Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Peruskoulun matematiikkaa, sain vastaukseksi 48 vaikka kirja kertoo 49 olevan oikea vastaus. 

 

5+5x2+32+(-4-26):3+12 =

 

onko joku pyöristys vai mikä, kun ei täsmää. Olen 2. päivää tätä miettinyt. 

Sivut

Kommentit (16)

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
tiäremiäs

jep jep.  meni nuo miinus ja plusmerkit sekaisin.   -- on + ja +- on miinus tai jotain. ok heh. :)

Miten sait 48?

くそっ!

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Jerry Cotton

Koka osaa laskee saman tolla?

Kiinalaiset varmaan.

Niillä on aika kovat vaatimukset vähän kaikessa, minusta tuntuu, ihmettelen siksi sitä että mikseivät saa enempää ihmeitä aikaan? Onko se juuri siinä että eivät kerkiä, kun ei vapaa-aikaa ollenkaan, kun pelkkä hengissä selviäminen vaatii niin paljon suorittamista?

Jos tuo on yhtään sellainen kalu mitä kiinalaiset käyttää, niin näkevät tuon varmaan ihan eri lailla kuin minä. Minulle tuossa on helmitaulu, jolla en osaisi tehdä oikein mitään, lähinnä koriste tai leikkikalu. Niillä varmaan alkaisi heti pörrätä kaikki laskut silmissä. Tuokin helmien paikoitus kuvassa merkitsisi niille varmaan jotakin syvällistä mistä minulla ei ole aavistustakaan.

Aina kun joku tohkeissaan kertoo kun ollaan vaikka jossain tämän lapsuuden paikoissa kävelyllä, niin mietin että tämä henkilö näkee nämä maisemat aivan eri lailla kuin minä. Sama juttu toisinpäin, jos ollaan minun lapsuuden paikoissa niin harmittaa, kun tiedän, ettei toinen koe tässä mitään, hän ei voi ymmärtää mitä tuokin puu ja tuo kivi merkitsee minulle. Hänelle ne on vaan kivi ja puu. Sille ei mahda mitään, sitä on turha yrittää ihmiselle selittää että tämä kivi on tärkeä. Hän sanoisi vain että "niin varmastikin, uskon".

Ajatelkaa kuinka subjektiivista elämä loppujen lopuksi on. Kuinka tämä sama ilmiö pätee vähän kaikkeen.

Oletteko muuten koskaan tulleet tuttuun paikkaan sellaista reittiä jota ette ole aikaisemmin tulleet, ja ensin katsoneet sitä tuttua paikkaa ikään kuin vieraana paikkana, koska ette tajunneet olevanne siellä. Ja siinä vaiheessa kun tapahtuu se hahmotus siellä aivoissa, että täähän on tämä paikka, niin siellä ikään kuin muljahtaa koko käsitys ympäristöstä aivan toiseksi. Visuaalisesti mikään ei muutu, mutta hahmotuksen kannalta kaikki muuttuu. Sitä oli katsonut sitä paikkaa ikään kuin eri silmin, liittänyt siihen ihan erilaisia tuntemuksia ja perspektiivejä, ja sitten kun siitä tulikin yhtäkkiä se ennestään tuttu paikka niin tuo kaikki pyyhkiytyi pois ja aiemmat kokemukset korvasivat ne. Saman paikan voi nähdä ja kokea niin eri tavoin.

Tuo kokemus paikasta voi myös muuttua ajan kanssa vähitellen, kun saa lisää informaatiota sen ympäriltä.

くそっ!

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1567
Liittynyt12.4.2005
Ronron

Oletteko muuten koskaan tulleet tuttuun paikkaan sellaista reittiä jota ette ole aikaisemmin tulleet, ja ensin katsoneet sitä tuttua paikkaa ikään kuin vieraana paikkana, koska ette tajunneet olevanne siellä. Ja siinä vaiheessa kun tapahtuu se hahmotus siellä aivoissa, että täähän on tämä paikka, niin siellä ikään kuin muljahtaa koko käsitys ympäristöstä aivan toiseksi. Visuaalisesti mikään ei muutu, mutta hahmotuksen kannalta kaikki muuttuu. Sitä oli katsonut sitä paikkaa ikään kuin eri silmin, liittänyt siihen ihan erilaisia tuntemuksia ja perspektiivejä, ja sitten kun siitä tulikin yhtäkkiä se ennestään tuttu paikka niin tuo kaikki pyyhkiytyi pois ja aiemmat kokemukset korvasivat ne. Saman paikan voi nähdä ja kokea niin eri tavoin.

Tuo kokemus paikasta voi myös muuttua ajan kanssa vähitellen, kun saa lisää informaatiota sen ympäriltä.

Monestikin hiihdellessäni tai samoillessani metsässä olen tullut tuttuun paikkaan sellaisesta suunnasta, jota en tullessani olettanut. Syy tähän on se, että en yleensä käytä GPS:ää, karttaa tai kompassia liikkuessani alueilla, jotka ovat minulle jokseenkin tutut. Siksi reitit ovat mitä ovat, kun polkuja tai muita uria on niukalti.

Silloin tapahtuu juuri tuo kuvaamasi ilmiö.

Vanha jäärä

Puuvilla SamI
Seuraa 
Viestejä851
Liittynyt25.12.2008
Ronron
Jerry Cotton

 

 

 

Koka osaa laskee saman tolla?

 

 

Kiinalaiset varmaan.

Niillä on aika kovat vaatimukset vähän kaikessa, minusta tuntuu, ihmettelen siksi sitä että mikseivät saa enempää ihmeitä aikaan? Onko se juuri siinä että eivät kerkiä, kun ei vapaa-aikaa ollenkaan, kun pelkkä hengissä selviäminen vaatii niin paljon suorittamista?

Jos tuo on yhtään sellainen kalu mitä kiinalaiset käyttää, niin näkevät tuon varmaan ihan eri lailla kuin minä. Minulle tuossa on helmitaulu, jolla en osaisi tehdä oikein mitään, lähinnä koriste tai leikkikalu. Niillä varmaan alkaisi heti pörrätä kaikki laskut silmissä. Tuokin helmien paikoitus kuvassa merkitsisi niille varmaan jotakin syvällistä mistä minulla ei ole aavistustakaan.

Aina kun joku tohkeissaan kertoo kun ollaan vaikka jossain tämän lapsuuden paikoissa kävelyllä, niin mietin että tämä henkilö näkee nämä maisemat aivan eri lailla kuin minä. Sama juttu toisinpäin, jos ollaan minun lapsuuden paikoissa niin harmittaa, kun tiedän, ettei toinen koe tässä mitään, hän ei voi ymmärtää mitä tuokin puu ja tuo kivi merkitsee minulle. Hänelle ne on vaan kivi ja puu. Sille ei mahda mitään, sitä on turha yrittää ihmiselle selittää että tämä kivi on tärkeä. Hän sanoisi vain että "niin varmastikin, uskon".

Ajatelkaa kuinka subjektiivista elämä loppujen lopuksi on. Kuinka tämä sama ilmiö pätee vähän kaikkeen.

Oletteko muuten koskaan tulleet tuttuun paikkaan sellaista reittiä jota ette ole aikaisemmin tulleet, ja ensin katsoneet sitä tuttua paikkaa ikään kuin vieraana paikkana, koska ette tajunneet olevanne siellä. Ja siinä vaiheessa kun tapahtuu se hahmotus siellä aivoissa, että täähän on tämä paikka, niin siellä ikään kuin muljahtaa koko käsitys ympäristöstä aivan toiseksi. Visuaalisesti mikään ei muutu, mutta hahmotuksen kannalta kaikki muuttuu. Sitä oli katsonut sitä paikkaa ikään kuin eri silmin, liittänyt siihen ihan erilaisia tuntemuksia ja perspektiivejä, ja sitten kun siitä tulikin yhtäkkiä se ennestään tuttu paikka niin tuo kaikki pyyhkiytyi pois ja aiemmat kokemukset korvasivat ne. Saman paikan voi nähdä ja kokea niin eri tavoin.

Tuo kokemus paikasta voi myös muuttua ajan kanssa vähitellen, kun saa lisää informaatiota sen ympäriltä.

Toi on venäläinen helmitaulu. Noi neljä helmee on kuulemma desimaalipilkun jälkeen. Kiinalaisessa helmitaulussa on 2x5 arvosta helmee vasemmalla ja 5x1 arvosta helmee oikeella eli jokainen rivi antais 15. Sitä yhtä vitoshelmee ei tartte käyttää. Japanilaisilla on 1 vasemmalla ja neljä oikeella. Eli sillä saa 9 per rivi.
Ajattelin hommata skidille kun se jo laskee (vois auttaa isompien numeroitten hahmottamisessa)

Toi tuttu vieras paikka ilmiö tapahtu pari päivää sitte lenkillä. Juoksin ihan sitä samaa lenkkiä, mutta olin syvästi ajatuksissani. Havahduin ajatuksistani ja se tuntu melkeen kun olis unesta heräänny. Mulla oli hetken aikaa vaikeuksia hahmottaa missä kohtaa lenkkiä mä olen. Kaikki oli menny ihan vaan selkärangasta.

 

 

Huolehdi bisneksestä niin bisnes huolehtii sinusta.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Jerry Cotton
Ronron
Jerry Cotton

 

 

 

Koka osaa laskee saman tolla?

 

 

Kiinalaiset varmaan.

Niillä on aika kovat vaatimukset vähän kaikessa, minusta tuntuu, ihmettelen siksi sitä että mikseivät saa enempää ihmeitä aikaan? Onko se juuri siinä että eivät kerkiä, kun ei vapaa-aikaa ollenkaan, kun pelkkä hengissä selviäminen vaatii niin paljon suorittamista?

Jos tuo on yhtään sellainen kalu mitä kiinalaiset käyttää, niin näkevät tuon varmaan ihan eri lailla kuin minä. Minulle tuossa on helmitaulu, jolla en osaisi tehdä oikein mitään, lähinnä koriste tai leikkikalu. Niillä varmaan alkaisi heti pörrätä kaikki laskut silmissä. Tuokin helmien paikoitus kuvassa merkitsisi niille varmaan jotakin syvällistä mistä minulla ei ole aavistustakaan.

Aina kun joku tohkeissaan kertoo kun ollaan vaikka jossain tämän lapsuuden paikoissa kävelyllä, niin mietin että tämä henkilö näkee nämä maisemat aivan eri lailla kuin minä. Sama juttu toisinpäin, jos ollaan minun lapsuuden paikoissa niin harmittaa, kun tiedän, ettei toinen koe tässä mitään, hän ei voi ymmärtää mitä tuokin puu ja tuo kivi merkitsee minulle. Hänelle ne on vaan kivi ja puu. Sille ei mahda mitään, sitä on turha yrittää ihmiselle selittää että tämä kivi on tärkeä. Hän sanoisi vain että "niin varmastikin, uskon".

Ajatelkaa kuinka subjektiivista elämä loppujen lopuksi on. Kuinka tämä sama ilmiö pätee vähän kaikkeen.

Oletteko muuten koskaan tulleet tuttuun paikkaan sellaista reittiä jota ette ole aikaisemmin tulleet, ja ensin katsoneet sitä tuttua paikkaa ikään kuin vieraana paikkana, koska ette tajunneet olevanne siellä. Ja siinä vaiheessa kun tapahtuu se hahmotus siellä aivoissa, että täähän on tämä paikka, niin siellä ikään kuin muljahtaa koko käsitys ympäristöstä aivan toiseksi. Visuaalisesti mikään ei muutu, mutta hahmotuksen kannalta kaikki muuttuu. Sitä oli katsonut sitä paikkaa ikään kuin eri silmin, liittänyt siihen ihan erilaisia tuntemuksia ja perspektiivejä, ja sitten kun siitä tulikin yhtäkkiä se ennestään tuttu paikka niin tuo kaikki pyyhkiytyi pois ja aiemmat kokemukset korvasivat ne. Saman paikan voi nähdä ja kokea niin eri tavoin.

Tuo kokemus paikasta voi myös muuttua ajan kanssa vähitellen, kun saa lisää informaatiota sen ympäriltä.

Toi on venäläinen helmitaulu.

Aijaa.. ei sitten mitään.

くそっ!

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005
Ronron

Kiinalaiset varmaan.

Niillä on aika kovat vaatimukset vähän kaikessa, minusta tuntuu, ihmettelen siksi sitä että mikseivät saa enempää ihmeitä aikaan? Onko se juuri siinä että eivät kerkiä, kun ei vapaa-aikaa ollenkaan, kun pelkkä hengissä selviäminen vaatii niin paljon suorittamista?

Kiinalaiset ovat kyllä erittäin ahkeria ja tiedollisesti ja älyllisesti fiksuja, mutta he haaskaavat resurssinsa tiukkaan hierarkkiseen sosiaaliseen kulttuuriinsa. He eivät voi tehdä mitään luovaa ratkaisua saamatta käskyä johtajaltaan. Jos voisikin yhdistää länsimaisen vapauden ja luovuuden kiinalaiseen ahkeruuteen, mutta ne taitavat olla pitkälti toisensa poissulkevia asioita.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10169
Liittynyt20.1.2013

Toisaalta tuo Neutronin hieman kliseemäisesti yleistetty kuvaus kiinalaisista ei ole estänyt heitä saavuttamasta suuriakin.

Tietenkin Kiinan muuri pompsahtaa ensimmäisenä mieleen, mutta kuinka moni tietää, että se oli kiinalaisen työntekijävoimin jolla aikaansaatiin aikoinaan transkontinentaalisen junaradan toteutumisen (itäpuolelta, Centarl Pacifikin leivissä) Amerikassa 1880-luvulla?

Sitä pidettiin toteuduttuaan aikalaistensa mielestä yhtenä ihmisen luomista 7 maailman tekniikan ihmeestä.

Eikös sellainen olisi täydellinen todiste siitä että ns länsimaisen vapauden yhdistäminen kiinalaiseen ahkeruuteen on toteutunut, eikä poissulkeneet toisensa?

 

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Ehkä jossain Japanissa nuo ahkeruus ja luovuus ovat kohdanneet jossain määrin. Kun ne kehittelee vähän kaikenlaista aina. Toisaalta ei vielä mitään maailmaa mullistavaa, kai.

くそっ!

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10169
Liittynyt20.1.2013

Niin, mikäli ei pidä toisten tekemien kehitelmien kopioimisen ja samalla sen laadun parantamisen siinä samassa yhteydessä minään maailmaa mullistavana.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10169
Liittynyt20.1.2013

Edit: Siis Amerikan länsipuoleltahan tuo Central Pacific rataosuus tietenkin aloitettiin, ja lisäksi työ tehtiin 1860-luvulla, eikä 1880-luvulla, kuten virheellisesti aiemmin esitin.

 

Puuvilla SamI
Seuraa 
Viestejä851
Liittynyt25.12.2008
Ronron
Jerry Cotton

Toi on venäläinen helmitaulu.

Aijaa.. ei sitten mitään.

Tommosella pitäis opetella laskemaan. Luulen että osaisin, mutta tarttis käytännössä kokeilla.
Plus laskut taitaa mennä ja ehkä miinuslaskutkin, mutta kuinka ne jakaa ja kertoo noilla saatikka tekee jotain monimutkasempaa?

Jotkut kuulemma pystyy kuvittelemaan ton helmitaulun päähänsä ja laskemaan nopeesti isojakin lukuja.

Äkkipäätään vois kuvitella että japanilainen helmitaulu olis helpoin.

Kiinalainen helmitaulu

Japanilainen helmitaulu

Venäläinen helmitaulu

Huolehdi bisneksestä niin bisnes huolehtii sinusta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat