Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt18.5.2014

On epäily, että pään vasemmassa takakuopassa on on AV-malformaatio. Magneetissa näkyi vahvahkoja suonia siellä, sekä myös kalkkikerrosta.

 

 

Voiko diagnoostista varmistua esim turvallisesti (MRA) magneettiangiografialla, että ei tarvitsisi mennä pieniä riskejä sisältävään röntgenpohjaiseen angiografiaan varjoainekuvauksineen? Siinähän on hieman säteilyä ja myös varjoaineen kuljetuksessa sisään jotakin riskejä.

Kommentit (13)

MooM
Seuraa 
Viestejä6923
Liittynyt29.6.2012

MRI-pohjainen angiografia on hyvin samantapainen kuin röntgenillä tehtävä. MRA vain ei vaadi suonensisäistä kotrastiainetta (näin tiedepalstalla: se on nerokas kuvantamistapa... virtaavan veren protonien signaalin vaihe käyttäytyy eri tavalla kuin staattisten ja mittauksen koodauspulssien aikaerolla saadaan kiinni liike, ja voidaan jopa valita paras kontrastiero haluttuun suonityyppiin)

Jos täällä on radiologeja tai MRI-sairaalafyysikoita, he voivat varmaan kommentoida eroa diagnoosin kannalta. Ymmärtääkseni menatelmät ovat tuossakin mielessä samalla viivalla.

MRI on kalliimpi kuin röntgen, eikä sitä ole aina saatavilla ruuhkien vuoksi. Siksi usein tehdään röntgenillä, jos voi valita. En olisi huolissani yksittäisestä tomografiasta tulevasta annoksesta ja varjoaineetkin ovat erittäin paljon testattuja ja käytettyjä. Toimenpiteenä laskimoon annosteleminen on yksinkertainen ja turvallinen juttu.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

käyttäjä-3944
Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt18.5.2014

Alla olevien lainauksien perusteella maallikkona päättelen, että ei ole kuitenkaan diagnosdointimenetelmistä niistä kevyimmistä päästä. Jo sen katetrin vieminen aivosuonten lähelle nivusista saakka ei ole ihan turvallinen. Ja siksi jos vaan on mahdollista löytää turvallinen vaihtoehto (MRA) niin maksan mielellään paljon enemmän...yksityisen kautta

Se vielä, että tapauksessani voidaan joutua lisääkin ottamaan röntgenpohjaisia kokeita, niin annosmäärää täytyy ajatella koko ajan ja pienentää jos vaan on olemassa vaihtoehto.

 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix00605

"Koska DSA-angiografia on invasiivinen tutkimus, siihen liittyy komplikaatioriski, joka yleensä on luokkaa 0.5–1 %."

 

http://www.hus.fi/sairaanhoito/kuvantaminen-ja-fysiologia/tietoa-tutkimuksista/verisuonten-varjoainekuvaukset/Sivut/default.aspx

"Angiografiatutkimuksen suorittaa röntgenlääkäri yhdessä röntgenhoitajien kanssa. Kuvauksessa kuvauskatetri viedään paikallispuudutuksessa yleensä nivusvaltimon kautta kuvausalueelle. Tämän jälkeen annetaan suoneen jodipitoista varjoainetta ja otetaan kuvasarjoja röntgenlaitteella. Varjoaine voi saada aikaan lämmön tunteen ruiskutusalueelle. Varjoaine poistuu elimistöstä virtsan mukana.

Angiografiat kestävät noin 1–2 tuntia. Tutkittava on hereillä tutkimuksen aikana ja hänen vointiaan seurataan. Tutkimuksen aikana voi keskustella lääkärin ja hoitajien kanssa.

Varjoainekuvauksen jälkeisen vuodelevon pituus vaihtelee 2–12 tuntiin toimenpiteestä riippuen. Tutkimuksen jälkeinen lepo on tärkeä, jottei pistoskanava alkaisi vuotaa.

 

Angiografiaan tullaan osastolta tai joissain tapauksissa suoraan kotoa polikliinisesti. Osastoilla hoitajat suorittavat esivalmistelut ja antavat tarvittavat esilääkkeet.

MooM
Seuraa 
Viestejä6923
Liittynyt29.6.2012
Matti Salo

http://www.hus.fi/sairaanhoito/kuvantaminen-ja-fysiologia/tietoa-tutkimuksista/verisuonten-varjoainekuvaukset/Sivut/default.aspx

"Angiografiatutkimuksen suorittaa röntgenlääkäri yhdessä röntgenhoitajien kanssa. Kuvauksessa kuvauskatetri viedään paikallispuudutuksessa yleensä nivusvaltimon kautta kuvausalueelle. Tämän jälkeen annetaan suoneen jodipitoista varjoainetta ja otetaan kuvasarjoja röntgenlaitteella. Varjoaine voi saada aikaan lämmön tunteen ruiskutusalueelle. Varjoaine poistuu elimistöstä virtsan mukana.

Angiografiat kestävät noin 1–2 tuntia. Tutkittava on hereillä tutkimuksen aikana ja hänen vointiaan seurataan. Tutkimuksen aikana voi keskustella lääkärin ja hoitajien kanssa.

Varjoainekuvauksen jälkeisen vuodelevon pituus vaihtelee 2–12 tuntiin toimenpiteestä riippuen. Tutkimuksen jälkeinen lepo on tärkeä, jottei pistoskanava alkaisi vuotaa.

Ok. Tuo ei ole tavanomainen iv-varjoaine. Ymmärrän ongelmasi, enkä osaa sanoa, voiko tuota korvata MRA-kuvauksella.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

käyttäjä-3944
Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt18.5.2014

Kiitos MooM hyvistä kannanotoista ja vastauksista.

Kyseessä olisi siis AV-malformaatio -epäily. Tutkinan alla on vasemman takakuopan (pohjan) alue. AV-malformaatiossa on kyse synnynnäisestä verisuoniepämuodostumasta, missä valtimo yhtyy lähes suoraan laskimoon - aiheuttaen voimakkaan paineen laskimon seinään. Se aiheuttaa merkittävän suonenrepeämän riskin.

Siksi pitäisi suonirakenne saada kuvattua riittävän tarkkaan, jotto voisi varmistua asiasta suuntaan tai toiseen.

Radiologin vastaus:

 "TOF-angio (ilman varjoainetta tehtävä) ei tuo oleellista uutta, tarvitaan gd (varjoaine) -tehosteinen magneettiangio, mutta siinäkään ei välttämättä riitä tavallinen magneettikuvaus vaan tarvitaan dynaaminen MK-angio hyvällä aikaresoluutiolla, jotta voidaan olla varmoja." 

kilomyy
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt18.8.2014
Matti Salo

Alla olevien lainauksien perusteella maallikkona päättelen, että ei ole kuitenkaan diagnosdointimenetelmistä niistä kevyimmistä päästä. Jo sen katetrin vieminen aivosuonten lähelle nivusista saakka ei ole ihan turvallinen. Ja siksi jos vaan on mahdollista löytää turvallinen vaihtoehto (MRA) niin maksan mielellään paljon enemmän...yksityisen kautta

Se vielä, että tapauksessani voidaan joutua lisääkin ottamaan röntgenpohjaisia kokeita, niin annosmäärää täytyy ajatella koko ajan ja pienentää jos vaan on olemassa vaihtoehto.

"Koska DSA-angiografia on invasiivinen tutkimus, siihen liittyy komplikaatioriski, joka yleensä on luokkaa 0.5–1 %."

MRA:lla ei nykytekniikoilla päästä riittävään varmuuteen AV-malformaation sijainnista, mutta sen avulla pystytään rajaamaan vuotokohta tietylle alueelle, jolloin voidaan lähteä tekemään jatkotutkimukset rajoitetulla alueella. Ettei vaikuttaisi ilmasta vetäistyltä, alla yksi monista lähteistä.

Intracranial Dural Arteriovenous Fistulas: Classification, Imaging Findings, and Treatment

Time-resolved MRA techniques are also promising and may be reliable for DAVF screening and surveillance in the future. Due to current limitations of low resolution, restricted FOV, and saturation artifacts, the negative predictive value of MRA is inadequate to exclude DAVFs.

Alueen rajoittaminen on sinänsä olennaista, koska takakuopankin aluetta syöttää useampi valtimo. Mahdollisten valtimoiden pienempi lukumäärä taas johtaa pienempään määrään varjoainekuvauksia, joita tehdään siis useampia yksittäisiä yhden toimenpiteen aikana, ja komplikaatioriskit pienenevät.

DSA (Digital Subtraction Angiography) on tällä hetkellä varmin diagnostinen työkalu vuodon paikantamiseksi. Yksinkertaistusti ilmaistuna siinä kuvataan tutkittava osa aivoista röntgenillä, jonka jälkeen varjoaineena käytetty jodi ruiskutetaan oletettua vuotokohtaa syöttävään valtimoon ja otetaan uusi kuva. Nämä kuvat laitetaan päällekkäin ja poistetaan kaikki molemmille kuville yhteinen, jolloin kuvaan jää näkyviin vain verisuonistoa ja erityisesti varjoaine. Jos vuotopaikka sijaitsee kuvan alueella, näkyy varjoainetta laskimossakin. Ellei vuotoa löydy, vaihdetaan toiseen valtimoon ja toistetaan.

Sinuna en olisi huolissani säteilyannoksesta, sillä tuo esitetty komplikaatioriski tulee kohteen liikkumattomuuden vaatiman nukuttamisen ja varjoainekatetroinnin riskeistä. Suurempi riski on MRA:lla vuotokohdan paikallistamatta jääminen ja AVM:n ajan myötä kasvavat riskit.

Matti Salo

Kyseessä olisi siis AV-malformaatio -epäily. Tutkinan alla on vasemman takakuopan (pohjan) alue. AV-malformaatiossa on kyse synnynnäisestä verisuoniepämuodostumasta, missä valtimo yhtyy lähes suoraan laskimoon - aiheuttaen voimakkaan paineen laskimon seinään. Se aiheuttaa merkittävän suonenrepeämän riskin.

Tarkennetaan vähän, että AVM:t eivät välttämättä ole synnynnäisiä, vaikkakin niiden muodostumista pidetäänkin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta idiopaattisena (syntymekanismi on tässä tapauksessa nykytiedon perusteella sattuma). Varsinaisesti synnynäisinä pidetyt AV-malformaatiot muuttuvat oireellisiksi hyvinkin nuorella iällä. Oletan sinut aikuisikäiseksi.

Päänsisäisen verenvuodon riski on vakavin seuraus, mutta jo ennen sitä aiheuttaa laskimopaineen nousu aivokudoksen verensaannin heikentymistä, minkä kautta hapen ja ravinteiden puute synnyttää ajan mittaan pahenevan iskemian, jolloin aivon hermosoluja tuhoutuu hapen puutteessa. Solujen tuhoutumisessa vapautuvat välittäjäaineet laukaisevat tulehdusreaktion, joka aiheuttaa suurimman osan syntyvistä vaurioista.

kilomyy
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt18.8.2014
kilomyy
Matti Salo

Kyseessä olisi siis AV-malformaatio -epäily. Tutkinan alla on vasemman takakuopan (pohjan) alue. AV-malformaatiossa on kyse synnynnäisestä verisuoniepämuodostumasta, missä valtimo yhtyy lähes suoraan laskimoon - aiheuttaen voimakkaan paineen laskimon seinään. Se aiheuttaa merkittävän suonenrepeämän riskin.

Tarkennetaan vähän, että AVM:t eivät välttämättä ole synnynnäisiä, vaikkakin niiden muodostumista pidetäänkin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta idiopaattisena (syntymekanismi on tässä tapauksessa nykytiedon perusteella sattuma). Varsinaisesti synnynäisinä pidetyt AV-malformaatiot muuttuvat oireellisiksi hyvinkin nuorella iällä. Oletan sinut aikuisikäiseksi.

Päänsisäisen verenvuodon riski on vakavin seuraus, mutta jo ennen sitä aiheuttaa laskimopaineen nousu aivokudoksen verensaannin heikentymistä, minkä kautta hapen ja ravinteiden puute synnyttää ajan mittaan pahenevan iskemian, jolloin aivon hermosoluja tuhoutuu hapen puutteessa. Solujen tuhoutumisessa vapautuvat välittäjäaineet laukaisevat tulehdusreaktion, joka aiheuttaa suurimman osan syntyvistä vaurioista.

Korjaan hieman yllä olevaa. Kuvauksesi perusteella kirjoitin aivokalvolle sijoittuvista malformaatioista (duraalinen AVM), vaikka ne muodostavat arviolta vain reilut 10 prosenttia aivojen malformaatioista. Muita aivojen AVM:iä pidetään synnynnäisinä ja jotka verisuoniston ikääntyessä muuttuvat oireellisiksi.

käyttäjä-3944
Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt18.5.2014

Kiitos kilomyy myös erittäin kattavasta ja infomatiivisestä vastauksesta. Noita olen nyt kuvaustuloksen jälkeen etsinyt.

Olen nyt 57-vuotias ja ilmeisen onnekas että ilman vuotoa selvinnyt tänne saakka - tai sitten minulla ei olekaan sitä..sehän on vaan epäily yhden perus-magneettikuvauskuvauksen perustella.

Siis vuotoa eikä muutakaan oireita siitä ei ole ollut. Minulle on tehty kaularankaluudutus (5,6,7)  v.2001 ja nyt jalkakramppini ym vuoksi tutkittiin myös pää (ensin CT:llä). Kysymyksessä siis satunnaislöytö.

Tutkimus tehtiin ensin CT-kuvauksena, jossa löydettiin laajahkot kalkkeumat vasemman takakuopan alueeella. Onko nähtävissä mitään yhteyttä mahdolliseen (vuotamattoman) AVM:n ja kalkkeumakerroksen välilllä? Voiko kalkkeumaa sinne syntyä ihan ilman syytä??? Yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgit katsoivat CT-kuvat ja antoivat lausunon, että mitään jatkotutkimuksia ei tarvita ja diagnoosi oli vaan "Calcification.."

 Sen jälkeen menin itse yksiyiselle MRI:n juuri kalkkeumakerroksen löytymisen vuoksi. Päättelin että joku syys siellä taustalla on oltava. 

Onko varjoaineriskit ja -menettely samat myös, jos voin kuvuttamisen tehdä "dynaaminena MK-angiona hyvällä aikaresoluutiolla" (lainaus ylempää radiologin vastauksesta), kuin DSA:ssa? Mitähän luokkaa ovat riskit varjoaineen viennin osalta???

 

Kovin vaikeita asioita päättää. Jos mulla siellä tosiaan on se AVM mutta olen tähän ikään saakka päässyt ilman vuotoja, niin voisi olettaa sen olevan sieltä turvallisemmasta päästä. On tietenkin mahdollisuus, että siellä ei ole mitään. Sekin käy mielessä, että tässä tapauksessa jättäisi sikseen. Mutta pelkäiskö lopun iän että milloin jotakin tapahtuu?

kilomyy
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt18.8.2014
Matti Salo

Olen nyt 57-vuotias ja ilmeisen onnekas että ilman vuotoa selvinnyt tänne saakka - tai sitten minulla ei olekaan sitä..sehän on vaan epäily yhden perus-magneettikuvauskuvauksen perustella.

Siis vuotoa eikä muutakaan oireita siitä ei ole ollut. Minulle on tehty kaularankaluudutus (5,6,7)  v.2001 ja nyt jalkakramppini ym vuoksi tutkittiin myös pää (ensin CT:llä). Kysymyksessä siis satunnaislöytö.

Oireettomana ei tarvitse olla erityisen onnekaskaan selvitäkseen ilman aivoverenvuotoa, vaikka AV-malformaatio olisikin olemassa. Ikäiselläsi vuotoriski on samaa luokkaa kuin tilastollinen riski kuolla ihan sattumanvaraisesti.

Matti Salo

Tutkimus tehtiin ensin CT-kuvauksena, jossa löydettiin laajahkot kalkkeumat vasemman takakuopan alueeella. Onko nähtävissä mitään yhteyttä mahdolliseen (vuotamattoman) AVM:n ja kalkkeumakerroksen välilllä? Voiko kalkkeumaa sinne syntyä ihan ilman syytä??? Yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgit katsoivat CT-kuvat ja antoivat lausunon, että mitään jatkotutkimuksia ei tarvita ja diagnoosi oli vaan "Calcification.."

Sen jälkeen menin itse yksiyiselle MRI:n juuri kalkkeumakerroksen löytymisen vuoksi. Päättelin että joku syys siellä taustalla on oltava. 

Vuotamattoman AVM:n tapauksessa ei yhteyttä ole. Kalkkeumia syntyy moninaisista syistä ja niiden voisi sanoa olevan myös osa luonnollista vanhenemista.

Matti Salo

Onko varjoaineriskit ja -menettely samat myös, jos voin kuvuttamisen tehdä "dynaaminena MK-angiona hyvällä aikaresoluutiolla" (lainaus ylempää radiologin vastauksesta), kuin DSA:ssa? Mitähän luokkaa ovat riskit varjoaineen viennin osalta???

Kontrastiaineella tehtävässä MRA:ssa riski on häviävän pieni (magneettitutkimuksissa käytetään kontrastiaine-nimitystä ja se näkyy kirkkaana kuvissa). Käytettävä gadoliniumyhdiste voi aiheuttaa reaktioita, mutta nekin ovat harvinaisia esiintyvyyden ollessa alta promillen luokkaa. Useimmiten nämä ovat vaarattomia allergisia reaktioita muistuttavia tai pahoinvointia. Vaaralliset reaktiot ovat erittäin harvinaisia ja niitä esiintyy lähteestä riippuen 0,0003-0,01 prosentilla tutkituista.

MRA:ssa (ja MRI:ssä) kontrastiaine ruiskutetaan kyynärtaipeen laskimoon, eli samaan paikkaan kuin mistä verikokeet normaalisti otetaan. Ennen tutkimusta laskimoon kiinnitetään neula, josta menee letku kontrastiainesäiliöön. Tutkimuksen kuluessa kontrastiaine ruiskutetaan suoneen, mikä on useimmiten lähes huomaamatonta. Kontastiaineyliherkkyyden lisäksi ei kuvauksessa ole muita riskitekijöitä ja kuvauksissa voi käydä turvallisin mielin.

Peruslaitteistolla tehtävä MRA antaa jo jonkinlaisen kuvan tilanteesta, mutta tuo radiologin jargon viittaisi nykyään parhaimpaan käytettävissä olevaan teknologiaan, eli 4D MRA:han ja mieluusti vielä tehtynä kolmen teslan laitteistolla. 3T-laitteistoja on yksityiselläkin puolella, mutta en osaa suoraan sanoa kuuluuko edellä mainittu menetelmä tarjottuihin palveluihin. Kyseinen 4D-CE-MRA on vielä enimmäkseen tutkimuskäytössä, jossa sen soveltuvuutta diagnosointiin selvitetään.

Matti Salo

Kovin vaikeita asioita päättää. Jos mulla siellä tosiaan on se AVM mutta olen tähän ikään saakka päässyt ilman vuotoja, niin voisi olettaa sen olevan sieltä turvallisemmasta päästä. On tietenkin mahdollisuus, että siellä ei ole mitään. Sekin käy mielessä, että tässä tapauksessa jättäisi sikseen. Mutta pelkäiskö lopun iän että milloin jotakin tapahtuu?

Oireettomuus on luonnollisesti hyvä asia ja kuten aikaisemmin totesin on oireettomien AVM:ien yhteydessä tilastollisesti pienempi tapahtumariski, eikä se yleisesti ottaen kasva iän myötä. Kirjallisuus on kuitenkin varsin yksimielistä AVM-epäilyjen jatkotutkimusten tarpeellisuudesta. Perusteluina ovat mahdollisten seurausten vakavuus ja yleisesti ottaen hyvä hoidettavuus.

DSA-tutkimusta ei tehdä ilman selkeää AVM-epäilyä sen invasiivisen luonteen takia, eikä niitä tietääkseni tehdä yksityisellä puolella. Julkisella puolellakin niitä tehdään todennäköisesti ainoastaan yliopistosairaaloissa, joten olisi hyvä selvittää neurologian poliklinikan näkemys MRI-tutkimuksen lausuneen radiologin AVM-epäilyn perusteella. Ellei jatkotutkimuksille nähdä tarvetta, voi MRA:lla kuvantaminen tuoda lisää argumentteja jatkotutkimusten tekemisen puolesta tai paremmassa tapauksessa poissulkea AVM:t riittävällä todennäköisyydellä.

käyttäjä-3944
Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt18.5.2014

Käyn lähiaikoina MRA:ssa (pään verisuonet+varjoaine, PA2DG) ja katson, mitä löytyy. Tuon tarkempaa kuvantamispalvelua en nopeasti Googlella löytänyt.

Jos tuolla saavutetaan poissulkeva lausunto, niin säästyy ehkä paljolta turhalta.

Sorella
Seuraa 
Viestejä10
Liittynyt8.12.2006

Kerron vain omasta kokemuksestani. MRI-tutkimuksessa aivoissani todettiin tuumori, sen laatu ei selvinnyt. Seuraavaksi tehtiin varjoainetehosteinen MRI ja tulos sama. Sen jälkeen tehtiin aivojen aineenvaihduntatutkimus eli PET (Positron emission tomography) - saatavilla vain Turussa ja Helsingissä. Ei vieläkään selvyyttä mikä tuumorin dg olisi. Syyskuussa tehdään jälleen varjoainetehosteinen pään MRI. Missään vaiheessa vaihtoehtona ei ollut Tietokonetomografia, suuri sädemäärä ja tarkkuus heikompi kuin MRI::ssä.

Kaikki tutkimukset on tehty polikliinisesti ja heti tutkimuksen valmistuttua olen päässyt kotiin. Varjoainetehosteisessa MRI:ssä ja PET:ssä annetaan merkkiainetta perifeeriseen laskimoon, minulle käden päälle toinen ja kyynärtaipeeseen toinen. Tutkimukset kestivät noin puoli tuntia kukin.

käyttäjä-3944
Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt18.5.2014

Tein pienen kartoituksen magneettikuvauspalveluista. Tampereelta, jossa asun - en löytänyt yhtään yksityistä, jolla olisi ollut 3 Teslan MRA-kuvauspalvelua. Turussa oli muutama ja Helsingissä jo useampiakin.

Sanoivat, että 3 T antaa 50% paremman tarkkuuden ja riittää mainiosta verisuoniepämuodostumien kartoittamiseen.

Siispä Turun reissu tulossa lähiaikona.

käyttäjä-3944
Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt18.5.2014

Nyt on tilanne se, että minulla on pään CT-varjoainekuvat, sekä perus-MRI-kuvat (ei siis MRA-angiografiaa).

Kuvia itse vertailemalla tein seuraavan johtopäätelmän:

CT-kuvissa on täsmälleen sama alue tulkittu TAYSin lääkäreiden toimesta kalkkeumaksi Calcificatio NAS intracerebellaris, mitä ei tarvitse heidän mukaan hoitaa, eikä seurata. Kyseessä oleva alue näkyy CT-kuvissa valkeana alueena.

Perus-MRI-kuvissa saman alueen on neuroradiologi ja eräs neurokirurgi tulkinnut AV-malformaatioksi/AV-fistelliksi. Se alue näkyy MRI-kuvissa tummana alueena.

Voiko AVM näkyä varjoaine-CT-kuvassa valkeana kalkkimaisena alueena ja voisko taas kalkkeuma-alue näkyä MRI-kuvassa AVM-verisuonirakennelmalta?

Kumpaan uskoa?

Tässä kaksi MRI ja kaksi CT-kuvaa niistä. Kuvia vaihdellaan kuvan yläpuolella olevista Prev-Next-napeista. Kuvien oikeanpuoleisessa alareunassa (pikkuaivon kohdalla) näkyy kiistanalainen alue/ epämääräistä aluetta. Magneettikuvissa tummana ja CT-kuvissa vaaleana "söherönä". 

http://imgur.com/wYGK3fZ,F9vb9VS,gUfHwt7,Z3Jyl5b#1

käyttäjä-3944
Seuraa 
Viestejä25
Liittynyt18.5.2014

Vihdoin pääsin magneettikuvaukseen ja lausunto alla.  Lähinnä jäin miettimään tuota, aiheuttaako tuo "kiihtynyt virtaus vasemmalla sinus sigmoideuksessa " vaaraa. Jos tuo AV-malformaatio on/olisi täysellisesti trombosoitunut, niin ilmeisesti sen osalta vaara ohi?

Löytääkö joku asioita paremmin tunteva lausunnosta jotakin hälyttävää?

Lausunto:

Aivojen 3 T MRI ja MRA: Myös gadoliniumtehosteinen sekvenssi, lisäksi MR-angiosarjoja. Supratentoriaalisesti ei infarktiarpia eikä ekspansioita. Periventrikulaarisessa valkeassa aineessa joitakin epäspesifiä T2-kirkassignaalimuutoksia. Ei likvorkierron häiriötä. Vasemmalla pikkuaivoissa nähdään aiempaa tutkimusta vastaten kalkkia/hemosideriiniä sisältävä muutosalue, jossa näyttäisi ikään kuin olevan putkimaisia rakenteita. Angiosarjoissa ei selkeää virtausta tällä alueella kuvaudu, gadoliniumtehosteiset sarjassa myöskään selkeää tehostumaa. Kuten aiemminkin spekuloitu, muutos voisi sopia olemaan trombosoitunut ja jo kalkkeutunutkin AV-malformaatio. Vasemmalla sinus sigmoideuksessa näkyy 3D TOF-arteriavaiheen angiosarjassa lievästi kiihtynyttä virtausta, myös T2-painotteisissa sekvensseissä ko. sinusalueen flow void on signaaliltaan erilainen kuin muissa venssinuksissa. Voisiko tämä mahdollisesti olla AV-fistelin jäljiltä? Mitään neoplastista alueella ei kuvaudu, hieman vain glioottista parenkyymiä muutoksen ympäristössä pikkuaivon alapinnalla.  

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat