Kommentit (9)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005

Ei se ole noin yksinkertaista. Tuossa tarkastellaan vain hyvin lyhyen aikaskaalan stabiilisuutta. Maan Kuuta voi tosiaan kiertää jonkin aikaa, mutta pitemmän ajan kuluessa Maan häiriöt muuttavat rataa niin, että kappale joko törmää Kuuhun tai poistuu kiertoradalta. Maankaan ympärillä ei voi olla toista geologisissa aikaskaaloissa stabiilia kiertolaista kuin Kuu.

En tiedä voiko se olla mahdollista missään Aurinkokunnassamme, mutta alikuun ikää pidentää se, että pääkuu kiertäisi suurta planeettaa suurisäteisellä radalla ja olisi niin massiivinen, että muut häiriöt olisivat pieniä. Ei noita tietääkseni ole löydetty.

asdf
Seuraa 
Viestejä11653
Liittynyt16.3.2005
Neutroni

Tuossa tarkastellaan vain hyvin lyhyen aikaskaalan stabiilisuutta.

Mitä tässä yhteydessä tarkoittaa lyhyt aikaskaala?

JPI
Seuraa 
Viestejä25935
Liittynyt5.12.2012
Neutroni

Ei se ole noin yksinkertaista. Tuossa tarkastellaan vain hyvin lyhyen aikaskaalan stabiilisuutta. Maan Kuuta voi tosiaan kiertää jonkin aikaa, mutta pitemmän ajan kuluessa Maan häiriöt muuttavat rataa niin, että kappale joko törmää Kuuhun tai poistuu kiertoradalta. Maankaan ympärillä ei voi olla toista geologisissa aikaskaaloissa stabiilia kiertolaista kuin Kuu.

En tiedä voiko se olla mahdollista missään Aurinkokunnassamme, mutta alikuun ikää pidentää se, että pääkuu kiertäisi suurta planeettaa suurisäteisellä radalla ja olisi niin massiivinen, että muut häiriöt olisivat pieniä. Ei noita tietääkseni ole löydetty.

Taitaa olla niin, etä jos kuun kuu olisi tarpeeksi lähellä kuuta niin olisi suht stabiili, vai?

Kuun troijalaisia on muuten etsitty Lagrangen pisteistä, niistä jotka ovat n. 60 astetta jäljessä ja edellä kuuta se radalla, mutta eipä ole sieltäkään löytynyt. Minkäs nimisiä nuo L:t olivatkaan? Taisi olla ainakin L5 toinen, en viitsi googlata nyt.

3³+4³+5³=6³

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007

Eikö Maapallo ole Auringon kuu, ja maapallolla on myös oma kuu.

En tiedä onko olemassa mitään äärettömän pitkiä stabiileja ratoja. Maapallo on sellaisella radalla että hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa se törmäisi aurinkoon mikäli nämä olisivat silloin vielä olemassa. Kuu taas karkaa maapalloa kiertävältä radalta hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa, Marsin kuut ovat taas sellaisella radalla että tippuvat Marsiin edelleen hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005
asdf
Mitä tässä yhteydessä tarkoittaa lyhyt aikaskaala?

 

Apollojen jämät putosivat matalilta kiertoradoilta viikoissa. En nyt osaa sanoa, mikä on pitkäaikaisin rata, mutta luulisin, että mihinkään satoihin tai tuhansiin vuosiin ei päästä. Eli jos ajatellaan luonnollisten kuiden muodostumisprosesseja, niin se ei ole mahdollista.

JPI:n mainitsemat Lagrangen pisteet ovat L4 ja L5, mutta käsittääkseni niissä olevia kappaleita ei kutsuta kuiksi vaan tosiaan troijalaisiksi.

Auringon ja Maan ja Maan ja Kuun suhteilla ei ole fysikaalista eroa (paitsi häiriöiden luonne), mutta nykyään nuo sanat on tarkoin määritelty ja kuuta ei käytetä kuin planeettojen (ja muiden Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten esimerkiki Pluton, joka ei enää ole planeetta) kiertolaisista.

Jos tarkastellaan äärettömän pitkiä aikoja, mikään kiertorata ei ole stabiili. Ei edes kahden kappaleen systeemi, jos mukaan otetaan relativistiset ilmiöt. Äärimmäinen niitti on gravitaatiosäteily, joka säteilee energiaa pois systeemistä, jossa massat ovat kiihtyvässä liikkeessä.

Käytännössä on yleensä mielekkäintä tarkastella miljardien vuosien aikaskaalaa, koska se on aurinkokuntamme ikä. Planeetat ym. tärkeä muodostui pian Auringon tähdeksi tiivistymisen jälkeen ja mikään mikä ei ole stabiili niin pitkällä aikavälillä joko ei ole enää olemassa tai sitten uusiutuu jatkuvasti tai ajoittain. Ilmeisesti Saturnuksen renkaat ovat sellainen ilmiö.

Tietenkin lyhytaikaisempiakin ilmiöitä esiintyy, erityisesti pienkappaleilla, jotka liikkuvat enenmmän tai vähemmän kaoottisia ratojaan suurempien seassa, ja avaruustekniikassa ollaan kinnostuneita päivistä muutamaan vuoteen kestävistä asioista eikä yleensä piitata siitä missä vempeleet ovat miljoonan vuoden kuluttua (joskus planeettojensuojelu vaatii sitä, silloin luotain ohjataan törmäämään johonkin kappaleeseen kun se vielä on ohjattavissa).

asdf
Seuraa 
Viestejä11653
Liittynyt16.3.2005
JPI

Kuun troijalaisia on muuten etsitty Lagrangen pisteistä, niistä jotka ovat n. 60 astetta jäljessä ja edellä kuuta se radalla, mutta eipä ole sieltäkään löytynyt. Minkäs nimisiä nuo L:t olivatkaan? Taisi olla ainakin L5 toinen, en viitsi googlata nyt.

Ne ovat L4 ja L5, mutta eivät nekään ole loputtoman vakaita.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29581
Liittynyt16.3.2005
asdf

Ne ovat L4 ja L5, mutta eivät nekään ole loputtoman vakaita.

Muistaakseni ne ovat tietyillä ehdoilla (liittyvät massojen suhteisiin ja rataelementteihin) klassisella kolmen kappaleen systeemillä vakaita. Mitä tietenkään Aurinkokunta ei ole, koska tolkuton määrä jos jonkinlaista massallista murikkaa, muut vuorovaikutukset kuin gravitaatio ja suhteellisuusteoria, mutta hyvä kasauma troijalaisia löytyy ainakin Jupiterin molemmin puolin.

asdf
Seuraa 
Viestejä11653
Liittynyt16.3.2005
Neutroni
asdf

Ne ovat L4 ja L5, mutta eivät nekään ole loputtoman vakaita.

Muistaakseni ne ovat tietyillä ehdoilla (liittyvät massojen suhteisiin ja rataelementteihin) klassisella kolmen kappaleen systeemillä vakaita.

Oolrait. Piti oikein tarkistaa ja niinhän se meni, että kolmesta kappaleesta suurimman pitää olla noin 25 kertaa toiseksi suurimman massainen, eli Maa-Kuu-systeemissä pelittäisi.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Neutroni
asdf
Mitä tässä yhteydessä tarkoittaa lyhyt aikaskaala?

 

Apollojen jämät putosivat matalilta kiertoradoilta viikoissa. En nyt osaa sanoa, mikä on pitkäaikaisin rata, mutta luulisin, että mihinkään satoihin tai tuhansiin vuosiin ei päästä. Eli jos ajatellaan luonnollisten kuiden muodostumisprosesseja, niin se ei ole mahdollista.

Se, että meidän Kuuta kiertävät kappaleet tulevat alas viikoissa tai korkeintaan muutamassa vuodessa johtuu masconeista (mass concentration), ei suinkaan maan häiriöistä. Kuun pinnan alla tiheys vaihtelee suuresti, joten painovoimakin vaihtelee suuresti, jonka seurauksena radat ovat epästabiileja.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat