Sivut

Kommentit (27)

homer
Seuraa 
Viestejä391
Liittynyt26.3.2014

Jos ruokavaliossa on paljon huonoja hiilihydraatteja, ei ruokavalio varmaan ole muutenkaan terveellinen.

Aikaisemmissa tutkimuksissa joillakin ympäristömyrkyillä on selvä yhteys 2-tyypin diabetekseen, niitä saa eläinrasvasta.

"Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos ruokavaliossa oli vähänlaisesti ravintokuituja"

Rasvaliukoiset myrkyt erittyy suolistoon, josta sulamaton ravintokuitu estää niiden takaisinimeytymistä.

"Huonoilla hiilihydraateilla voi hankkia diabeteksen"

Kysymysmerkki puuttuu, miksiköhän tiedelehden uutisessa esitetään epävarmoja asioita totuuksina?

Tuolla on joku kommentoinut edellistä tiedediabetesuutista.

http://www.tiede.fi/keskustelu/51919/ketju/diabeteksen_syyt

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Olen pitänyt tuota itsestäänselvänä jo muutaman vuoden ajan, joten miten tämä nyt yhtäkkiä on muka joku uutinen? (Siis että nopeilla hiilareilla nostaa diabetesriskiään.)

Muistelisin että jotkut diabeetikot ovat valittaneet että heille oikein tuputtamalla tuputetaan juurikin hiilareiden puputtamista. Ihmetellä tätä voi sikäli että noilla nopeilla hiilareillahan saa verensokerinsa pomppimaan ylösalas kuin mielipuoli kenguru.

 

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014
Rousseau

Olen pitänyt tuota itsestäänselvänä jo muutaman vuoden ajan, joten miten tämä nyt yhtäkkiä on muka joku uutinen? (Siis että nopeilla hiilareilla nostaa diabetesriskiään.)

Muistelisin että jotkut diabeetikot ovat valittaneet että heille oikein tuputtamalla tuputetaan juurikin hiilareiden puputtamista. Ihmetellä tätä voi sikäli että noilla nopeilla hiilareillahan saa verensokerinsa pomppimaan ylösalas kuin mielipuoli kenguru.

Glykeemisellä indeksillä tahi hiilareiden ¨nopeudella¨ ei ole käytännössä paljoakaan merkitystä koska se soveltuu vain, jos ko. tuote syödään tyhjällä vatsalla ja erikseen.

Jos siitä tehdään ateria johon lisätään rasvaa, protskua ja kuitua, GI laskee (=ruoansulatukseen menee kauemmin) ja verensokeri nousee hitaammin ja tasaisemmin.

Glykeeminen indeksi ei myöskään korreloi tuotteesta saatavan hiilarin määrän kanssa, jolla on paljon suurempi merkitys.

...

Tuo 'tutkimus' on osa vuosikymmeniä kestävää Nurses Studya. Osallistujen ruokavalio arvioidaan kysymyslomakkeen perusteella . . . joka näköjään täytetään neljän vuoden välein.

Lopputulos on väestötason epidemiologiaa jolla ei voi osoittaa suoraa kausaliteettia, koska monet eri riskitekijät kasautuvat samoille ryhmille. Saman Nurses Studyn mukaan myös rasvaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö lisää diabetesriskiä ja karppaaminen korreloi raskausajan diabeteksen kanssa. Kaikki perustuvat kysymyslomakkeisiin joita täytellään 2-4 vuoden välein. Eli hyvin heikkoa dataa.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä36455
Liittynyt6.12.2009

Niillä voi hankkia paljon muutakin.

Tässä viimeisintä koostetta ja "viimeisin konsensus" ison veden takaa.

Saturated or not: Does type of fat matter?

 

In order to set the record straight, Harvard School of Public Health convened a panel of nutrition experts and held a teach-in, “Saturated or not: Does type of fat matter?” The panel discussion was moderated by Corby Kummer – Senior Editor of The Atlantic, and restaurant critic at Boston Magazine – and presenters included:

The overarching message was that when it comes to the health values of various fats, it’s about substitution. If you remove one type of fat, what are you replacing it with? Cutting back on saturated fat can be good for health if people replace saturated fat with good fats, especially, polyunsaturated fats. If you remove saturated fat and replace it with refined carbohydrates, there will be a detrimental effect. Moreover, we need to think about food quality – including food sources, and dietary patterns – rather than on nutrients alone.

http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2014/05/15/saturated-or-not-does-type-of-fat-matter/

Eli "kolmen ryhmästä" höttöhiilarit on se huonoin valinta "yleisterveyden suhteen".

Pitää muistaa että tutkimuksellisesti me ei enää eletä "70 lukua"

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

Ruuan ja verensokerin yhteyden saa itse tutkittua muutaman kympin maksavilla pikamittausvälineillä. Selviää ettei ainekset, vaan niiden kombinaatiot vaikuttaa verensokeritasoon. Yleistä ohjetta ei voi antaa koska kunkin mieltymykset ja rajoitukset määrää valinnoissa. Tietysti myös annosmäärät jotka ovat liian suuria tarpeeseen nähden. Suomalainen ruokakulttuuri koulii hiilarimättöön, tyyliin perunaa ja leipää joilla syntyy korkea GL. Sokeri on amerikan riesa. Sitä markkinoitiin suomessa "rasvattomilla" joissa rasva on korvattu hiilareilla. Annosmäärät ovat niissäkin suuria harhauttavan informaation vuoksi.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

jussipussi
Seuraa 
Viestejä36455
Liittynyt6.12.2009
Jodi

Ruuan ja verensokerin yhteyden saa itse tutkittua muutaman kympin maksavilla pikamittausvälineillä. Selviää ettei ainekset, vaan niiden kombinaatiot vaikuttaa verensokeritasoon. Yleistä ohjetta ei voi antaa koska kunkin mieltymykset ja rajoitukset määrää valinnoissa. Tietysti myös annosmäärät jotka ovat liian suuria tarpeeseen nähden. Suomalainen ruokakulttuuri koulii hiilarimättöön, tyyliin perunaa ja leipää joilla syntyy korkea GL. Sokeri on amerikan riesa.

Suomessa jokainen asukas kulutti viime vuonna 32,6 kiloa sokeria, laskee maa- ja metsätalousministeriön tilastopalvelu Tike ennakkotiedoissaan. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin puolella kilolla. (2010)
http://www.hs.fi/tulosta/1135260953702

 

Makeisten kulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Suomalaiset ovat kuluttaneet henkeä kohden viime vuosina noin 14–15 kilogrammaa makeisia vuodessa. Ammoin karamellit olivat ylellisyystuotteita, joihin oli varaa vain rikkailla, mutta 1800-luvulla sokerin hinnan lasku ja massatuotanto toivat makeiset kaikkien ulottuville.

http://natgeo.fi/tiede/ruoka/yleton-sokerin-kaytto-lihottaa-ja-tappaa

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014
jussipussi
Eli "kolmen ryhmästä" höttöhiilarit on se huonoin valinta "yleisterveyden suhteen".

Höttö- tai ¨huonot¨ hiilarit ei ole sama kuin korkea GI mikä tekee jutun otsikoinnista täysin älyvapaan.

A propos tuo suoltamasi paperi - jos tyydyttyneestä rasvasta ei ole haittaa niin miksi sen käyttöä pitäisi ylipäätään vähentää tai korvata muilla rasvoilla?

jussipussi
Seuraa 
Viestejä36455
Liittynyt6.12.2009
Pullasorsa
jussipussi
Eli "kolmen ryhmästä" höttöhiilarit on se huonoin valinta "yleisterveyden suhteen".

Höttö- tai ¨huonot¨ hiilarit ei ole sama kuin korkea GI mikä tekee jutun otsikoinnista täysin älyvapaan.

A propos tuo suoltamasi paperi - jos tyydyttyneestä rasvasta ei ole haittaa niin miksi sen käyttöä pitäisi ylipäätään vähentää tai korvata muilla rasvoilla?

Olen hahmottanut asian siten että jos ja kun tyydyttyneestä suositeltuna saantina ei ole haittaa  eikä hyötyä suhteellisesti "Suht. neutraali" ja tyydyttämättömistä on hyötyä (hyödyllinen) silloin vaihtokauppa kannattaa mutta tyydyttyneen josta ei ole hyötyä eika haittaa niin sen vaihto höttöhiilareihin (haitallinen) ei ole järkevää.

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014
jussipussi
Olen hahmottanut asian siten että jos ja kun tyydyttyneestä suositeltuna saantina ei ole haittaa  eikä hyötyä suhteellisesti "Suht. neutraali" ja tyydyttämättömistä on hyötyä (hyödyllinen) silloin vaihtokauppa kannattaa mutta tyydyttyneen josta ei ole hyötyä eika haittaa niin sen vaihto höttöhiilareihin (haitallinen) ei ole järkevää.

Ach gut.

Simplex
Seuraa 
Viestejä2920
Liittynyt26.1.2010
Pullasorsa
Rousseau

Olen pitänyt tuota itsestäänselvänä jo muutaman vuoden ajan, joten miten tämä nyt yhtäkkiä on muka joku uutinen? (Siis että nopeilla hiilareilla nostaa diabetesriskiään.)

Muistelisin että jotkut diabeetikot ovat valittaneet että heille oikein tuputtamalla tuputetaan juurikin hiilareiden puputtamista. Ihmetellä tätä voi sikäli että noilla nopeilla hiilareillahan saa verensokerinsa pomppimaan ylösalas kuin mielipuoli kenguru.

Glykeemisellä indeksillä tahi hiilareiden ¨nopeudella¨ ei ole käytännössä paljoakaan merkitystä koska se soveltuu vain, jos ko. tuote syödään tyhjällä vatsalla ja erikseen.

Jos siitä tehdään ateria johon lisätään rasvaa, protskua ja kuitua, GI laskee (=ruoansulatukseen menee kauemmin) ja verensokeri nousee hitaammin ja tasaisemmin.

Glykeeminen indeksi ei myöskään korreloi tuotteesta saatavan hiilarin määrän kanssa, jolla on paljon suurempi merkitys.

...

Tuo 'tutkimus' on osa vuosikymmeniä kestävää Nurses Studya. Osallistujen ruokavalio arvioidaan kysymyslomakkeen perusteella . . . joka näköjään täytetään neljän vuoden välein.

Lopputulos on väestötason epidemiologiaa jolla ei voi osoittaa suoraa kausaliteettia, koska monet eri riskitekijät kasautuvat samoille ryhmille. Saman Nurses Studyn mukaan myös rasvaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö lisää diabetesriskiä ja karppaaminen korreloi raskausajan diabeteksen kanssa. Kaikki perustuvat kysymyslomakkeisiin joita täytellään 2-4 vuoden välein. Eli hyvin heikkoa dataa.

Glykeemisen indeksin rinnalle on tullut glykeeminen kuorma, joka antaa viitteitä kuinka paljon veren sokeri nousee. Glykeeminen kuorma toki vaihtelee nautitun aterian koon ja rakenteen mukaan. Mutta jonkinlaista osviittaa siitä saa.

 

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014
Simplex
Glykeemisen indeksin rinnalle on tullut glykeeminen kuorma, joka antaa viitteitä kuinka paljon veren sokeri nousee. Glykeeminen kuorma toki vaihtelee nautitun aterian koon ja rakenteen mukaan. Mutta jonkinlaista osviittaa siitä saa.

Juu. Hiilareiden luokittelussa ¨hötöksi¨ (ja ei-hötöksi) on se ongelma että niistä päivän aikana kokonaisuutena saatu määrä hakkaa niiden laadun mennen tullen. Jos tuijottaa vain miten garmeaa jokin hiilarityyppi on, ei näe metsää puilta.

Tuotteen GI mitataan annoksella jossa on 50 grammaa hiilaria. Valkoisen leivän GI on esimerkiksi 100, mutta yhdessä 25 gramman viipaleessa valkoista leipää on vain 12-15 grammaa hiilaria joista ehkä 1 gramma sokeria.

Noin vähäinen määrä hiilaria - eritoten tyhjällä vatsalla - ei pompota terveen ihmisen verensokeria minnekään. Silti leipää pitäisi välttää koska GI ja koska hötöt. Tietty eri juttu jos leipää heittää suuria määriä naamariin mutta siinä voikin opetella annoskokoja.

Noussut verensokeri tai glykeeminen kuorma eivät myöskään kerro miten paljon insuliinia ihminen erittää syötyään leipäviipaleen. Siitähän insuliiniresistenssissä on loppujen lopuksi on kyse. Sitä varten on kehitetty insuliini-indeksi.

Simplex
Seuraa 
Viestejä2920
Liittynyt26.1.2010

Asiaa voitanee miettiä näin, yksinkertaistettuna rautalankamallina:

Keho tarvitsee ja käyttää energiaa jatkuvasti 24/7, välillä enemmän, välillä vähemmän vireystasosta ja aktiviteetista riippuen. Tarvitsemastaan energiasta elimistö saa aterian jälkeen suoraan imeytyvästä ravinnosta. Muina aikoina (esim. nukkuessa, paastotessa) elimistö ottaa energian kudoksiin varastoimastaan glukoosista ja rasvasta.

Kun syödään ruokaa, ravinto kulkeutuu mahalaukusta suolistoon, mistä se imeytyy mm. glukoosiksi verenkiertoon. Mikäli ruoasta saatavaa glukoosia erittyy verenkiertoon samaa tahtia kuin keho sitä kuluttaa, verensokeri pysyy varsin vakaana, ja haiman ei tarvitse juurikaan tuottaa insuliinia. Mikäli ruoasta saadaan glukoosia verenkiertoon nopeammin kuin keho kuluttaa, haima alkaa erittää enemmän insuliinia pitääkseen verensokerin elimistön kannalta sopivalla tasolla, jolloin ylimääräinen glukoosi varastoituu lihaksiin ja rasvakudokseen myöhemmin käytettäväksi. Tämä siis näin hyvinkin yksinkertaisettuna.

Edellä kerrotun mukaisesti kannattaisi syödä sellaista ravintoa, joka imeytyy hitaasti ja tasaisesti, jolloin haiman ei tarvitse pumpata verenkiertoon yhtäkkiä suurta määrää insuliinia tasoittamaan verensokeria. Rasvat, kuidut ja proteiinit hidastavat ruoan imeytymistä, mikä auttaa pienentämään glukoosin imeytymisnopeutta, joka vähentää haiman erittämän insuliinin määrää.

Mikäli nautitaan ruokaa tai juomaa, joka imeytyy nopeasti ja vapauttaa näin paljon glukoosia verenkiertoon lyhyessä ajassa, haima pumppaa verenkiertoon insuliinia, paljon insuliinia, tasatakseen verensokeritason ja jotta ylimääräin glukoosi saadaan talteen lihaksiin ja rasvakudokseen. Kun sitten tämä nopeasti imeytyvä ruoka / juoma on imeytynyt kokonaan ja verenkiertoon ei eritykään enää juurikaan lisää glukoosia, niin tapahtuu kaikkea jännää: Verenkierrossa on edelleen paljon insuliinia, mutta glukoosia ei enää jurikaan sinne tule, niin jäljellä oleva insuliini yrittää työntää yhä edelleen loputkin glukoosista talteen kudoksiin, joka johtaa helposti siihen, että verensokeri laskee nopeasti alhaiselle tasolle. Tätä kompensoidakseen henkilö turvautuu sitten nopeaan välipalaan tasatakseen laskeneen verensokerin, jolloin kierre on valmis.

Hiilihydraattien laadun lisäksi hiilihydraattien haitallisuuteen ja insuliinikuormaan vaikuttavat myös määrä. Näin ollen kysymys hyvistä ja huonoista hiilihydraateista on asioiden yksinkertaistamista, vaikkakin ns. hitaasti imeytyvillä hyvillä hiilihydraateilla on helpompi saada hyviä tuloksia sokeritasapainon osalta kuin karkilla, pullalla, leivoksilla, sokerilimuilla tai muilla vastaavilla nopeasti imeytyvillä sokerilähteillä.

Hiilihydraattien jaottelu hyviin ja huonoihin lienee tarpeeksi yksinkertaistettu keino auttaa kansallisella tasolla ihmisiä tiedostamaan eri hiilihydraattien vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja vaikkapa aikuisiän diabeteksen ehkäisyssä.

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014
Simplex
Mikäli nautitaan ruokaa tai juomaa, joka imeytyy nopeasti ja vapauttaa näin paljon glukoosia verenkiertoon lyhyessä ajassa, haima pumppaa verenkiertoon insuliinia, paljon insuliinia, tasatakseen verensokeritason ja jotta ylimääräin glukoosi saadaan talteen lihaksiin ja rasvakudokseen. Kun sitten tämä nopeasti imeytyvä ruoka / juoma on imeytynyt kokonaan ja verenkiertoon ei eritykään enää juurikaan lisää glukoosia, niin tapahtuu kaikkea jännää: Verenkierrossa on edelleen paljon insuliinia, mutta glukoosia ei enää jurikaan sinne tule, niin jäljellä oleva insuliini yrittää työntää yhä edelleen loputkin glukoosista talteen kudoksiin, joka johtaa helposti siihen, että verensokeri laskee nopeasti alhaiselle tasolle. Tätä kompensoidakseen henkilö turvautuu sitten nopeaan välipalaan tasatakseen laskeneen verensokerin, jolloin kierre on valmis.

Tuo on virheellinen tulkinta. Insuliini korreloi veren glukoosipitoisuuden kanssa. Insuliinin tuotto laskee sitä mukaa kun glukoosi palaa energiaksi ja varastoituu kudoksiin.

Toinen juttu on insuliinin eritys itsessään. Terveellä ihmisellä insuliini nousee nopeasti korkealle ja laskee myös nopeasti takaisin perustasolle. Kakkostyypin diabeetikoilla insuliini ei nouse korkealle mutta sitä erittyy tasaisesti enemmän ja kauemmin koska kudokset eivät ole herkkiä sen vaikutukselle. (Ja koska diabeetikoilla verensokeri nousee korkeammalle kuin terveillä henkilöillä.) Eli diabeetikolla menee kauemmin glukoosin varastoimiseen kuin terveellä henkilöllä.

Yksi insuliinin vaikutuksista aivoissa on kylläisyyden tunne, joka johtunee terveellä ihmisellä insuliinin nopeasta noususta. Resistenssi insuliinille voi siten aiheuttaa aterian jälkeen näläntunteen. (Tietty mukana on muitakin tekijöitä.)

Tässä rautalankaa:

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014

^ No tuossa lounaan jälkeenhän sekä verensokeri että insuliini eivät laske liian ´alhaalle´ tai edes perustasolle (3.0-3.5mg/dl ennen aamiaista). Samoin insuliini laskee samaan tahtiin verensokerin kanssa.

Oleellisempaa diabetesriskin suhteen on miten paljon (grammoina) sitä hiilaria tuli syötyä. Ynnä mitä muuta koska myös proteiinit nostavat insuliinia. Ja mitä tämän pääjutun glykeemisen indeksin vaaroihin tulee niin sokerin (sakkaroosin) GI ei ole korkea vaan keskitasoa.

Eikä pidä unohtaa ettei se insuliinin rassaaminen ole ainoa diabeteksen riskitekijä.

Tuon grafiikan sokerinsyönnin jälkeinen kuvio poikkeaa aamiaisesta ja illallisesta siten että niissä ensimmäistä verensokerin/insuliinin korkeaa nousua seuraa parin tunnin sisällä toinen, heikompi verensokerin/insuliinin nousu. Tuo johtuu luultavasti niiden sisältämän proteiinin hitaasta pikkoutumisesta glukoosiksi ja ilmestymisestä myöhemmin verenkiertoon.

Toisaalta, tuon grafiikan mukaan olisi parempi syödä sokeria kuin tärkkelystä/protskua koska silloin sekä verensokeri ja insuliini palautuvat nopeammin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat