Kommentit (14)

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Ei se kolmas ikävuosi mikään ehdoton rajapyykki ole. Itselläni on pari kolme muistoa ajalta jolloin kolmesta vuodesta puuttuu (vuodenajan perusteella) vielä muutama kuukausi. Mihinkään tallenteisiin nämä muistot eivät perustu, koska mitään tallenteita ei ko. tapahtumista ole.

Jos ihmisillä on hyvin yksilöllinen murrosiän alku, vaihdevuodet, ja mitä kaikkea sitä elämään kuuluukaan, niin eivät kai muistotkaan ala kaikilla hokkuspokkus vasta kun napsahtaa 3 v täyteen.

MooM
Seuraa 
Viestejä6031
Liittynyt29.6.2012
Rousseau

Ei se kolmas ikävuosi mikään ehdoton rajapyykki ole. Itselläni on pari kolme muistoa ajalta jolloin kolmesta vuodesta puuttuu (vuodenajan perusteella) vielä muutama kuukausi. Mihinkään tallenteisiin nämä muistot eivät perustu, koska mitään tallenteita ei ko. tapahtumista ole.

Kolmas ikävuosi alkaa 2-vuotissyntymäpäivänä. Mutta joo, jutussa puhuttiin yli 3-vuotiaista. Varmasti jotain muistoja voi olla nuoremmaltakin ajalta, itsekin muistan veljeni syntymän, kun olin 2 v 8 kk. Toisaalta on vaikea tietää, mikä on muistoa ja mikä kertomuksista ja valokuvista opittua ja muistoksi muuttunutta. Ystäväni väittää muistavansa, kun hän makasi kuplavolkkarin kaarevan katon alla kopasssa takapenkillä. Ko. auton myivät pois ystäväni ollessa jotain puolitoistavuotias. Mutta mistäpä noita tietää, ehkä se on valokuvasta kehittynyt "muisto".

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1218
Liittynyt12.9.2008
Rousseau

Ei se kolmas ikävuosi mikään ehdoton rajapyykki ole. Itselläni on pari kolme muistoa ajalta jolloin kolmesta vuodesta puuttuu (vuodenajan perusteella) vielä muutama kuukausi. Mihinkään tallenteisiin nämä muistot eivät perustu, koska mitään tallenteita ei ko. tapahtumista ole.

Tai sitten muistosi eivät olekaan oikeita muistoja vaan kuvitelmaa.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
MooM
Rousseau

Ei se kolmas ikävuosi mikään ehdoton rajapyykki ole. Itselläni on pari kolme muistoa ajalta jolloin kolmesta vuodesta puuttuu (vuodenajan perusteella) vielä muutama kuukausi. Mihinkään tallenteisiin nämä muistot eivät perustu, koska mitään tallenteita ei ko. tapahtumista ole.

Kolmas ikävuosi alkaa 2-vuotissyntymäpäivänä. Mutta joo, jutussa puhuttiin yli 3-vuotiaista. Varmasti jotain muistoja voi olla nuoremmaltakin ajalta, itsekin muistan veljeni syntymän, kun olin 2 v 8 kk. Toisaalta on vaikea tietää, mikä on muistoa ja mikä kertomuksista ja valokuvista opittua ja muistoksi muuttunutta. Ystäväni väittää muistavansa, kun hän makasi kuplavolkkarin kaarevan katon alla kopasssa takapenkillä. Ko. auton myivät pois ystäväni ollessa jotain puolitoistavuotias. Mutta mistäpä noita tietää, ehkä se on valokuvasta kehittynyt "muisto".

Todellakin

"Alle 3-vuotiailla lapsilla näiden aivojen osien rakenteellinen kehitys on vielä kesken, joten aikuismaisten kuva- ja tilannemuistojen syntymistä ei pidetä mahdollisena ennen kolmatta ikävuotta."

...pitäisi vähän tarkemmin määritellä mistä iästä puhutaan, jos tuollainen "kolmas ikävuosi" tarkoittaa ikää 2+ ja sitten sanotaankin että alle 3-vuotiailla jne. Mutta, kuten totesin, tuskinpa tuossa asiassa mitään ehdotonta rajapyykkiä on.

Tiedän ihmisen joka väittää muistavansa kokemuksen joka hänellä oli kun häntä vietiin lastenvaunuilla. Omia muistojani en tähän laita, koska sisällöllä ei varsinaisesti ole merkitystä (enkä halua niitä jakaa kaiken kansan kanssa), mutta ne pari kolme muistoani olen muistanut koko elämäni ajan, eivätkä ne ole missään vaiheessa muuttuneet miksikään.

Kaikenlaisissa tieteellisissä väittämissä on yleensä se vika että ne perustuvat johonkin määrälliseen keskiarvoon, ja poikkeamat pyritään käsittelemään mahdollisimman pian pois kuvioista, tai lakaisemaan maton alle. Mikään, ei sitten niin mikään takaa sitä että kaikkien ihmisten aivot kypsyvät konemaisesti täsmälleen samaan tahtiin, ja joidenkin ihmisten omien kokemusten dissaaminen sen takia että "tiede sanoo tällä hetkellä pälä pälä" on aina jotenkin niin tavattoman ärsyttävää. Ei ihminen ole tiedettä varten, vaan tiede ihmistä. Voidaan puhua keskimääräisyyksistä, eli että ihmiset keskimäärin niin ja noin, mutta ei se sitä tarkoita etteikö yksilöllistä poikkeavuutta voi olla olemassa.

Olisikin mielenkiintoista tietää että jos ihmisellä on tuota kolmatta ikävuotta (mitä hemmettiä se sitten tarkoittaakaan) varhemmalta ajalta olevia muistoja, niin onko tällaisilla ihmisillä enemmän jonkinlaista aivojen poikkeavuutta. Ihminen joka kertoi muistavansa tapahtuman lastenvaunuista on myös epäillyt että hänellä on aivoissa jotain vikaa.

- Hörhönä voisin tietysti myös ottaa esille idean että aivot eivät ole ainoa muistojen tallennusväline, mutta antaapa olla kun en jaksa yksinäni länkyttää. Jos olisi muita asiasta kiinnostuneita niin sitten ehkä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28242
Liittynyt16.3.2005

Minulla on muutama muistikuva ajalta, jolloin olin alle 3,5 vuotias. Lähinnä senaikaisesta kodista ja sen lähiympäristöstä, esimerkiksi yhdestä leikkipuistosta. Mutta niin moni kuvaa melkoisen uskottavasti jotain muistikuvia varhaisemmiltakin ajoilta, usein juuri paikkoja, jotka ovat muuttuneet tunnetulla hetkellä, että veikkaanpa sen olevan joillekin jossain muodossa mahdollista. Eivät ne muistikuvat tarkkoja ole, mutta sen verran selviä, että ovat varmoja.

Meidän lapsen muistivat alle vuoden ikäisinä yhden kaapin mummolassa, jossa oli leluja. Aikaa edellisestä vierailusta oli 2-3 kuukautta. Mutta kun lapset pääsivät keittiöön, molemmat konttasivat suoraan lelukaapille, jonka sisältö oli edellisellä kerralla ollut kiinnostavaa. Eivät he enää sitä muista, mutta jonkinlainen muistikuva heillä oli pakko olla.

Minä en liiemmin piittaa noista aivotutkijoiden jutuista. Eivät he vain kehtaa myöntää, että tietävät aivojen kehityksestä ja toiminnasta jokseenkin saman verran kuin sika Pohjantähdestä. Fysiikassa sitä voisi verrata johonkin säieteoriaan. Hieno teoria, mutta valitettavasti se ei tuota ainoatakaan kokeellisesti testattavaa ennustetta.

Mouho_2
Seuraa 
Viestejä471
Liittynyt4.1.2014
Rousseau

Ei se kolmas ikävuosi mikään ehdoton rajapyykki ole. Itselläni on pari kolme muistoa ajalta jolloin kolmesta vuodesta puuttuu (vuodenajan perusteella) vielä muutama kuukausi. Mihinkään tallenteisiin nämä muistot eivät perustu, koska mitään tallenteita ei ko. tapahtumista ole.

Jos ihmisillä on hyvin yksilöllinen murrosiän alku, vaihdevuodet, ja mitä kaikkea sitä elämään kuuluukaan, niin eivät kai muistotkaan ala kaikilla hokkuspokkus vasta kun napsahtaa 3 v täyteen.

Mulla on kaksi melko selkeää (toinen hyvin selkeä, toinen hieman sumeampi) muistikuvaa porukoitten ekasta kämpästä, josta muutettiin pois, kun olin aika tarkkaan 2 -vuotias. Valokuvia tms. kyseisistä paikoista talon sisällä ei ole, enkä ole käynyt talossa sen jälkeen eli en kyllä pysty sillä tavoin todentamaankaan muistikuvien paikkaansapitävyyttä.

Voivat olla valemuistoja tai sitten eivät. Voi olla että olen kuullut vanhempien kuvailevan joitain paikkoja talosta tai jotain tapahtumia. Kun kerroin muistikuvista vanhemmilleni, he sanoivat niiden kuvaukseni perusteella vastaavan täysin todellisuutta. Itse epäilen kyllä niiden olevan valemuistoja, mutta en ole asiasta aivan varma.

”The first principle is that you must not fool yourself — and you are the easiest person to fool.”

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Eiköhän "kaikki" toiminnot lähde rullaan melkein heti. Kehittymättömyys ja muuttuminen vie asioita eteenpäin. Hyvin epävakaat ensimmäiset toimimiset muistojen pohjalta ei oikein varmaan tallennu, vaan peittyy alle. Rakenne kehittyy muotoonsa ja ehkä 15vuoden jälkeen voi älyäkin olla, jos hyvin käy.

(En lukenut artikkelia, että ei onneksi se kiinnostanut tarpeeksi.)

Kolmivuotiaana olosta on selkeät muistot. 2vuotiaana nukuin auton takaluukussa, kun äidin veljeä haudattiin viinan vuoksi. Joku kertoi minulle, että olin siellä nukkunut auton perällä. Samalla tuli sellainen kuva mustiin pukeutuneista talvi-illassa silloin lapsena. Ajattelen samaa asiaa, niin tulee se sama mielee, että porukkaa seisoo siinä auton ympärillä. Olinhan sentään unessa ja takaluukussa.  Veikkaan jälkeenpäin lapsen päässä kehittynyttä mielikuvaa täksi.

Hyvin polkee.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Mulla on kans muisto, jossa olen vaan vähän reilu 2 vee. Sitä en muista kun velipoika synty. Meillä on ikäeroa viikkoa vaille 2 vuotta. Mutta sen muistan, kun asuttiin rivarissa Tollon syntymän jälkeen ja meillä kävi kodinhoitaja. Sehän vielä 80-luvulla oli niin, että synnyttäneille oli varaa kunnalta palkata apulainen vähäksi aikaa tai joku kävi tsekkaileen että miten se nuori äiti ja lapset jaksaa. Joka tapauksessa muistan kun maattiin sängyllä, äeti, minä ja Tollo. Päikkäreillä vissiin. Niin sitten se kodinhoitaja, Terttu, seisoo yhtä äkkiä siinä eteisessä ja kahtoo meitä sinne makuuhuoneeseen. Se asunnon pohja oli silleen, että ulko-ovesta tultaessa on tuulikaappi, tuulikaapin jälkeen eteinen ja eteisessä oviaukko oikealle kun seisoo selkä ulko-ovea vasten ja siinä on se makuuhuone. Se oli silloin jo kevättä tai kevättalvea. Tollo synty jouluaattona. Muistan vielä tunteen, että ajattelin, että äetiä nolotti kun se näki että Terttu näki että me maattiin keskellä päivää. Tai että ku seki makas. Tai ehkä se oli vaan kiusaantunu siitä että joku vieras tulee asuntoon. Tämä on mun varhaisin muisto.

Hämmentää.

asdf
Seuraa 
Viestejä11379
Liittynyt16.3.2005

Itselläni on ns. muistikuvia 2-3 ikävuoden väliltä, mutta näissä muistikuvissa olevat ihmiset muistan sellaisena kuin he nykyään ovat, kolme vuosikymmentä myöhemmin, eli aivot ovat ainakin muokanneet muistikuvia. Varmaankin on mahdollista, että aivot rakentavat muistikuvaa uudelleen sitä mukaa, kun se varsinainen aito muisto unohtuu. Eli esim. muistaa paikan, tilanteen ja mukana olleet ihmiset ja aivot rakentaa siitä 'keinomuiston', joka voi olla reilustikin erilainen kuin se, mitä oikeasti on tapahtunut.

SamBody
Seuraa 
Viestejä5929
Liittynyt3.5.2008

Empiirisesti olen päätellyt että nuo varhaisimmat muistot liittyvät voimakkaisiin tunne-elämyksiin, surullisiin tai iloisiin sellaisiin - ehkä jollakulla voi olla toisinkin. Itsellä varhaisimmat muistot ovat 4 v, vaikka jokusia vaikuttavia valokuvia aiemmastakin löytyy.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Arvostan tieteitä, mutta ei siitä niin kauaa ole kun pokkana väitettiin ettei eläin tunne kipua. Muistanko väärin että moista väitettiin myös pienistä lapsistakin? Koska tieteet näin maallikon silmin näyttäisivät siis kehittyvän siten että ensin vähätellään jonkin olennon sisäisiä tuntemuksia ja sitten myöhemmin kuitenkin tajutaan että kappas kummaa olihan sillä jotain aistimuksia, niin oikein luota näihin oletuksiin että on olemassa jokin tietty ikävuosi josta eteenpäin naps muistaminen on mahdollista, mutta sitä ennen ei.

Vastaavasti asia voi mennä päinvastoinkin. Emmehän me nyt aikuisenakaan muista jokaikistä jonninjoutavaa asiaa, eli muisti voi olla aika valikoiva. Eikä se - minun nähdäkseni - valikoi suinkaan mitään erityisen tärkeitä asioita aina. Voisin esim. toistaa lähes sanasta sanaan mitä yksi krapuloiva juippi huusi puhelimeensa bussissa muutama päivä sitten. Mutta toisaalta tuon tuostakin huomaan että kun olen pari sekuntia sitten katsonut kelloa, minulla ei ole enää minkäänlaista mieli- tahi muistikuvaa siitä että mitä se kello olikaan.

Pointtina tässä asiassa tietenkin lasten kohdalla on se että "aivot eivät ole vielä kehittyneet tallentamaan", mutta tosiaankaan en oikein usko että aivojen kehitys tapahtuu kaikilla täsmälleen samaa tahtia ja identtisesti. Eiväthän nuo puutkaan tuolla pihalla ole toistensa klooneja...

En ole parista muistosta oikeastaan puhunut koskaan niiden ihmisten kanssa jotka olivat läsnä noissa tilanteissa jotka päähäni jäivät. Sen vuoksi olen niin varma siitä etten ole keksinyt niitä päästäni tilanteissa joissa puhutaan että "muistatkos kun tapahtui blaa blaa kun olit lapsi". Kyseessä on aika arkiset tapahtumat ja sen vuoksi läheiseni eivät noihin tilanteisiin viittaisi, koska he eivät itse noteeranneet niitä millään tavalla muun arkisen elämänmenon lomassa. Tottakai jos aletaan muistelemaan oikein porukalla jotain häitä ja hautajaisia, niin niistä voi sitten kehittyä päässä vaikka mitä, kun toisten kommentit houkuttavat mielikuvitusta käynnistymään. Uskoisinkin että suggeroituminen uskomaan johonkin tapahtumaan tai vaikutelmaan jota ei ole oikeasti ollut juontuu usein "joukkovoimasta", eli kun isompi porukka alkaa sinulle väittämään että oli niin tai ei ollut näin, niin saattaa taipua uskomaan muita ja oma mielikuva muuttuu. Pitäisi vaan yrittää pitää se oma aistumuksensa ensisijaisena.

Ja tämä osittain on syynä siihen että mieluummin jaan itselleni tärkeitä asioita ventovieraiden, kuin läheisten kanssa. Täten kokemukset ja aistimukset pysyvät helpommin sellaisina kuin ne ovat minulle.

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009
Neutroni

Minä en liiemmin piittaa noista aivotutkijoiden jutuista. Eivät he vain kehtaa myöntää, että tietävät aivojen kehityksestä ja toiminnasta jokseenkin saman verran kuin sika Pohjantähdestä. Fysiikassa sitä voisi verrata johonkin säieteoriaan. Hieno teoria, mutta valitettavasti se ei tuota ainoatakaan kokeellisesti testattavaa ennustetta.

Olen samaa mieltä. Itse en tiettävästi muista alle kolmivuotiaana tapahtuneita asioita mutta vaimo muistaa omiaan. Ja uskottavasti.

Minulla on kuitenkin selkeitä muistikuvia, joita en pysty ajoittamaan, jotka käsittelevät useasti harmistumistani aikuisiin jotka eivät ota minua vakavasti - eihän tuo mitään vielä ymmärrä jne.

Sama tuntuu tosin jatkuvan aikuisenakin.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
ROOSTER

Sama tuntuu tosin jatkuvan aikuisenakin.

Tästäpä tulikin mieleeni, että ehkä kykenemme muistamaan vain sellaisia muistoja jotka ovat "yhteismitallisia" lapsen mielen ja aikuisen mielen välillä. Eli jos lapsena kokee ja käsittää asiat jotenkin eri tavalla kuin myöhemmin aikuisena, ei pystyisi enää muistamaan koska ymmärryskyky lapsen aivoituksia kohtaan on olematon aikuisena.

Lapsethan ilmeisesti voivat ajatella aivan ihmeellisellä tavalla. Tästä sain jotain tatsia kun katsoin (vastenmielisen, mutta kiehtovan) elokuvan Reflecting Skin. En nyt enää muista vuosien takaa miten se juoni meni, mutta jotain typeryyksiä siinä kersa tekee mikä johtaa siihen että pedofiilit tappavat hänen ystävänsä. Sen muistan että lapsi pitää kuollutta sikiötä lemmikkinään. Eli kaiken kaikkiaan "järkevä" penikka...

Koska aikuisena on hyvin vaikea mieltää kaikkia typeriä ajatuksiaan mitä lapsena ajatteli, ehkäpä niitä ei sitten vaan muista. Omat varhaisimmat muistoni ovat kokemuksia jostakin tilanteesta, eivät jotain mitä itse ajattelin tai tunsin. (Näkö- ja kuuloaistiin perustuvia.)

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat