Kommentit (2)

unbiased
Seuraa 
Viestejä1863
Liittynyt26.12.2010

Ruskea aines vesissä on yleisnimeltään humusta. Orgaanista ainesta, jota on kolloidisesti liuenneena järvi ja joki vesissä. Mereen päätyttyään humus saostuu suolapitoisuuden johdosta ja painuu pohjaan. Pohjalla bakteerit käyttävät humusta ravinnokseen hapettamalla sitä.

Itämeren rehevöittäjä on pohjan hapettomuus, jolloin pohjalle aikojen saatossa kertynyt fosfori pääsee liukenemaan. Hapekkaassa vedessä fosfori muuttuu liukenemattomaan muotoon ja hapekas vesi puhdistuu fosforista. Orgaanisia aineita on aina päässyt Itämereen, mutta Itämeri on sen kestänyt joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Meren kyky sitoa tai päästää fosforia lienee noin 5 tonnia fosforia vuodessa neliökilometriltä. Jos Suomenlahden pohja on hapeton 20% alalta, fosforia vapautuu 30 000 tonnia vuodessa. Ympäristöviranomaiset puhuvat ravinnekuormituksesta, mutta lukuja ei anneta. Suomenlahden valuma-alueella asuu vajaa 10 miljoonaa ihmistä, joiden fosforipäästöt ovat 1 g/päivä. Jos kaikki päätyisi Suomenlahteen, päästömäärä olisi 3650 tonnia vuodessa, 10% hapettoman pohjan tuotosta. Pietarin syyttämien rehevöitymisestä on suomalaisten politiikkaa, jolla peitellään ojituspäästöjä.

Tiedän vain Suomen ojituksista 1950-1980, jossa kaivettiin 20% maan pinnasta suurille valtaojille. Näistä mereen valui satoja miljoonia tonneja humusta, joka kulutti ajan myötä pohjan happivarat. Tämä tapahtui etenkin Suomen lahdella, jonne Kymijoen ja Vuoksen vedet virtasivat. Suomenlahdella näkyi mittauksissa kaksi hapettomuushuippua. Toinen kymmenen vuotta viivästyneenä, kun Vuoksen vedet pysähtyivät noin 10 vuodeksi Laatokkaan.

Terveessä Itämeressä on pohjallakin happea muutama gramma kuutiometrissä. 10 metrin pohjavedessä happea on kaikkiaan noin 10 miljoonaa tonnia. Ainoa mahdollinen hapen hävittäjä on valtava happea kuluttavan aineen päästä. Tähän kyllä riittää ne sadan miljoonat humustonnit, joita ojituksen aikana ja jälkeen mereen pääsivät.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat