Seuraa 
Viestejä14034
Liittynyt16.3.2005

http://www.hs.fi/elama/Riitt%C3%A4%C3%A4+ett%C3%A4+tyt%C3%B6ille+ja+pojille+on+erilliset+pukuhuoneet/a1305818637730

Miksi tytöille ja pojille pitäisi olla erilliset pukuhuoneet? Eikö olisi paljon kivempaa tehdä kaikki yhdessä?

Nojoo. Aika hassuja kommentteja tuossa artikkelissa on. Hakematta tulee mieleen, että joskus aikoinaan ollin hurjassa nuoruudessa verholla kahtia jaetussa tilassa tytöt omalla puolellaan hyppelivät rummun tahdissa ja verhon tällä puolella pikkuinen olli työnsi suorille käsille 60 kg puntteja.

Isommat pojat tekivät jättiläisiä rekillä ja hevonenkin oli toisinaan ahkerassa käytössä, mutta en ole kuullut, että typyt olisivat puomille uskaltaneet kiivetä. Tai en ainakaan huomannut, kun välillä vilkuilin verhon raosta (hyi minua). Eritasonojapuista ei tietenkään kukaan kukaan mitään puhunut, kun ne olivat vain nojapuut poikien puolella.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Sivut

Kommentit (56)

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014

Minusta olisi kyllä hyvä jos oppilaat jaettaisiin liikuntatunneilla kahteen eri ryhmään liikunnallisen ´älykkyyden´ (muutakaan termiä en keksinyt) perusteella.

Parempikuntoiset ja kykeneväisemmät olisivat yksi ryhmä. Motorisesti kömpelömmät / huonokuntoiset olisivat toinen ryhmä.

Näin molemmat osapuolet voisivat touhuta ´omiensa´ kanssa. Vahvemmat eivät vittuuntuisi siitä että heikommat jäävät liikuntatunneilla jalkoihin. Liikunnallisesti heikkotasoiset voisivat rauhassa opetella ja kehittyä ilman ylenmääräistä häpeää ja terrrorisointia.

Resurssitkin kahdelle eri ryhmälle on, koska liikunnanmaikkoja on nytkin kaksi.

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014

Tulipa myös mieleen mikä on liikunnanopetuksen päämäärä ja miten tai miksi oppilaan sukupuolella olisi sen kanssa mitään tekemistä.

Peruskoulun liikunnan opetussuunnitelma sanoo asiasta näin:

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen
ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.

Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista.

Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä.

Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.

...

Vuosiluokkien 1–4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä
yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja
omia oivalluksia.

Vuosiluokkien 5–9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.

Olisi kiva tietää mitä liikunnanopetukseen liittyviä eroja sukupuolten välille kehittyy murrosiässä? Tytöille pitää opettaa miten jumpataan ja polvipunnerretaan?

käyttäjä-3688
Seuraa 
Viestejä32
Liittynyt29.4.2014

Liikunta on vain tervehenkisten tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten, harrastus! Kun jaottelemme esim. suihkutilat, paljastavat ja iholle tulevat urheilulajit sen mukaan, miten kuvittelemme niiden olevan vastakkaisen sukupuolen (lähinnä miesten) seksuaalisen katseen alla, niin kenellekkään ei ole tullut mieleen, että jo lapset ovat lesboja ja homoja. Esimerkiksi joissakin kouluissa on aivan normaalia pakottaa oppilaat suihkuun heti liikuntatunnin jälkeen. Suihkussa pojat näkevät ja joutuvat tulla nähdyiksi toisille pojille, tytöt taas tytöille. Eihän tässä mitään pahaa ole, koska kaikkihan ovat urheilussa lähtökohtaisesti tervehenkisiä heteroita, ellei toisin mainita. Ovathan?

 

Homous on urheilussa tabu. Urheilu on viimeinen "konservatiivisen tervehenkisyyden" linnake, Tahko Pihkalan hengessä. Jakamalla liikuntatunnit poikiin ja tyttöihin, pidämme yllä valheellista kuvitelmaamme  lähtökohtaisesta heteroudesta; homoksihan tietenkin kasvetaan kieroon eikä synnytä! Kansallisurheilussamme lätkässä ei tietenkään ole yhtään homopelaajaa, mutta mistä tulee se tarve mainostaa lätkää kaljottelulla, tappelemesilla ja muulla junttikulttuurilla - tavoilla, jotka näyttävät heteromiesten satiirilta.

 

Yhtäläinen on myös ajoittainen keskustelu sekasaunoista, ja kuinka ne ovat tai eivät ole seksuaalittomia. Äijäporukassa saunovat ja kaljovat ovat tietenkin kaikki heteroita, eikä katse tai ajatus kenelläkkään vilahda edessä löylysankoa nostavan kumartavaan perseeseen. Eihän? Eikä naistensaunoissakaan ole lesboja. Eihän?

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40727
Liittynyt6.12.2009
Pullasorsa

Minusta olisi kyllä hyvä jos oppilaat jaettaisiin liikuntatunneilla kahteen eri ryhmään liikunnallisen ´älykkyyden´ (muutakaan termiä en keksinyt) perusteella.

Jaetaanko "tavallisilla oppitunneilla" yleisen älykyyden erojen mukaan erillisiin ryhmiin? 

Entä jos joku kehittyisi toisesa ryhmässä,  estettäisiinkö häntä nousemasta/poistumasta kastistaan, "syntymästään huonolahjaisena"?

Släppäenlax
Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt23.5.2012
jussipussi
Pullasorsa

Minusta olisi kyllä hyvä jos oppilaat jaettaisiin liikuntatunneilla kahteen eri ryhmään liikunnallisen ´älykkyyden´ (muutakaan termiä en keksinyt) perusteella.

Jaetaanko "tavallisilla oppitunneilla" yleisen älykyyden erojen mukaan erillisiin ryhmiin? 

Entä jos joku kehittyisi toisesa ryhmässä,  estettäisiinkö häntä nousemasta/poistumasta kastistaan, "syntymästään huonolahjaisena"?

Ainakin yläkouluissa jaetaan matikkaryhmät. Tai ainakin jaettiin se joku 6 vuotta sitten.

Meidän koulussa oli kolme matikkaporukkaa, eli yhdessä oli ne jotka ei osanneet mitään, yhdessä laskeskeltiin niitä vaikeimpia laskuja nopeaan tahtiin ja sitten oli keskikasti, johon itsekin kuuluin. 

Periaatteessa oppilaat ei voineet vaihtaa ryhmää, meni omassa ryhmässään miten meni, mutta yksi kaveri sai erityisluvan ja vaihtoi vuoden aikana kahteen otteeseen ryhmää. :( Meikä ei päässyt "kehariryhmään", vaikka kuinka intin, etten osaa. 

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014
jussipussi
Pullasorsa

Minusta olisi kyllä hyvä jos oppilaat jaettaisiin liikuntatunneilla kahteen eri ryhmään liikunnallisen ´älykkyyden´ (muutakaan termiä en keksinyt) perusteella.

Jaetaanko "tavallisilla oppitunneilla" yleisen älykyyden erojen mukaan erillisiin ryhmiin? 

Entä jos joku kehittyisi toisesa ryhmässä,  estettäisiinkö häntä nousemasta/poistumasta kastistaan, "syntymästään huonolahjaisena"?

´Älykkyys´ on huono termi kuten itsekin sanoin . . . ´lahjakkuus´ on parempi.

Ei oppilaiden tasottaminen tarkoita etteikö heillä ole yksilöinä kykyä oppia ja edistyä. Jotkut vain yksinkertaisesti ovat sukupuolesta riippumatta motorisesti lahjakkaampia ja parempia peleissä yms. kuin toiset.

Jos oppilaat tasotettaisiin karkeasti kahteen eri ryhmään, kyvyt tasautuisivat laajemmin ko. ryhmän kesken. Tuolloin liikunta ja oppiminen olisi kaikille osapuolille mielekkäämpää.

Itse muistan yläasteella miten niidenkin piti mennä pelaamaan pesistä jotka eivät ymmärtäneet pelin sääntöjä. Ilmeisesti pesäpallo oli ´kaikille´ niin itsestäänselvyys että mitä sitä opettamaan. Sitten vaan tekivät niinkuin käskettiin ja kuuntelivat joukkueen vittuilua kun tekivät väärin. 

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40727
Liittynyt6.12.2009
Pullasorsa
jussipussi
Pullasorsa

Minusta olisi kyllä hyvä jos oppilaat jaettaisiin liikuntatunneilla kahteen eri ryhmään liikunnallisen ´älykkyyden´ (muutakaan termiä en keksinyt) perusteella.

Jaetaanko "tavallisilla oppitunneilla" yleisen älykyyden erojen mukaan erillisiin ryhmiin? 

Entä jos joku kehittyisi toisesa ryhmässä,  estettäisiinkö häntä nousemasta/poistumasta kastistaan, "syntymästään huonolahjaisena"?

´Älykkyys´ on huono termi kuten itsekin sanoin . . . ´lahjakkuus´ on parempi.

Ei oppilaiden tasottaminen tarkoita etteikö heillä ole yksilöinä kykyä oppia ja edistyä. Jotkut vain yksinkertaisesti ovat sukupuolesta riippumatta motorisesti lahjakkaampia ja parempia peleissä yms. kuin toiset.

Jos oppilaat tasotettaisiin karkeasti kahteen eri ryhmään, kyvyt tasautuisivat laajemmin ko. ryhmän kesken. Tuolloin liikunta ja oppiminen olisi kaikille osapuolille mielekkäämpää.

Itse muistan yläasteella miten niidenkin piti mennä pelaamaan pesistä jotka eivät ymmärtäneet pelin sääntöjä. Ilmeisesti pesäpallo oli ´kaikille´ niin itsestäänselvyys että mitä sitä opettamaan. Sitten vaan tekivät niinkuin käskettiin ja kuuntelivat joukkueen vittuilua kun tekivät väärin. 

Juu tämä on sitä ihan ehtaa elävää elämää ei sitä ja sen pieniä kipunoita voi siivota pois erottelemalla ryhmiin. Jos haluaa vakavasti pelata pesäpalloa, siinä kehittyä ja nauttia, liittyy pesäpalloseuraan jne. Koulussa on eri tavoitteet pesäpallon suhteen. 

Muistan tapauksen lukioajoilta jossa liigasssa lätkää pelannut ei suostunut pelaaman muiden kanssa urheilutunnilla lätkää kun koki olevansa itse niin paljon parempi. Sitten yksi haastoi "one on one" peliin ja ei käynyt hyvin liigassa pelaavalle. Nöyryytys oli ilmeinen.  Oli hyviä pelaajia sekä huonoja ei ollut mitään ongelmaa siliti pelata porukalla, Ja huumoria riitti kun joku oli turvallaan...

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Tom of Finland

Liikunta on vain tervehenkisten tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten, harrastus! Kun jaottelemme esim. suihkutilat, paljastavat ja iholle tulevat urheilulajit sen mukaan, miten kuvittelemme niiden olevan vastakkaisen sukupuolen (lähinnä miesten) seksuaalisen katseen alla, niin kenellekkään ei ole tullut mieleen, että jo lapset ovat lesboja ja homoja. Esimerkiksi joissakin kouluissa on aivan normaalia pakottaa oppilaat suihkuun heti liikuntatunnin jälkeen. Suihkussa pojat näkevät ja joutuvat tulla nähdyiksi toisille pojille, tytöt taas tytöille. Eihän tässä mitään pahaa ole, koska kaikkihan ovat urheilussa lähtökohtaisesti tervehenkisiä heteroita, ellei toisin mainita. Ovathan?

 

Homous on urheilussa tabu. Urheilu on viimeinen "konservatiivisen tervehenkisyyden" linnake, Tahko Pihkalan hengessä. Jakamalla liikuntatunnit poikiin ja tyttöihin, pidämme yllä valheellista kuvitelmaamme  lähtökohtaisesta heteroudesta; homoksihan tietenkin kasvetaan kieroon eikä synnytä! Kansallisurheilussamme lätkässä ei tietenkään ole yhtään homopelaajaa, mutta mistä tulee se tarve mainostaa lätkää kaljottelulla, tappelemesilla ja muulla junttikulttuurilla - tavoilla, jotka näyttävät heteromiesten satiirilta.

 

Yhtäläinen on myös ajoittainen keskustelu sekasaunoista, ja kuinka ne ovat tai eivät ole seksuaalittomia. Äijäporukassa saunovat ja kaljovat ovat tietenkin kaikki heteroita, eikä katse tai ajatus kenelläkkään vilahda edessä löylysankoa nostavan kumartavaan perseeseen. Eihän? Eikä naistensaunoissakaan ole lesboja. Eihän?

Ihan asiallinen kirjoitus josta olen kanssasi samaa mieltä. Sitä vaan mietin, että mitenkä ne sekaliikuntatunnit vaikuttavat tuohon suihkussa käyntiin? Mutta joak tapauksessa kirjoitat asiaa. Homourheilijoita lienee kaikista urheilijoista se 10 % keskimäärin, joissain lajeissa osuus on varmasti isompi (tai pienempi.) Mutta kyllä olisi suotavaa, että avoimuus leviäisi pikkuhiljaa jo urheilumaailmaankin. Ukson että se vaikuttaisi positiivisesti myös urheilutuloksiin ja lajikehitykseen kun kaikki saisivat vapaasti olla sitä ovat. Tarvittaisiin muutama rohkea homo, jotka uskaltaisivat uhrata itsensä aatteen alttarille, runsaasti valistusta ja pitkäjänteinen työ. Mutta joskus se pitäisi aloittaa. Harvat asiat muuttuvat muuttamatta, yksi niistä on asenteet.

Hämmentää.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Varmaankin aika moni tyttö kokisi perin nöyryyttäväksi jos hänen pitäisi luokkansa poikienkin edessä mennä ilmoittamaan opettajalle että hänellä on nyt kuukautiset ja pitäisi jättää joku liikunnanlaji tällä kertaa väliin (esim. unti). Vaikka juttelu tapahtuisikin syrjässä, kyllä se kumminkin arvattaisiin miksi tyttö jättää liikunnan väliin. Omasta mielestäni tytön/naiset kuukautiset eivät kuulu kellekään millään tavalla, eivät varsinkaan räkänokille pojille jotka ovat kärkkäitä huutelemaan kaikenlaista jos vain arvaavat mistä on kyse.

Syynä sekaryhmien toivomiseen on näemmä se ettei tarvitse tyytyä "oman sukupuolen mukaisiin" lajeihin. Kuka käskee? Kyllä meillä peruskoulussa 70/80-lukujen vaihteen molemmin puolin tytöt liikkuivat muutenkin kuin voimistellen. Ei kyllä ihan kaikkia, mutta enimmäkseen mieleen kyllä jäi siitä liikuntahelvetistä hiihto, pesäpallo, suunnistus ja kaikenlaiset sisäpallopelit. Helvetiksi sanon tuota sen vuoksi että olin juuri se rääpäle joka halusi olla syrjässä ettei tule pallot tai amatsoonit päälle. Plus joistakin lajeista vittuiltiin kun olin niissä huono, tosin päänaukojat olivat aina poikia. Vaikkemme näiden kanssa edes liikkuneet kuin erikoistapahtumissa, niin siltikin.

Kannattaisin varmaankin tuollaista tason mukaista jakautumista, mutta niin että sukupuolet kuitenkin olisivat erillään viimeistään 5. luokasta lähtien. Harrastelijatason liikuntatunnit meille "kehareille" voisivat olla niitä leikkimielisempiä ja liikunnan iloa korostavia. Hampaat irvessä liikkuisivat sitten ne joilla on ambitioita urheilun suhteen tulevalla aikuisiällä.

Tasa-arvo on asia jota kannatan, mutta ei se saa muodostua kiusaamisen välineeksi. Silloin koko asia on täysin pilattu.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Kyllä tasoryhmät liikunnassa olisivat hyvä asia. Tai sitten voisi olla kaksi ryhmää siten, että toinen painottaisi joukkueurheilua ja toinen yksilölajeja. Pitää myös muistaa se, että peruskoulun ajan tytöt ja pojat kehittyvät fyysisesti aivan eri tahtiin. Tarkoitan siis siten, että osa pojista kasvaa hujahtaa tai on koko kouluaikansa luokkalaisiaan isompi ja sama tytöissä. Ei näiden aiemmin kehittyneiden ole järkeä työntää kuulaa niitten hintelien kanssa, voisivat työntää keskenään.

Hämmentää.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40727
Liittynyt6.12.2009
Vatkain

 Ei näiden aiemmin kehittyneiden ole järkeä työntää kuulaa niitten hintelien kanssa, voisivat työntää keskenään.

Porukalla, kipunoita kestäen, eikä itkuun heti purskahtaen pienistä vastoinkäymisestä, siinä sitä porukalla opitaan hyväksymään kaikken erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia, huomataan joku heikkoius ja taason jossain toisessa asiassa vahvuus, Tällaiset tasoryhmät kenotekoistaa kuvittelemaan joitain hyviksi ja toisia huonoiksi vain yhden ominaisuuden perusteella.

Tämä nykyinen "American Idols mentalitetti" tekee ihmisistä kuviteltuja/keinotekoisia kiiltokuvia, valokuvia jaellaan netissä ja niillä kommunikoidaan/markkinoidaan itseä. Tällaisten taakse myös piilotellan kaikki se luonnollinen normaali heikkous ja sitten kun jossain vaiheessa kulissi sortuu niin...

Sekaryhmissä opitaan ihmisen monimuotoisuutta heikkouksien ja vahvuuksien suhteen.

Muistan kun pelasin nuorena lätkää ulkokentällä, 0-miinus 25 astetta oli OK kelit pelata. Joukkueen ikähaitari oli 7v-60v...ja joukuueet muodostettiin joka ilta ex tempore ja lisää tuli pelaajia kun luistelivat paikalle.  Maaleja tehtiin innokkaasti mutta kukaan ei tarkemmin laskenut.

Barbie ja Ken maailmankuvan ovat markkinoijat saaneet hyvin markkinoitua?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
jussipussi
Vatkain

 Ei näiden aiemmin kehittyneiden ole järkeä työntää kuulaa niitten hintelien kanssa, voisivat työntää keskenään.

Porukalla, kipunoita kestäen, eikä itkuun heti purskahtaen pienistä vastoinkäymisestä, siinä sitä porukalla opitaan hyväksymään kaikken erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia, huomataan joku heikkoius ja taason jossain toisessa asiassa vahvuus, Tällaiset tasoryhmät kenotekoistaa kuvittelemaan joitain hyviksi ja toisia huonoiksi vain yhden ominaisuuden perusteella.

Tämä nykyinen "American Idols mentalitetti" tekee ihmisistä kuviteltuja/keinotekoisia kiiltokuvia, valokuvia jaellaan netissä ja niillä kommunikoidaan/markkinoidaan itseä. Tällaisten taakse myös piilotellan kaikki se luonnollinen normaali heikkous ja sitten kun jossain vaiheessa kulissi sortuu niin...

Sekaryhmissä opitaan ihmisen monimuotoisuutta heikkouksien ja vahvuuksien suhteen.

Muistan kun pelasin nuorena lätkää ulkokentällä, 0-miinus 25 astetta oli OK kelit pelata. Joukkueen ikähaitari oli 7v-60v...ja joukuueet muodostettiin joka ilta ex tempore ja lisää tuli pelaajia kun luistelivat paikalle.  Maaleja tehtiin innokkaasti mutta kukaan ei tarkemmin laskenut.

 

Barbie ja Ken maailmankuvan ovat markkinoijat saaneet hyvin markkinoitua?

 

Dorka. Kyse ei ole paremmuudesta ja huonommuudesta vaan fyysisestä koosta. Millä tavalla on mielekästä olla aina kaikissa asioissa se huonoin ja samalla tietää, että ei ole edes mitään mahdollisuutta parantaa. Tasoryhmissä (jos niitä siksi haluaa sanoa) on sentään jonkunlainen mahdollisuus huomata oma kehityksensä. Jos ikänä kilpailee samassa sarjassa kuin se luokan puoli metriä pitempi ja 15 kiloa painavampi, niin aina pysyy suhteessa yhtä huonona häneen eikä koskaan näe, että on sitä kehtittynyt itsekin.

Hämmentää.

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
Vatkain

 Mutta joak tapauksessa kirjoitat asiaa. Homourheilijoita lienee kaikista urheilijoista se 10 % keskimäärin, joissain lajeissa osuus on varmasti isompi (tai pienempi.)

 

Mistä tuon 10 prosenttia revit?

Wikipedia antaa ainakin ihan erilaisia prosenttilukuja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Homoseksuaalisuus

 

Seksuaalista identiteettiä on Suomessa tutkittu satunnaisotoksiin perustuvilla kysely- ja haastattelututkimuksilla 1971 ja 1992. 18–54-vuotiaista suomalaisista oli vuonna 1971 tehdyssä tutkimuksessa 0,8 % homoseksuaaleja ja vuonna 1992 tehdyssä tutkimuksessa 0,6 %.[5] Vuoden 2013 Nuorisobarometrissä tutkittiin 15–29-vuotiaita nuoria koko maassa.[6] Kyselyyn vastanneista naisista seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön (kuten homo, lesbo, transihminen tai intersukupuolinen) koki kuuluvansa kymmenen prosenttia ja miehistä viisi prosenttia.[7]

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29585
Liittynyt16.3.2005
jussipussi

Sekaryhmissä opitaan ihmisen monimuotoisuutta heikkouksien ja vahvuuksien suhteen.

Muistan kun pelasin nuorena lätkää ulkokentällä, 0-miinus 25 astetta oli OK kelit pelata. Joukkueen ikähaitari oli 7v-60v...ja joukuueet muodostettiin joka ilta ex tempore ja lisää tuli pelaajia kun luistelivat paikalle.  Maaleja tehtiin innokkaasti mutta kukaan ei tarkemmin laskenut.

Tuo on huono esimerkki. Tuo ei ole sekaryhmä vaan erittäin valikoitunut ryhmä motivoituneita jääkiekon harrastajia. Koululuokassa on myös se porukka, joka pelaa pakotettuna, vaikka inhoaa koko asiaa.

Olen samaa mieltä siitä, että erilaisten ja eritasoisten yhdessä tekemisessä on hyvätkin puolensa, mutta mielestäni ne eivät tässä asiassa yllä lähellekään haittojen tasolle. Nykyään väestön suuren osan liikkumattomuus on erittäin suuri terveysongelma, ja on ilmeistä että siinä on joku rooli sillä, että vaikeissa teknisissä lajeissa kilpailemaan ja julkisesti epäonnistumaan pakottaminen herkässä teini-iässä luo suoranaista inhoa tai kammoa koko liikuntaa kohtaan, josta kaikki eivät pysty koskaan oppimaan pois.

 

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Koululiikunnan vihaajana voin kertoa että liikkuminen kiinnostaa aikuisella iällä vain sen vuoksi että oppii löytämään sen ilon siitä ja ennenkaikkea huomaa saavansa tehdä sitä omilla ehdoillaan. Moni ei koskaan tule sitä iloa löytämään. Ehkä senkin takia että suorittaminen on imetty niin henkeen ja vereen että yhtään mitään ei voi tehdä ilokseen, vaan kaikki on pelkkää rutikuivaa ja rasittavaa suorittamista. Tämän vuoksi en oikein jaksa innostua kaikenlaisista askel- ja sykemittareistakaan.

Kun liikunta koulussa on ikäänkuin pakkopullana lusittava läpi ja samaan aikaan sattuu olemaan jotenkin urheiluhullu seutu jossa asuu (vai onko edes seutuja joka ei moinen olisi...) niin se on kaikissa lajeissa huonolle ihmiselle yhtä hammastenkiristystä. Mutta yhtälailla kuin minulle on ihmetelty sitä miten en kannata mitään jääkiekkojoukkuetta olen minäkin ihmetellyt että miten tuollaista voi kukaan edes ihmetelläkään. Ei kaikkia voi kiinnostaa yhdet ja samat asiat.

Jos liikunnassa ei ole hyvä, siitä on monta huonoa seuraamusta mikäli asialle laitateen älyttömästi painoa. Jos oppilas on muissa aineissa hyvä, suorastaan erinomainen, mutta liikunnassa huono, kateelliset oppilaat saattavat käyttää liikuntatunteja hyväkseen päästäkseen kiusaamaan "hikaria". Mikäs sen helpompaa kuin paiskata se polttopallo voimalla päin pläsiä tms. Ja jos taas oppilas on huono muissakin aineissa ja vieläpä liikunnassa, niin sitten häntä painetaan sillä alas ja ei tule onnistumisen iloa missään. Jos sitä liikuntaa ei otettaisi niin verenmakuisen tosissaan, voisi leikkimielisemmässä touhuamisessa joku harvinainen onnistumisen elämys tullakin. Itse sain odottaa keskiasteelle asti että huomasin olevani edes hyvä keilaaja. Jos se nyt sitten edes liikuntaa on, mutta liikuntatunnilla me sitä kokeilimme.

Suurimpia ongelmiani omalla kohdallani liikunnan suhteen sen lisäksi että en loista missään on aina ollut kivun ja loukkaantumisen pelko. Jos lapsi pelkää esim. rekkitangolla eikä suostu heittämään siinä volttia, minusta on väärin että todistukseen paukahtaa numeroksi 6. Eikö niitä pelottavimpia temppuja voisi korvata millään muulla? Eräissä opinnoissa olin puolipakotettu ottamaan valinnaisena liikuntaa, ja kun sain varsin nopeasti hikisistä sählypeleistä tarpeekseni saatuani kuulla huutoa (aikuisilta!) siitä etten yritä tarpeeksi, sovin opettajan kanssa että käyn uimahallissa liikuntatunnit korvatakseni.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat