Sivut

Kommentit (23)

timosuvanto
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt5.3.2012

Kantama on kääntäen verrannollinen painovoiman kiihtyvyyteen. Siis luoti lentää Kuussa kuusi kertaa niin pitkälle kuin Maassa, jos ilmanvastusta ei oteta huomioon. Ilmanvastus huomioiden suhde on monikymmenkertainen.

 

En ymmärrä, miksi tässä tarkastellaan nimenomaan vaakasuoraan ammuttua luotia. Ei vaakasuora lähtösuunta tuo mitään erityistä tilanteeseen. 

 

Professori olisi saaanut lukion fyssankokeissa tästä vastauksesta aika vähän pisteitä. 

 

Timo Suvanto

jjw
Seuraa 
Viestejä727
Liittynyt20.9.2010

Lentoaika t=putoamisaika korkeudelta h = sqrt(2h/g)

jolloin  kantama kuussa on sqrt(6) ~ 2.45 kertainen verrattuna kantamaan maassa.

aes
Seuraa 
Viestejä173
Liittynyt4.7.2008

"Oletetaan aseen olevan sellainen, että se toimii Kuun hapettomassa ympäristössä."

Asiasta kukkaruukkuun, tuleeko mieleen mitään asetta joka ei toimisi hapettomassa ympäristössä? Ruudissahan hapetin on jo mukana.

Edit: ai niin, liekinheitin ainakin.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
Liittynyt27.12.2008
aes

"Oletetaan aseen olevan sellainen, että se toimii Kuun hapettomassa ympäristössä."

Asiasta kukkaruukkuun, tuleeko mieleen mitään asetta joka ei toimisi hapettomassa ympäristössä? Ruudissahan hapetin on jo mukana.

Edit: ai niin, liekinheitin ainakin.

Ilmakivääri, vaikka ei se juuri hapen puutteesta johdu.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Hapettomuus on tietty asia erikseen, mutta nähdäkseni tykin ammukset eivät toimisi oikein ilmakehän ulkopuolella. Voisi jopa olla, että huomattava osa kranaateista jäisi suutareiksi. Tämä johtuu siitä, että kranaatin tulisi osua maaliin osimoilleen sytytin edellä. Ilmakehässä lentäessään ilmanvastus ja kranaatin pyörimisliike saavat yhdessä aikaan sen, että kranaatti lentää koko matkan suunnilleen kärki edellä (tehden tosin samalla prekessioliikettä etenemissuunnan muodostaman akselin ympäri). Kuussa kranaatti pysyisi koko lennon ajan tykin putken suuntaisena, joten se osuisi maaliin aina kylki tai pohja edellä. Kranaatinheittimen ammukset toimisivat kaoottisemmin, koska ne eivät edes pyöri lentäessään. Kranaatit ja niiden sytyttimet pitäisi ainakin suunnitella uudelleen mahdollista kuusodankäyntiä varten.

aes
Seuraa 
Viestejä173
Liittynyt4.7.2008

*tekee muistiinpanoja tulevaa Kuun valloitusta varten*

Nykyaikainen aerosolipommi taitaisi myös tukehtua olemattomiin ilman happea sisältävää ilmakehää.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845
Liittynyt1.2.2010

Kuussa siis käyttäytyy piekkarin penniläisen luoti ihan saman kaavan mukaan kuin vaikka 14" laivatykin ammus. Hmmmmm.

Luulen, että ei olisi pahakaan rasti muuttaa sytyttimiä niin, että ne mossahtaisivat. Voitaisiin käyttää rihlojen pyöräytyksestä viiveellä aukeavaa varmistusta sytyttimessä, vähän samaan malliin kuin IT-kranaateissa toisinaan on käytetty.

Koska projektiilin muoto on merkityksetön ja ilmakehä puuttuu, saattaisi sileäputkinen tykistö olla se jota Kuussa käytettäisiin. Ongelma olisi Kuussa putken jäähdytys. Se pitäisi olla aktiivinen.

Viisainta voisi olla käyttää railgun tykkiä miinanheittimenä. Sirpalevaikutus on ainoa Kuussa. Painevaikutus olematon. Onkohan Kuussa raaka-aineita joista tehdä sopivia ammuksia.

- Ubi bene, ibi patria -

JPI
Seuraa 
Viestejä25973
Liittynyt5.12.2012
Heksu

Hapettomuus on tietty asia erikseen, mutta nähdäkseni tykin ammukset eivät toimisi oikein ilmakehän ulkopuolella. Voisi jopa olla, että huomattava osa kranaateista jäisi suutareiksi. Tämä johtuu siitä, että kranaatin tulisi osua maaliin osimoilleen sytytin edellä. Ilmakehässä lentäessään ilmanvastus ja kranaatin pyörimisliike saavat yhdessä aikaan sen, että kranaatti lentää koko matkan suunnilleen kärki edellä (tehden tosin samalla prekessioliikettä etenemissuunnan muodostaman akselin ympäri). Kuussa kranaatti pysyisi koko lennon ajan tykin putken suuntaisena, joten se osuisi maaliin aina kylki tai pohja edellä. Kranaatinheittimen ammukset toimisivat kaoottisemmin, koska ne eivät edes pyöri lentäessään. Kranaatit ja niiden sytyttimet pitäisi ainakin suunnitella uudelleen mahdollista kuusodankäyntiä varten.

Tästä hauska juttu kun olin intissä IT:ssä. Kysyn kapiaiselta, että miksi tykin ammus tulee, vai tukeeko kärki, edellä maahan. Vastaus tietenkin oli: Tottakai se tulee kärki edellä maahan. Kysyin miksi, Vastaus trietysti: Koska sen kärki on painavampi kuin muu osa. Turhaapa tuosta oli paljon enempää edes yritää keskustella.

3³+4³+5³=6³

timosuvanto
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt5.3.2012

Jouduin jälleen kerran häpeään. Vaakasuoraan ammuttaessa lähtökulma on nolla astetta, joten kantamakin jää nollaksi. Jos kantamaksi lasketaan se lähtökohdan ja sen kohdan välinen etäisyys, missä luoti putoaa lähtötasolle. Fysikaalisesti tilanne jää oleellisilta osiltaan silloin putoamisliikkeen tarkasteluksi. Puolustuksekseni ehkä vielä pari huomiota.

 

1. Ammuttaessa tasan vaakasuoraan kantama on epäolennainen suure. Olennaisempaa tässä on se, miten paljon luoti putoaa tietyllä matkalla, mikä taas vaikuttaa tähtäämiskohtaan. Jos ammuttaessa yritetään osua maaliin, niin täysin vaakasuoraan ammutaan vain siinä harvinaisessa tilanteessa, että maali on juuri sopivasti ampumiskohtaa alempana.

 

2. Kun puhutaan kantamasta, niin kyllä lukijalle silloin nousee väistämättä mieleen kuva heittoliikkeestä, ei putoamisliikkeen sovelluksesta. Heittoliikkeessä lentoaika on kääntäen verrannollinen painovoiman kiihtyvyyteen, putoamisliikkeessä kiihtyvyyden neliöjuureen. Ilman mitään selvitystä keskimääräisen tiedelehden lukijan on mahdotonta ymmärtää, mikä jutussa mainitun "kuusi kertaa heikomman painovoiman" ja luodin lentämisen "2,5 kertaa pidemmälle" välinen yhteys.

 

Summa summarum. Mielestäni professori Suomisen vastaus on muuten muodollisesti oikein, jos jätetään semanttiset tarkastelut käsitteiden "suurempi" ja "heikompi" kohdalla väliin. Sen sijaan siitä pidän edelleen kiinni, että lyhyessä vastauksessa on onnistuttu varsin hyvin keskittymään huonosti tilannetta kuvaamaan erikoistapaukseen ja muihin epäolennaisuuksiin, kuten pakonopeuksiin. Sen sijaan artikkeli kirvoitti tällä palstalla mielenkiintoisen (ainakin minusta) kommenttien vaihdon. Toisin kuin denialistit olin heti valmis pyörtämään fysikaalisen kritiikkini, kun sen kumoavat argumentit lyötiin pöytään. Vaikka oikeassa oleminen onkin kutkuttavaa, niin totuuden löytäminen ja oman väärässä olemisen myöntäminen on paljon hedelmällisempää. Kommenttini Suomisen vastauksen lähtökulmien hyvyydestä tai huonoudesta on tietysti mielipide. Sen kanssa voi ihan vapaasti olla samaa tai eri mieltä.

 

Keskustelua ja nöyrtymistä täällä.

 

http://timosuvanto.blogspot.fi/2014/05/viimeisessa-tiede-lehden-numerossa.html

timosuvanto
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt5.3.2012

Lentoaika = putoamisaika pätee vain tasan vaakasuoraan ammuttaessa. Tämä erikoistapaus kuvaa varsin huonosti luodin käyttäytymistä yleisesti Kuussa ammuttaessa. 

 

TS

asdf
Seuraa 
Viestejä11665
Liittynyt16.3.2005
timosuvanto

Lentoaika = putoamisaika pätee vain tasan vaakasuoraan ammuttaessa. Tämä erikoistapaus kuvaa varsin huonosti luodin käyttäytymistä yleisesti Kuussa ammuttaessa. 

 

TS

Mutta se on varsin hyvä tapa vertailla luodin kantamaa Maassa ja Kuussa.

timosuvanto
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt5.3.2012

Ei ole, koska kantama määritellään ammuksen vaakasuoraksi matkaksi. Kun lähtökulma on nolla, niin käsitteellä kantama ei ole enää mielekästä sisältöä. Maksimikantama on ammuksen suurin vaakasuora matka ja se saavutetaan Kuussa 45 asteen kulmaan ammuttaessa. Maassa ilmanvastuksen vaikuttaessa kannattaa ampua hieman pienemmillä kulmilla. 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat