Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bohrin_säde

 

Bohrin säde on alimman elektronikuoren leveys eli sen radan leveys, jota pitkin pienimmässä energiatilassa oleva elektroni kulkee. Mutta sillä tuntuu olevan tosi paljon muutakin merkitystä.

"Niinpä hiukkasten rataliikkeen impulssimomentti on aina jokin redosoitu Plancin vakio : n monikerta, mutta fermionien spin-impulssimomentti on puolet siitä."

Se on nähdäkseni myös pienin mahdollinen impulssimomentti ainakin kun sen jakaa kahdella. Eli fermionien impulssimomentti on noin puoli ångströmiä kuten Bohrin säde.

"missä kvanttiluku s on joko kokonaisluku tai puoliluku, s=0,1/2,1,3/2,... ja on redusoitu Planckin vakio jaettuna 2pii :llä. Jos spin on kokonaisluku, kyseessä on bosoni, jos puoliluku, kyseessä on fermioni."

Eli myös spinin monikerrat muodostuvat Bohrin säteestä.

Bohrin säde = alimman elektronikuoren leveys = elektronin alimman energiatilan säde = puoli spiniä = Impulssimomentin vähimmäismitta = Energian vähimmäismitta

Ja vielä se on tärkeä Heiselbergin epätarkkuusperiaatteen kannalta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heisenbergin_epätarkkuusperiaate

paikkaan sidotun liikemäärän vähimmäismitta on Bohrin säde

aikaan sidotun energian vähimmäismäärä on Bohrin säde

 

Entä sitten pimeä energia ja pimeä massa. On olemassa impulssimomentin säilymislaki ja liikemäärän säilymislaki samaten kuin energian ja massan säilymislaki. Jotain tekemistä noilla neljällä on keskenään.

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Säilymislaki

 

h / 2pii = Redusoitu Plancin vakio

Redusoitu Plancin vakio / 2 = Bohrin säde.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sivut

Kommentit (19)

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

h / 2pii = Redusoitu Plancin vakio

6.62606957 / 6.282 = 1.054 10pot-34 J s

Tällaisia observaabelipareja ovat esimerkiksi hiukkasen paikka ja liikemäärä, joille epätarkkuusperiaatteen mukaan pätee kaava

Redusoitu Plancin vakio / 2

1.054 / 2 = 0.52728587

Vastaavanlainen epätarkkuusrelaatio on voimassa myös energialle ja ajalle:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heisenbergin_epätarkkuusperiaate

Bohrin säde puolestaan on = 5.291 772 10pot-11 metriä 

Ryhdyin tutkimaan Wikipedian avulla onko epätarkkuusrelaation tuloksella ja Bohrin säteellä jotakin yhteistä tekijää kun niiden numeerinen arvo muistuuttaa toistaan:

527 ja 529

Ensin tietoa Bohrin säteestä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Klassinen_elektronin_säde

Klassinen elektronin säde on yksi kolmesta atomifysiikassa tärkeästä pituusyksiköistä, joista kaksi muuta ovat Bohrin säde ja elektronin Comptonin aallonpituus . Klassinen elektronin säde on muodostettu elektronin massan , valonnopeuden ja elektronin varauksen avulla. Bohrin säde on muodostettu elektronin massan ja varauksen sekä Planckin vakion avulla, Comptonin aallonpituus taas elektronin massan, Planckin vakion ja valonnopeuden avulla. Jokainen näistä kolmesta pituudesta voidaan muodostaa toisistaan kertomalla tai jakamalla muut hienorakennevakiolla

 

Artikkelista Planckin vakio löytyi tieto, että 

Niinpä hiukkasten rataliikkeen impulssimomentti on aina jokin Redusoidun Planckin vakio:n monikerta, mutta fermionien spin-impulssimomentti on puolet siitä. Redusoitu Planckin vakio esiintyy muissakin kvanttimekaniikan perusyhtälöissä kuten Heisenbergin epätarkkuusperiaatteessa ja Schrödingerin yhtälössä.

Eli tuossahan väitetään, että fermionien spin on Redusoitu Planckin vakio / 2

Eli sama kaava ja luku kuin saadaan Heiselbergin epätarkkuusperiaatteesta eli vastaus on taas samainen Bohrin säde tai epätarkkuusrelaation minimitulos. Eli fermionien spin on sama kuin nuo kaksi edellämainittua ja Bosonien spin on siten myös johdettavissa Bohrin säteestä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Spin

Tavanomaisia esimerkkejä fysikaalisten suureiden kvantittumisesta ovat energian, spinin ja impulssimomentin kvantittuminen niin, että ne fysikaalisessa mittauksessa voivat saada vain diskreettejä arvoja.

Nuo diskreetit arvot ovat siis ainakin spinin kohdalla Bohrin säteen monikertoja; niin ilmeisesti myös on laita impulssimomentin kanssa, mutta energiasta en tiedä.

 

Mutta ainahan voi olla yhteensattumaa, että Redusoitu Planckin vakio jaettuna kahdella on lähellä Bohrin säteen pituutta???

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

"Bohrin säde on muodostettu elektronin massan ja varauksen sekä Planckin vakion avulla, Comptonin aallonpituus taas elektronin massan, Planckin vakion ja valonnopeuden avulla. Jokainen näistä kolmesta pituudesta voidaan muodostaa toisistaan kertomalla tai jakamalla muut hienorakennevakiolla"

 

Säilymislakien kannalta diskreetit kvantit lienevät tärkeitä, mutta tuo, että nuo osatekijät voidaan ehkä jakaa hienorakennevakiolla saa ajattelemaan jotakin pienempää kuin K-kuoren leveys ja elekrtonin matalimman energian säde.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hienorakennevakio

 

Hienorakennevakion kaava:

Alkeisvaraus potenssiin kaksi / Red. Plancin vakio kertaa valon nopeus

kertoo minulle, että kun bosoni tai fotoni saavuttaa valonnopeuden ja ylittää sen Red. Plancin vakion luvulla hajoaa alkeisvaraus kahteen osaa eli alkeisvarauksesta otetaan neliöjuuri.

Tuo alkaa kuitenkin kuvata ehkä parhaiten magnetismin ja erilaisten kenttien asioita?

Tulee muistaa, että:

QED:ssa kasvaa LOGARITMISESTI energian suhteen, kun vuorovaikutuksen energia kasvaa. Edellä esitetty havaittu hienorakennevakion lukuarvo kuvaa kytkentävakion suuruutta energialla, joka vastaa elektronin massan suuruutta. Hienorakennevakion LIUKUVUUS täytyy ottaa

jussipussi
Seuraa 
Viestejä36448
Liittynyt6.12.2009
Titanic

Sitten hieman lisää systemaattista kokeilua luonnonvakioiden arvoilla:

Kun alkeisvarauksesta otetaan neliöjuuri ja se jaetaan Red. Plancin arvo kertaa valon nopeus saadaan arvoksi vakio nimeltä: YDINMAGNETONI. 5.0677311

Sattumaa vai ei? En tiedä, koska Googlella ei löydy mitään tietoa Ydinmagnetonista.

 http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_magneton

 The nuclear magneton, calculated by using the mass of the proton (rather than that of the electron, used to calculate the Bohr magneton) equals 1/1,836 Bohr magneton.

http://global.britannica.com/EBchecked/topic/421719/nuclear-magneton

http://physics.nist.gov/cgi-bin/cuu/Value?munev

http://en.wikipedia.org/wiki/Bohr_magneton

Ei ole pitkä keskustelu:

http://www.physicsforums.com/showthread.php?t=29619

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

Joo, oli toi vähän hatusta heitetty kaava multa. Ja saattaa olla sattumaa tässä tapauksessa, että noi luvut muistuttivat toisiaan. Halusin vain harjoitella logaritmin käyttöä ja kaavojen vapaata kokeilua. Toisaalta nuo esittämäsi linkit taisivat olla protonin ja neutronin näkökulmasta.

 

The Bohr magneton is the magnitude of the magnetic dipole moment of an orbiting electron with an orbital angular momentum of one ħ.

Kumpaakohan tässä tarkoitetaan, kiertoradan magneettista dipolia vai spin-magneettista dipolia?

Vai jotenkin niiden välistä suhdetta? Magneettisen dipoli momentin suhde Liikemäärään tai pyörimismomenttiin? ?? ?

Tarkoittaako tuo, että radalla kiertävän elektronin magneettinen dipolimomentti vastaa sitä lukuarvoa, jonka elektronin pyörimismomentti tai spin kerrottuna kahdella aiheuttaa.

Eli onko radalla etenevän elektronin magneettinen dipolimomentti = 2 kertaa elektronin pyörimismomentti (= Redusoitu Plancin vakio)?

Vai onko radalla etenevän elektronin magneettinen dipolimomentti = Magneettisen momentin Lukuarvo plus 2 kertaa elektronin spin. Eli ynnätäänkö tässä magnettinen momentti ja elektronin impulssimomentti keskenään? Jos niin tehdään minkä vuoksi elektronin yhteydessä spin onkin bosonin spiniä vastaava eikä 1/2.

Eli onko Bohrin magnetoni: radalla kiertävän elektronin magneettinen dipoli plus kaksi kvanttia?

 

Olen tässä vaiheessa vähän pihalla! En hahmota vielä täysin kvantteja, momentteja ja magnetismia. Tärkeintä oli saada selvyys Heiselbergin epätarkkuusperiaatteeseen, joka on askarruttanut mieltäni siitä lähtien kun luin sen selityksen Stephen Hawkingin kirjasta Ajan lyhyt historia. Kaksi identtistä hiukkasta eivät voi kulkea rinnakkain samaan suntaan samalla nopeudella.

 

Niiden suhteessa toisiinsa pitää olla vähintään yhden kvantin eroavaisuus.

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

The nuclear magneton, calculated by using the mass of the proton (rather than that of the electron, used to calculate the Bohr magneton) equals 1/1,836 Bohr magneton.

Onkohan tuossa jokin virhe kun yritetään miettiä kuinka protonin magnetoni muunnetaan elektronin magnetoniksi. Tuo luku 1,836 kuvastaa protonin ja elektronin massan välistä suhdetta, mutta kun kerron tuon 3,152451 (protonin magnetoni) luvulla 1,836 EN SAA tulokseksi elektronin magnetonia eli Bohrin magnetonia.

Sen sijaan kun kerron 3,152451 kertaa elektronin ALKEISVARAUS 1,602..... niin päädytään Bohrin magnetoniin eli elektronin magnetoniin.

Eli suhde olisikin 1 / 1,602.... eikä 1 / 1,836.

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

Ja nyt seuraa sitten mainoskatko, eli tulee LUULTAVASTI TÄYTTÄ SATUA:

http://plus.edilex.fi/data/sdliite/liite/4354.pdf

 

Sitten tässä ihan systemaattista haulikkoammuntaa eli täysin hatusta temmattuja
huomioita:

Koska Bohrin Magnetoni on noin viisi kertaa Redusoitu Planckin vakio niin ajattelin
mikäli tuo englanninkielisen jutun ymmärsin oikein niin se muodostuu radalla kiertävän
elektronin magneettisesta dipolista plus redusoidusta Plancin vakiosta.

Eli 4 + 1 = 5

Jostain syystä mieleeni tuli etsiä tietoa magneettikentistä ja koska tuo on 5 laitoin
Googleeen hakusanaksi 5 Hz magneettikenttä. Se palautti dokumentin, jossa oli seuraavia
arvoja luultavasti SATTUMALTA?

Taajuusalue

Sähkökentän
voimakkuus
(V/m)

Magneettikentän
voimakkuus
(A/m)

Magneettivuon
tiheys
(T)

- 1 Hz *** 0 *** - 3,210pot4 *** 4,010pot4
1 – 8 Hz *** 10 000 *** 3,210pot4/f2 *** 4,010pot4/f2
8 – 25 Hz *** 10 000 *** 4000/f *** 5000/f
0,025–0,8 kHz *** 25010pot3/f *** 4000/f *** 5000/f
0,8-3 kHz *** 25010pot3/f *** 5 *** 6,25
3-100 kHz *** 87 *** 5 *** 6,25

Eli 5 Hz arvot
10 000 V / m sähkökentän voimakkuus
3,2 pot4 A / m magneettikentän voimakkuus
4,0 pot4 A / m2 magneettivuon tiheys

Nuo luvut ovat täsmälleen samat? kuin mitä on magneettisella dipoli momentilla kun yksi elektroni
kiertää protonia????
3,2 = protonin magnetoni
4,0 = elektronin magnetoni miinus Redusoitu Plancin vakio
10 000 V = ??? ehkä kuvastaa tuota miinustettua Red. Planckin vakiota eli K-kuoren leveyttä kerrotuuna kahdella ja elektronin sädettä kerrottuna kahdella????

Tästä näkyy, että magneettikentän voima pienenee verrattuna magneettikentän vuon tiheyteen???

Mutta tämä systemaattinen hakuammunta saattaa olla täyttä SATUA tai POTASKAA????

Joskus vaan ihmettelee kuinka jonkun taulukon lukuarvot täsmäävät kuin nappi silmään, vaikka
niillä ei ole mitään tekemistä ehkä asian kanssa.

Mutta ainakin opin tässä tutkimaan Magneettikentän voimaa ja Magneettivuon tiheyttä Wikipedian avulla. Suurin ongelma on tuo magneettikentän taajuus eli 5 Hz. En vain käsitä miksi magneettikentällä olisi joku taajuus. Lähdin siitä, että mietin MIKÄ ON MATALIN MAHDOLLINEN TAAJUUS, JOLLA 5 kvantin magneettiset jutut (spin, elektroni kiertää orbitaalia etc.) voisi toimia. Päättelin että 5 Hz ihan hatusta tempaamalla on matalin taajuus, jolla tuollainen magneettinen juttu voisi toimia.

 

 

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

En oikein jaksa miettiä noita monimutkaisia kaavoja. Onneksi jutussa oli pari tarpeeksi yksinkertaista eli + e / n    ja  n kertaa a0 vanhan n2a0 asemesta. Nämä olivat tarpeeksi yksinkertaisia, jotta niihin voisi perehtyä ja niiden avulla voisi opiskella lisää.

Mitähän tuollaisen vangitun fotonin ja protonin yhdistetty sähkökenttä oikein merkitsee pimeän energian kannalta?

Bohrin mukaan: oli n sitten mikä tahansa e = 1.602, mutta entä tämä Millsin teoria?

Sen mukaan pienin mahdollinen alkeisvaraus hajoaa osiin e / n. Kuitenkin:

Jos sähködipoli eli varauspari (+ ja −) ovat erittäin lähellä toisiaan, makrotasossa tarkasteltaessa niiden kentät kumoavat toisensa ja kenttä näyttää nollalta. Näin esim. atomi tai kondensaattori näyttävät sähkökentän suhteen neutraaleilta, vaikka niissä on sekä negatiivisia että positiivisia varauksia. (Wikipedia- Sähkökenttä).

Kun tarkastellaan tuota Viestin 8 taulukkoa huomataan, että sähkökenttä on tasainen 10000 volttia 25 Hz asti ja juuri kun ajattelemme orbitaalien määrä 6 kerrottuna 4 kvantilla = 24.

Kun ylitetään tuo 24 Hz niin volttimäärä kasvaa 10 000 Voltista jopa 250 000 volttiin. On ikään kuin atomin raja olisi tuo 24 kvanttia ja sen jälkeen varaus pääsisi liikkumaan vapaasti poistuen atomin sisältä.

1-25 Hz on 10 000 V

> 25 Hz on 250 000 Volttia.

Eli mielenkiintoinen atomimalli ainakin noiden huippuyksinkertaisten kaavojen valossa, mutta onko sillä pimeän energian kanssa tai pimeän aineen kanssa tekemistä???

Itse ajattelen että koska Pyörimismäärä momentti ja Impulssimomentti tms. kuuluvat säilyvyyslain piiriin niin kuin energia ja massa niillä olisi jotakin tekemistä asian kanssa.

 

 

 

 

 

lenr
Seuraa 
Viestejä697
Liittynyt17.2.2012

Millsin teoria liittyy pimeään aineeseen sikäli, että se esittelee perustasoa pienemmät energiatilat. Teorian mukaan pimeä aine koostuu perustasoa pienemmällä tasolla olevista vetyatomeista.

Muutama muukin on esittänyt tämän suuntaista teoriaa, aika näyttää kenen teoria on lähimpänä totuutta.

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

Tieto sen kuin vain lisääntyy ja mielikuvitukselle annetaan siivet niille, jotka näistä eivät paljoa ymmärrä, mutta unelmoivat sitäkin enemmän.

Pitää siis ajatella avarasti ja suvaitsevaisesti ja hyväksyä sekin mahdollisuus, että Bohrin säde ei ole pienin mahdollinen mitta, vaan sekin voidaan jakaa osiin. Itse olin jo taipua sille kannalle, että Bohrin säde on kaikki kaikessa, mutta nyt avautuu aivan uusia näkökulmia. 

Kiitokset linkistä tuohon juttuun ja sanoistasi, jotka ovat ymmärrystä avartavat. Luulen, että tämä ketju on nyt aika tyhjiin ammennettu osaltani. Vain se jää kaipaamaan selitystä minkä vuoksi Neutronin magnetoni on miinus 1.9135 eli negatiivinen. Mutta erään kirjan mukaan kvarkkien salaisuudent paljastuvat yksi kerrallaan. Eli ne eivät paljastu yhdellä kertaa ja muistaakseni alaskvarkin ominaisuudet ovat vasta viimeisiä, jotka paljastuvat. Ensin täytyy molempien ylöskvarkkien ominaisuuksien paljastua.

Mielenkiintoinen yhteensattuma, että monissa kielissä on eräänlainen puoli- a kirjain esim. pohjoismaisissa kielissä: tanskassa ae ja muualla ä.

1/2a0 saattaa omata yhtymiä, jopa kielitieteseen.

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

Systemattisesti edeten onnistuin jotenkin kahden vakion laskemisessa jälleen.

Impedanssi ja Ensimmäinen säteilyvakio. Lähtökohta oli selvittää onko fotonilla massa?

Amerikkalaiset kirjoitukset väittävät, että se edellyttää, että nopeus > c

Päätin kokeilla Hienorakennevakion kaavaa eli e2 / Red. Planckin vakio kertaa c

Ylivalonnopeudeksi tuli tuon kaavan mukaan 316152.620495181624 km /s

Sitten piti selvittää E = mc2 mukaisesti fotonin energia ja massa.

Ensin Liikemäärä p = hv / c vastaus = 6.98766433038746688

Sitten energia E = cp vastaus = 2094849.06528578278834879104

Ja E = mc2

Saadaan

Fotonin massa = 2.3308339299140963979821000033296e-5
0,0000233 eV eli

3,7330714 × 10-24 joules

Luku muistuttaa Tyhjiön karakterista IMPEDANSSIA, mutta tuo on toki ohmia eikä joulea.

Impedanssi on magneettivakio kertaa c

Luku muistuttaa myös Ensimmäistä säteilyvakiota eli 3,741

Sätelyvakion kaava on 2pii kertaa hc2

Eli kuvittelisin näin, että fotonista saattaa itse hiukkasen edellä kulkea magneettisuutta tai säteilyä eli lämpöä. Tuo edellä kulkeva magneettisuus tai lämpö olisi sitten TAVALLAAN valon nopeutta edellä oleva tekijä.

Mielenkiintoista on, että tuo luku: 0,0000233 muistuttaa myös Kosmisen taustasäteilyn lämpötilaa.

"absorbtioviivoista avaruuden peruslämpötilaksi 2,3 K"

onko siis Kosminen taustasäteily fotonin edellä kulkevaa "ylivalonnopeuden" lämpösäteilyä.

 

 

ksuomala
Seuraa 
Viestejä2405
Liittynyt30.3.2014

Tätä ketjua lukiessa tulee jotenkin mieleen se kun yläasteella sain synttärilahjaksi casion fx-992 - laskimen missä oli niitä vakioita tallennettuna toista sataa ja niillä tuli leikittyä kaikenlaista.

 

P.S on se muuten jännä sattuma että myy_0 kertaa epsilon_0 on tasan tarkkaan 1 per (cee toiseen) ... eiku eihän se olekaan sattuma :) Mitä noihin muihin juttuihin ketjussa tulee niin ei välttämäti virallinen tiede tue että ihan kaikilla mainituilla asioilla olisi yhteyttä toisiinsa tyyliin Bohrin säde vs. puolikas h viivasta. Vaan hauska noilla varmaan on leikkiä.

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

Ei ole tämä virallista tiedettä. 

Ei ole hauska "leikkkiä" näillä. Yritän vain saada muut kiinni fysiikassa. Viimeksi olen opiskellut sitä lukion lyhyenä (hah-hah) 26 vuotta sitten ja olen jäänyt jälkeen kaikessa.

Vain näillä omilla keinoilla voin saada jotakin tolkkua siihen missä mennään. 

Tiedän, että nämä löytyy Googlella, mutta en välitä jos joku tekee vääriä laskuja. Eniten huolestuttaa, että jos joku tekee jonkun pommin näitten innoittamana. Tai jos tulee joku keksintö, joka vie maailmaa väärille urille.

Kyllä nää varmaan häiritsee niitä, jotka jotakin tietää fysiikasta tai on opiskellut sitä. Aika lapsellisia nää jutut varmaan ovat. Osa jotakin esikoulutasoa ehkä?

On vaarallista leikkiä fysiikalla ilman koulutusta siihen, ja ilman tietoa mihin leikin tulokset johtavat, mutta en välitä enää siitä. Kaikkien tieteen parissa puuhastelevien pitäisi tuntea vastuunsa ja pysyä vanhoissa uomissa ehkä. Ottaa vain päähän kun jatkuvasti kysellään fotonin massaa ja Googlella löytyy vain epätietoisuutta siitä. Ja kun puhutaan kvanteista eikä itse tiedä yhtään mitään niistä.

Jotain on tehtävä ja pidettävä peukkuja, että ei tule mitään pommia edesauttaneeksi.

 

 

Titanic
Seuraa 
Viestejä930
Liittynyt10.5.2014

Planck-luotaimen vuosina 2009–2013 tekemien mittausten mukaan pimeä aine muodostaa 26,8 % havaittavan maailmankaikkeuden massaenergiasta ja suurimman osan sen varsinaisesta aineesta. Pimeän energian osuus on 68,3 % ja tavallisen aineen 4,9 %.[1]

(Wikipedia)

 

26.8 - 4.9 = 21.9

Jostakin luin, että jokaista hiukkasta kohden on noin 1 miljardi fotonia.

Fotonin ja elektronin välinen massaero mikäli fotonin massa on 0.0000233 eV ja elektronin 511000 eV = 21 931 330 472.

Eli elektroni painaa 21.9 mrd kertaa enemmän kuin fotoni.

 

http://www.tiede.fi/keskustelu/34412/ketju/silman_kyvyt_karmea_lasku/sivu/1

Tämän laskelman mukaan yhden silmän solun kyky vastaanottaa massaa on 1 elektroni / sekunnissa eli noin 22 mrd fotonia sekunnissa.

http://www.tiede.fi/keskustelu/24512/ketju/fotonilla_on_massa_valonnopeus_ei_suurin_nopeus

Täällä on jo aiemmin laskettu valolle massa.

Näyttäisi siltä, että fotonin massa selittäisi pimeän aineen arvoituksen?

 

 

 

 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat