahden mustan yhdistymisestä.

[quote author=""] [This animation, created with supercomputers at the University of Colorado, Boulder, show for the first time what happens to the magnetized gas clouds that surround supermassive black holes when two of them collide.

The simulation shows the magnetic fields intensifying as they contort and twist turbulently, at one point forming a towering vortex that extends high above the center of the accretion disk. This funnel-like structure may be partly responsible for the jets that are sometimes seen erupting from voracious supermassive black holes./quote]

http://io9.com/5948688/watch-what-happens-when-two-supermassive-black-holes-collide

Dance of death: NASA captures TWO huge black holes circling in collision that will “ripple” space and time

https://uk.news.yahoo.com/dance-of-death--nasa-captures-two-huge-black-holes-circling-in-collision-that-will-%E2%80%9Cripple%E2%80%9D-space-and-time-105350652.html#NBCv7Nt

X-ray Nova Reveals New Black Hole

http://www.youtube.com/watch?v=74o2ZCXvuEU

NASA | Colliding Neutron Stars Create Black Hole and Gamma-ray Burst

http://www.youtube.com/watch?v=ow9JCXy1QdY

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265
Läskiperse
Miten vitussa fyysikot voivat sitten tehdä musta objektin perusteella johtopäätöksen, että joo, tässä meillä on musta aukko.

Läskiperse; kuka on väittänyt, että vitussa fyysikot voivat tehdä susta objektin perusteella johtopäätöksen, että joo, tässä meillä on musta aukko?

ykskivi
Seuraa 
Viestejä1950
Neutroni

Ne vaikuttavat metriikkaan siten, että materia ei voi pudota mustaan aukkoon, jos putoamisen seurauksena aukko varautuisi liikaa tai alkaisi pyöriä liian kovaa.

Mustaa aukkoa ei siis voi rikkoa pyörittämällä sitä tarpeeksi nopeasti tai pudottamalla sinne rajattomasti sähkövarausta.

Eikö tässä juuri tästä ole kysekin; kaksi aukkoa, joiden sähkövaraus on 51% maksimista, jolloin ne eivät voi 'pudota toisiinsa', koska tällöin sähkövaraus kasvaisi liian suureksi ;-)

Jos mietitään kahden toisensa lähellä olevan mustan aukon välissä olevan avaruuden gravitaation aiheuttamia voimavektoreita, on niiden välissä aina painoton piste (molempien mustien aukkojen gravitaatiot kumoavat toisensa). Tuosta pisteestä jompaan kumpaan aukkoon päin mentäessä gravitaatio kasvaa, mutta se on kuitenkin pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa toista aukkoa ei olisi.

Toisin sanoen kummankin mustan aukon tapahtumahorisontti on aukkojen välissä siirtynyt lähemmäs mustan aukon keskustaa. Jos ne saadaan riittävän lähelle toisiaan, siirtyy tapahtumahorisontti mustan aukon keskelle. Mutta voiko niitä saada riittävän lähelle tällä tavalla tai jotenkin muuten?

(ps. tuo ensimmäinen väitteeni ei välttämättä pidä paikkaansa, Neutroni voi olla oikeassakin. Pientä aivojumpaa..)

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

Läskiperse
Seuraa 
Viestejä950

Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuvat nilkkojen korkeudella. Mitä tapahtuu, jos LT:n rinnat lävistävät mustan aukon tapahtumahorisontin muun kropan jäädessä sen ulkopuolelle.

Saako LT vedettyä roikkuvat rintansa takaisin. Tämä ongelma koskettelee kylläkin kaikkia niitä naisia, joiden rinnat roikkuvat nilkoissa asti. Mutta LT:n rinnat ovat kynnyskysymys tässä mielenkiintoisessa skenaariossa.

Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuvat nilkoissa asti. Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuvat nilkoissa asti. Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuvat nilkoissa asti.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä55561
Läskiperse

Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuvat nilkkojen korkeudella. Mitä tapahtuu, jos LT:n rinnat lävistävät mustan aukon tapahtumahorisontin muun kropan jäädessä sen ulkopuolelle.

Saako LT vedettyä roikkuvat rintansa takaisin. Tämä ongelma koskettelee kylläkin kaikkia niitä naisia, joiden rinnat roikkuvat nilkoissa asti. Mutta LT:n rinnat ovat kynnyskysymys tässä mielenkiintoisessa skenaariossa.

Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuvat nilkoissa asti. Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuvat nilkoissa asti. Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuvat nilkoissa asti.

Kohteen ollessa  "tasaisesti venyvää materiaalia" kohde venyisi suhteessa eniten mustaa aukkoa lähinnä olevasta päästä. Esimerkissäsi on "erilain venyvää kudosta" joten asia pitäis laskea tarkasti miten missäkin mustaan aukkoon tippumisvaiheessa käy "rintojen ja polvien" suhteelle

Kannattaa opetella niin voisit  sitten keskustella fiksummin. 

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33741
ykskivi

Eikö tässä juuri tästä ole kysekin; kaksi aukkoa, joiden sähkövaraus on 51% maksimista, jolloin ne eivät voi 'pudota toisiinsa', koska tällöin sähkövaraus kasvaisi liian suureksi ;-)

Jos mietitään kahden toisensa lähellä olevan mustan aukon välissä olevan avaruuden gravitaation aiheuttamia voimavektoreita, on niiden välissä aina painoton piste (molempien mustien aukkojen gravitaatiot kumoavat toisensa). Tuosta pisteestä jompaan kumpaan aukkoon päin mentäessä gravitaatio kasvaa, mutta se on kuitenkin pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa toista aukkoa ei olisi.

Toisin sanoen kummankin mustan aukon tapahtumahorisontti on aukkojen välissä siirtynyt lähemmäs mustan aukon keskustaa. Jos ne saadaan riittävän lähelle toisiaan, siirtyy tapahtumahorisontti mustan aukon keskelle. Mutta voiko niitä saada riittävän lähelle tällä tavalla tai jotenkin muuten?

(ps. tuo ensimmäinen väitteeni ei välttämättä pidä paikkaansa, Neutroni voi olla oikeassakin. Pientä aivojumpaa..)

Muistutan nyt aluksi, että en ole perehtynyt yleiseen suhteellisuusteoriaan, joten voin puhua läpiä päähäni. Mustan aukon pyöriminen tai varaus pienentävät tapahtumahorisonttia ja on spekuloitu, että tietyissä oloissa voisi muodostua ns. alaston singulariteetti. Mutta käsittääkeni se vaatisi niin suuren varauksen (tai pyörimisnopeuden), ettei sellaista aukkoa voi muodostua tunnettujen luonnonlakien puitteissa siksi, että aukko alkaa hylkiä tavaraa, joka vaikuttaisi varausta kasvattavasti.

Lähekkäin olevien mustien aukkojen tapahtumahoristontti pitäisi laskea suhteellisuusteoriasta. Aukkojen yhdistymisiä on tutkittu, mutta minä en tiedä millaisen muodon tapahtumahorisontit ottavat juuri ennen yhdistymistä. Luulen kuitenkin, että klassisen mekaniikan tasapotentiaalipinnat eivät ole yleistettävissä siihen tilanteeseen.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6412
Läskiperse

Einsteinin yhtälöt heittävät härän persettä, koska luonnossa ei voi olla ääretöntä. Äärettömyyteen kutistuva singulariteetti.

Tyhmemmänkin pitäisi tajuta, että aine vastustaa sitä lujempaa kokoonpuristumista, mitä enemmän sitä on puristettu.

Otetaan pienin tunnettu hiukkanen, ja todetaan, että tässä meillä on bosoni-tähti. Ei ole laskettu edes painovoimaa, josta valo ei enää pääsisi pois.

Miten vitussa fyysikot voivat sitten tehdä musta objektin perusteella johtopäätöksen, että joo, tässä meillä on musta aukko.

Mikä on aineen pienin hiukkanen, niistä voi koostua maailman tihein tähti. Vapaan tiedetoimittaja LT:n rinnat roikkuisivat nilkoissa, jos hän astelisi tuollaisen tähden pinnalla.

Ei kertymäkiekko, ja siitä lähtevä säteily ole mikään mustan aukon tae. Musta aukko puree vielä populäärijulkaisuissa, mutta raa'assa tieteessä se on LT:n kaltaisten roikkuvien rintojen tuottamaa visioita.

Mikähän se on LP:n mielestä se pienin tunnettu hiukkanen? Ja ymmärtääkö LP edes mitä tarkoittaa ”hiukkanen” kvanttikenttäteorioissa?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat