Seuraa 
Viestejä43
Liittynyt9.3.2010

Aivoja pidetään universumin älykkäimpänä könttinä mutta kuka ne rakentaa? Mikä voima/säteily tai äly asettaa solut ja molekyylit oikeaan asentoon, oikeaan kohtaan jotta aivot muodostuvat? Voisko esim "pimeäaine" (superäly) olla se mikä osaa järjestellä atomeja tietyllä kaavalla? Ihminen ei ole mitään verrattuna universumin älykkyyteen.

Kommentit (4)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä36438
Liittynyt6.12.2009
jvc+2010

Aivoja pidetään universumin älykkäimpänä könttinä mutta kuka ne rakentaa? Mikä voima/säteily tai äly asettaa solut ja molekyylit oikeaan asentoon, oikeaan kohtaan jotta aivot muodostuvat? Voisko esim "pimeäaine" (superäly) olla se mikä osaa järjestellä atomeja tietyllä kaavalla? Ihminen ei ole mitään verrattuna universumin älykkyyteen.

Mikä on yksikertaisin selitys, lähde aina siitä liikkeelle.

Katso vaikka kanan aivoja, "superälykö" ne on rakentanut?

homer
Seuraa 
Viestejä391
Liittynyt26.3.2014
jussipussi

Katso vaikka kanan aivoja, "superälykö" ne on rakentanut?

Linnut ovat yllättävän älykkäitä, vertailukohtana on hyvä käyttää vaikka hihhuleiden aivoja, niiden suunnitteluun ei mikään ylivertainen äly ole varmastikaan osallistunut.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä36438
Liittynyt6.12.2009
homer
jussipussi

Katso vaikka kanan aivoja, "superälykö" ne on rakentanut?

 

Linnut ovat yllättävän älykkäitä, vertailukohtana on hyvä käyttää vaikka hihhuleiden aivoja, niiden suunnitteluun ei mikään ylivertainen äly ole varmastikaan osallistunut.

Esimerkkini oli huono, parempi esimerkki olisi ollut "mikä rakentaa umpisuolen" ? Tätä harvat kysyy.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27429
Liittynyt13.5.2005

Aivot voivat tietenkin syntyä sellaisen järjestelmän kautta, joka on aivojen syntymiselle otollinen.

Jos kysyt sitä, miten aivot syntyvät jokaiselle ihmiselle, ne syntyvät samoilla periaatteilla kuin ihminenkin ylipäätään syntyy. Ihminen syntyy alunperin keskenään samanlaisista ihmisalkion soluista, jotka ajan mittaan erikoistuvat tiettyihin toimintoihin sen perusteella, mikä on niiden keskinäinen sijainti muihin samanlaisiin soluihin nähden ja/tai tarkemmin, millainen on niiden kemiallinen ympäristö siellä missä ne kulloinkin ovat. Asiasta löytyy varsin mielenkiintoinen ja seikkaperäinen suomen kielinen yliopiston ensimmäisen vuosikurssin oppikirja "Kehitysbiologia - solusta yksilöksi". [1] (Kirjassa on selvitetty periaatteet miten ihminen kehittyy munasolusta ihmiseksi.)

Kuten ihminen, on ihmisen elimetkin useamman yksittäisen solun tavallaan symbioosi. [2] Eli me ihmiset emme tarkalleen ottaen ole varsinaisesti yksittäisiä eliöitä vaan meissä olevat solut ovat yksittäisiä eliöitä ja me oleme sitten noiden eliöiden symbiooseja. Aivot ovat elin, joka käsittää päässä olevien "aivojen" lisäksi koko hermostomme ja verenkirtomme, eli aivotkin koostuvat oikeastaan useamman tyyppisistä soluista.

Jos kysyt taas sitä, mistä kukin solu tietää toimia vain tietyllä tavalla, se johtunee siitä millainen on sen kemiallinen tai sähkökemiallinen ympäristö ja siitä, että kukin solu voi toimia ympäristössään vain niillä edellytyksillä, joita kyseisillä soluilla on. [3]

Jos taas kysyt sitä, miten ihminen on lajina syntynyt tai miten mitkään aivot tai muut elimet ovat millekkään eliölle syntyneet, se on, tai voi olla periaatteiltaan ehkä hieman monimutkaisempi prosessi ymmärtää.

Jotta voisimme pohtia, millaiset periaatteet ovat nimenomaan aivojen syntymiselle olennaisia, meidän olisi ehkä syytä hieman pohtia, mitä aivot ovat tai tekevät. Aivotutkija Daniel Wolpertin mukaan aivot kehittyvät pääsääntöisesti vain eliölajeille, jotka liikkuvat, eli että aivojen ensisijainen tehtävä olisi mahdollistaa eliön liike tavalla tai toisella. [4] Aivotutkija ja tietoisuustutkija Antonio Damasion mukaan aivot ovat eliön elämänsäätelyjärjestelmä, eli että aivot mahdollistavat eliön hengissä pysymisen ja lisääntymisen. [5] Vaikka nämä kaksi lähestymistapaa voivatkin vaikuttaa äkkiseltään erilaisilta, voivat ne kuvata samaa systeemia vaikkakin vain sillä erolla, että Damasion järjestelmässä liike perustuu monimutkaisemmille ehdoille kuin voisi olettaa Wolpertin näkökulman tarkoittavan. On myös mahdollista, että osa aivojen toiminnoista keskittyy nykyään kokonan muihin asioihin, kuin joilla olisi ollut alunperin mitään tekemistä liikkumisen kanssa. Vanhan systeemin uutta käyttötarkoitusta voitaisiin kutsua jo edesmenneen evoluutiobilogin Stephen Jay Gouldin termein eksaptaatioksi. [6]

Toisin sanoen ihmisaivot voivatkin olla vain monimutkaisempi liikejärjestelmä kuin millainen on kaikkein yksinkertaisin liikejärjestelmä. Liikejärjestelmä muutuu monimutkaisemmaksi tietysti sitä mukaan kun syntyy uusi edellistä liikejärjestelmää tukeva mutta erilainen järjestelmä eli monimutkaisuus seurannee näin suoraan hyödyllisten järjestelmien määrän lisääntyessä.

Nyt kun meillä on jonkinlainen käsitys siitä, mitä aivot mahdollisesti tekevät ja hieman käsitystä niistä edellytyksistä mitä ihmisaivojen kehittyminen vaatii, voimmekin pohtia periaatteita, jotka mahdollistavat hyödyllisen määrän kehittymisen.

Jatzy-noppapeli on aikalailla analoginen ongelmallemme. [7] Jatzy-noppapelissä yritetään kerätä erilaisia noppien silmälukusarjoja, jotka ovat pelin voittamisen kannalta hyödyllisiä. Jokaista silmälukusarjaa saa yrittää useamman kerran siten, että ne yksittäisessä arvontakerrassa sadut silmäluvut, jotka ovat kulloisenkin tavoitellun sarjan kannalta hyödyllisiä, saa siirtää talteen ja yrittää jäljelle jäävillä nopilla sarjassa muita hyödyllisiä silmälukuja. Jazty-noppapelissä siis periaate on se, että arvotaan täysin randomina silmälukuja ja kerätään talteen vain ne silmäluvut, joista on hyötyä. Pelin voittaja on se jonka pisteet ovat suurimmat, eli jonka heitot ovat tottaneet voittamisen kannalta hyödyllisimpiä silmälukuja.

Toisin sanoen meillä pitäisi olla jokin systeemi, joka arpoo meille kaikenlaisia rakennuspalikoita ja toinen systeemi, joka valitsee rakennuspalikosta sellaiset, jotka ovat tavoitteen "liikejärjestelmän" kannalta hyödyllisiä.

Meillä vaikuttaisi toimivan luonnossa ainakin yksi tällainen prosessi, joka toimii kuin jazty-noppapeli, eli joka synnyttää randomeja rakennuspalikoita, joista pitkässä juoksussa näyttää säilyvän vain ne rakennuspalikat, jotka ovat systeemin säilymisen ja kehittymisen kannalta hyödylisiä. Periaatetta, jonka kanssa jazty-noppapeli on siis analoginen kutsutaan synteettiseksi evoluutioteoriaksi ja se mitä periaate selittää, kutsutaan evoluutioksi. [8]

Evolutiossa periaate on kopioituminen ja mutatoituminen, jossa sekä kopioitujan mutatoitunut kemiallinen sisältö että kopion kemiallinen ympäristö määräävät sen millainen mutaatio on siinä määrin hyödyllinen, että mutatoitunut kopio pystyy itse kopioitumaan. [9] Koska tosiaan ympäristö eli olosuhteet maapallolla toimivat vain tietyin ehdoin ja mutaatiot voivat saada aikaan minkälaisia rakennuspalikoita tahansa, suurin osa mutaatioista ovat ymmärrettävistä syistä haitallisia. Tämä tarkoittaa, että sellaisen järjestelmän kehittyminen, joka korjaa mutatoituneita kopioita alkuperäisen kaltaiseksi jäävät paremmin eloon tai ainakin niin pitkäksi aikaa, että ennättävät kopioitumaan kun taas sellaiset kopiot, joilla ei ole korjausjärjestelmää helpommin kuolevat ennen kuin ehtivät kopioitumaan. Sellaiset mutaatiot, jotka menevät korjausjärjestelmän läpi muuttavat kopiota. Eli jos läpi mennyt ominaisuus on haitaton tai hyödylinen, muuttuu kopio ajan mittaan samantyyppisten muuntautumisten vuoksi kokonaan erillaiseksi ja jos ominaisuus on haitallinen, kuolee kopio kopioitumatta. Näin esimerkiksi bakteerit muutuvat ajan mittaan eri bakteerilajeiksi kuten tapahtuu myös monisoluisten organismienkin kanssa.

Evoluutioprosessi, jossa nyt ainakin monisoluiset lajit muuttuvat toisiksi lajeiksi on kuitenkin niin hidas prosessi (koska pitää tapahtua paljon muutoksia), ettei ihmisenä oikein edes käsitä sitä. Evoluutiobiologi Richard Dawkins on yrittänyt kuvata tätä enemmän tai vähemmän suuntaa antavalla analogialla, että: "eihän kukaan mene koskaan keski-ikäisenä nukkumaan ja herää aamulla, että oho, olen vanhus". [10] Muuntumisnopeus on liian hidas, jotta konkreettisen muutoksen voisi huomata tapahtuvan jollain tietyllä hetkellä. Silti muutos vääjäämättömästi tapahtuu eli kun aiemmin yhden lajin edustajista kaksi osapuolta eivät enää kykene tuottamaan keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, puhumme eri lajeista vaikka molemmat ovatkin olleet alun perin saman lajin edustajia.

Toisin sanoen jos siis ongelma oli alunperin se, että pitää saada aikaan aivojen syntymisen kannalta hyödyttömästä hyödyllistä, evoluutioteoria selvittää ainakin periaatteet millainen järjestelmä voi olla niin aivojen kehittymisen kuin minkä tahansa nykyisin elävän biologisen entiteetin taustalla.

------------------------

[1] https://verkkokauppa.duodecim.fi/6099.html

[2] http://fi.wikipedia.org/wiki/Symbioosi

[3] http://fi.wikipedia.org/wiki/Kantasolu

[4] https://www.ted.com/talks/daniel_wolpert_the_real_reason_for_brains

[5] http://www.motherjones.com/files/descartes.pdf

[6] http://en.wikipedia.org/wiki/Exaptation

[7] http://fi.wikipedia.org/wiki/Yatzy

[8] http://fi.wikipedia.org/wiki/Synteettinen_evoluutioteoria

[9] http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio

[10] http://whyevolutionistrue.wordpress.com/2013/12/11/the-unbelievers-out-in-two-days/

Riittoisampi keskustelukumppani.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat