Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Voi tätä suorittaa millään muulla tavalla kuin vain elämällä omaa elämäänsä? Voiko ihminen elää koko elämänsä läpi niin että hänen oma itsensä jää hänelle täysin tuntemattomaksi?

Ovatko toisten ihmisten näkemykset sinusta itsestäsi enemmän avuksi vai haitaksi?

Kommentit (10)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Voi kait sitä elää tuntematta itseään aika helpostikin. Onhan sitä kaikenmaailman sovittamattomia ristiriitoja ihmisessä ja hänen minäkuvassaan, ihanne ei vastaa todellisuutta, luuloa pidetään tiedon väärtinä jne.

Esim. jokainen meistä on keskimääräistä älykkäämpi, keskimääräistä sosiaalisempi tai introvertimpi jne. Mikä se mielikuva nyt kelläkin on. Itsekin luulin pitäväni asiakaspalvelusta ammattina 15 vuotta, kunnes tutustuin itseeni paremmin ja totesin, että se onkin helvetin kuormittavaa ja stressaa minua ihan liikaa. Niin sitä taas oppi itsestään. Sairastumisen jälkeen ja terapian kautta olen muuttunut ihmisenä aika paljonkin. En ehkä ulos päin, vaan nimenomaan sisään päin. Olen edelleen se ihminen kuin olen, mutta katson itseäni ylempää ja vähän eri kulmasta. Kuva on muuttunut.

Toisten ihmisten näkemykset voivat olla sekä avuksi että haitaksi. Joskus harvoin olen kuullut jonkun esittävän itsestäni aivan yllättävän havainnon ja tällöin on aina itsereflektion paikka: onko havannoija oikeassa vai onko hänen käsityksensä peräti kokonaan virheellinen, huonosti artikuloitu (on oikeassa mutta selitti väärillä sanoilla tarkottaen vähän eri asiaa) vai osuiko tyyppi naulan kantaan. Yleensä nuo naulan kantaan osumiset on sellaisia, jotka itsekin tietää, mutta ei ole osannut tiedostaa ennen kuin joku pukee ne sanoiksi.

Hämmentää.

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Mitä paremmin itsensä tuntee sitä helpommaksi elämä muuttuu. Kannattaa antaa itselleen aikaa ja tutustua itseensä kaikessa hiljaisuudessa ilman häiriötekijöitä. Ystävien rehelliset kaunistelemattomat näkemykset voivat auttaa paljonkin näkemään itsensä sellaisena kuin on, jos on rehellinen itselleen.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

On kait sitä tullut pohdittua.

Olen arvokas keskenäni ja samanaikaisesti miljoonien muiden joukossa yhtä mitätön kuin kilo papaijaa. Ystävät on mukava lisä, mutta en kaipaa onnellisuuden tueksi ketään. Pärjään siis mainiosti keskenäni ja nautin miettiä asiota, koska kelailee juttuja. Sattuu olemaan oma vaivani. Useamman muunkin varmasti.

+ Joskus ehkä hyväkin uskoa ns. liikaa itseensä. Yllättää itsensä tekstuaalilla. Subrice. Mikä ei ehkä muille aukea, mutta silloinhan ollaan lähes asian ytimessä.

Hyvin polkee.

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332
Liittynyt13.9.2013

Itse nyt tällä hetkellä ajattelisin tästä tähän tapaan:

En usko, että itseensä tutustuminen on projekti, jonka voi aloittaa aikuisena ja jonka voi suorittaa loppuun niin, että voi sanoa tuntevansa itsensä. Ajattelen, että koko elämä on itseen tutustumista. Kun pieni vauva nostaa kätensä ilmaan ja katselee niitä, se on itseen tutustumista. Kun kokeilee jotain ihan uutta ja toteaa, että opin tätä, osaan tämän, nautin tästä, tai että en pidä tästä, tämä ei sovi minulle, se on itseen tutustumista. Ja tietenkin se, mitä kai yleensä itseensä tutustumiseksi kutsutaan, eli se, että oppii vähän paremmin ja syvemmin ymmärtämään oman toimintansa motiiveja. Ja ehkä myös vastuun ottaminen omasta elämästä, sen tajuaminen, miten itse on vaikuttanut siihen, että itsestä ja omasta elämästä on tullut mitä on tullut.

Mutta kun ihmisen minuus ei ole staattinen ja muuttumaton, on itseen tutustuminen kai sitäkin, että huomaa omassa itsessä, omassa ajattelussa ja asenteissa tapahtuneita muutoksia. Että on alkanut toimia ja reagoida toisin kuin ennen. Ja sitä että huomaa, miten jotkut asiat ovat säilyneet muuttumattomina. 

Ja kun päivä päivältä vanhenemme ihan fyysisestikin, niin kai senkin tajuaminen on osa itseen tutustumista. Sen oivaltaminen, mikä on mennyttä ja mikä kaikki vielä on mahdollista.

Tavallaan ymmärrän, että tätä pidetään tärkeänä. Onhan oma itse lopulta ainut mitä meillä on. Ja jos emme ole sovussa itsemme kanssa, emme kai voi olla sitä muidenkaan kanssa ( - mikä klisee, sori!). En minä tiedä, mutta luulen, ettei itseensä voi tutustua itseensä käpertymällä ja itseään alati pohtimalla, vaan elämällä, kokemalla, näkemällä, olemalla tekemisissä muiden kanssa ja kuuntelemalla heitä, tutustumalla elämän ja maailman ilmiöihin ja ennen kaikkea olemalla rehellinen toisille ja itselle.

Puuvilla SamI
Seuraa 
Viestejä851
Liittynyt25.12.2008

Innolla odotan koska itsetutkiskelun suuri "guru" Sand saapuu näyttämölle.
Se kun on lukenu itsestä ja itsetutkiskelusta paljon kirjoja ja se jopa ymmärtää niitä.
(Jokohan tämä riittäis sen könyymään nurkasta esille. vink.)

Vaan hyvä aihehan tämä on. 

 

Huolehdi bisneksestä niin bisnes huolehtii sinusta.

Puuvilla SamI
Seuraa 
Viestejä851
Liittynyt25.12.2008

Oon sitä mieltä että ihmiset jotka tuntee hyvin itsensä niin ymmärtää myös paremmin muita.
Kaikki mitä itsestä matkanvarrella löytyy niin löytyy myös muista jossakin muodossa. Jos ei osaa tai uskalla arvioida itseään niin väittäisin että toisen ihmisenkin ymmärtäminen jää aika pinnalliseksi.

Huolehdi bisneksestä niin bisnes huolehtii sinusta.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Mittailee ja tutkii itsensä, hyväksyy ja koittaa parhaansa oppien päivittäin. Kait siinä samalla muitakin ymmärtää. Rantanaisia olisi voinu taas ymmärtää, mutta sinne ne menee jonnekin joukahaisen Stubin luokse tai minne lie. 

Hyvin polkee.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Voiko itseensä tutustuminen johtaa myös itsensä rakastamiseen? Jos on jäänyt eletystä elämästä sellaisia mielikuvia että ei ole rakkauden arvoinen, niin onko tavallaan "uskonut omiin huhupuheisiinsa omasta kehnoudestaan"? Vähän kuin että jos kuulisi jostain ihmisestä kokoajan ikäviä kertomuksia, alkaisi inhoamaan häntä, eikä haluaisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä. 

Mutta toisaalta kun esim. parisuhteessa voi tapahtua vuosikymmenien saatossa kyllästyminen kumppaniin vaikka miten olisi alkuun ollut auvoista, niin miksei sitten muka omaan itseenkin voisi kyllästyä? Entä jos haluaa eron itsestään? Sehän ei niin vain tapahdu, se rutjake raahautuu kokoajan mukana ja "soittaa kännipuheluita" eli vaatii huomiota kuin pikkulapsi. 

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009
Rousseau

Voi tätä suorittaa millään muulla tavalla kuin vain elämällä omaa elämäänsä? Voiko ihminen elää koko elämänsä läpi niin että hänen oma itsensä jää hänelle täysin tuntemattomaksi?

Ovatko toisten ihmisten näkemykset sinusta itsestäsi enemmän avuksi vai haitaksi?

Meditoimalla. Joogaamalla. Kahden em. yhdistelmällä myös. Suosittelen lämpimästi.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat