Seuraa 
Viestejä12419
Liittynyt10.12.2008

10 kysymyksessä tiedusteltiin, kumpi lentää nopeammin, kylmä vai lämmin pesäpallo. Arvelin, että kylmä. Surkeana perusteluna, kun muuta en hätäpissäni keksinyt, käytin sitä, että kylmä pallo on pienempi kuin lämmin, joten ilmanvastus on pienempi.

Oikea vastaus oli kuitenkin, että lämmin. Löytyykö tälle väittämälle fysikaalisia perusteluja?

 

Kommentit (9)

Eusa
Seuraa 
Viestejä14387
Liittynyt16.2.2011
PPo

10 kysymyksessä tiedusteltiin, kumpi lentää nopeammin, kylmä vai lämmin pesäpallo. Arvelin, että kylmä. Surkeana perusteluna, kun muuta en hätäpissäni keksinyt, käytin sitä, että kylmä pallo on pienempi kuin lämmin, joten ilmanvastus on pienempi.

Oikea vastaus oli kuitenkin, että lämmin. Löytyykö tälle väittämälle fysikaalisia perusteluja?

Kävisiko massa? Lämmin pallo sitoo enemmän kosteutta ja pitää raskaampana kappaleena paremmin saavutetun nopeuden eli ehtii nopeammin perille.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

JPI
Seuraa 
Viestejä24831
Liittynyt5.12.2012
Eusa
PPo

10 kysymyksessä tiedusteltiin, kumpi lentää nopeammin, kylmä vai lämmin pesäpallo. Arvelin, että kylmä. Surkeana perusteluna, kun muuta en hätäpissäni keksinyt, käytin sitä, että kylmä pallo on pienempi kuin lämmin, joten ilmanvastus on pienempi.

Oikea vastaus oli kuitenkin, että lämmin. Löytyykö tälle väittämälle fysikaalisia perusteluja?

 

Kävisiko massa? Lämmin pallo sitoo enemmän kosteutta ja pitää raskaampana kappaleena paremmin saavutetun nopeuden eli ehtii nopeammin perille.

No enpä tiede. Lämmin (tarpeeksi lämmin) pallo kyllä sitoo vähemmän kosteutta kuin kylmä pallo. Tarkoittaako alkuperäinen kysymys oikeastaan sitä, että kumpi pallo hidastuu vähemmän lentäessään, sillä kaipa alkunopeuden on oltava molemmille sama, jotta niitä voi verrata.?

Kyllähän lämmin pallo on hieman isompi, joten sen ilmanvastuskin on hieman isompi. Olisiko kuitenin kysymyksessä  vuorovaikutus ympäröivänn ilman kanssa? Kenties virtaus pallon pinnan tuntumassa riippuu siitä kuinka lammin se on. Kylmä ilma ilmeisesti on "tahmeampaa" kuin lämmin, tolleen mutulla, heh.

3³+4³+5³=6³

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28272
Liittynyt16.3.2005

Kylmä ilma on tiheämpää ja aiheuttaa enemmän vastusta. Mutta jos kyse on pallon lämpötilasta, veikkaan, että lämmin pallo on kimmoisampi ja saa lyönnistä enemmän energiaa. Pallon lämpötila, esimerkiksi lämpölaajeneminen, tuskin vaikuttaa mitattavissa olevalla tavalla ilmanvastukseen.

Eusa
Seuraa 
Viestejä14387
Liittynyt16.2.2011
JPI
Eusa
PPo

10 kysymyksessä tiedusteltiin, kumpi lentää nopeammin, kylmä vai lämmin pesäpallo. Arvelin, että kylmä. Surkeana perusteluna, kun muuta en hätäpissäni keksinyt, käytin sitä, että kylmä pallo on pienempi kuin lämmin, joten ilmanvastus on pienempi.

Oikea vastaus oli kuitenkin, että lämmin. Löytyykö tälle väittämälle fysikaalisia perusteluja?

Kävisiko massa? Lämmin pallo sitoo enemmän kosteutta ja pitää raskaampana kappaleena paremmin saavutetun nopeuden eli ehtii nopeammin perille.

No enpä tiede. Lämmin (tarpeeksi lämmin) pallo kyllä sitoo vähemmän kosteutta kuin kylmä pallo. Tarkoittaako alkuperäinen kysymys oikeastaan sitä, että kumpi pallo hidastuu vähemmän lentäessään, sillä kaipa alkunopeuden on oltava molemmille sama, jotta niitä voi verrata.?

Kyllähän lämmin pallo on hieman isompi, joten sen ilmanvastuskin on hieman isompi. Olisiko kuitenin kysymyksessä  vuorovaikutus ympäröivänn ilman kanssa? Kenties virtaus pallon pinnan tuntumassa riippuu siitä kuinka lammin se on. Kylmä ilma ilmeisesti on "tahmeampaa" kuin lämmin, tolleen mutulla, heh.

Jos pallo on ollut kylmässä varastossa, siellä ilman absoluuttinen kosteus on väkisin alhainen ja pallo kuivuu. Lämpimässä varastossa sama pallo ja ympäröivä ilma sisältävät enemmän kosteutta. Kun pallo tuodaan kylmään ilmaan, kosteus tiivistyy jäähtyvään pintaan.

Voi olla tietysti, että jäähtyvä pallo tiivistää myös lentäessään vesihöyryä ja vähentää siten ilmavastusta.

Idea, että pallon kimmo-ominaisuudet ovat lämpimänä parhaimmat, on tietysti mainio, mutta ei taida paljoa auttaa, kun palloa heitetään. Suurin osa pallon liikkeestä kentällä tapahtuu heittämällä - tosin jos keskiarvo lasketaan, varmaan kimmoisien lyöntien osuus ratkaisee.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

JPI
Seuraa 
Viestejä24831
Liittynyt5.12.2012

Ahaa, no joo. Jos mailalla sitä palloa hivautetaan, niin pallon kimmo-ominaisuudethan silloin tierenkin ovat ne merkittävimmät vauhtiin vaikuttavat jutut. Ja onhan lyöjäkin, kuten pallokin, lämpimällä ilmalla lämpimämpi eli lihaksisto pelaa paremmin kun ei tyyppi kylmästä kankeana sohella. Ja kaipa sekä pallot, että lyöjä yleensä ennen peliä ovat suht. samassa ympäristön lämpötilassa. Eihän niitä palloja jääkaapista tai mikroaaltouunista oteta, heh

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä14387
Liittynyt16.2.2011

Golfpalloon on huonompi vaikuttaa materiaalin kovuuden ja epähuokoisuuden ansiosta, mutta silti eroja on havaittu merkittävästi:

http://golftips.golfsmith.com/effect-golf-ball-temperature-golf-ball-performance-1433.html

Kokonaisuus vaikuttaa. Tieteellinen tutkimus vaatisi, että vaihteleviin olosuhteisiin tuotaisiin juuri samoin lämmitetty ja kylmennetty pallo...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Näinonnäreet
Seuraa 
Viestejä937
Liittynyt27.5.2013

Entisenä pesäpalloilijana, luulen että tuo kysymys ei ole kovin tietteellinen. Siinä kai kysytään käytännön tilannetta, missä lämpötilassa lyödessä saadaan pallo lentämään pisimmälle. Eli kyseessä on pallon kimmoisuus lämpötilan funktiona. Muistelen että kun kylmää palloa löi, se "kalahti" eikä lentänyt hyvin.

lokki
Seuraa 
Viestejä4231
Liittynyt3.1.2010

Kyse on kylmän pallon kumin huonommasta kimmoisuudesta ja siis pienemmästä lähtönopeudesta samanlaisesta lyönnistä.

Eusa

Jos pallo on ollut kylmässä varastossa, siellä ilman absoluuttinen kosteus on väkisin alhainen ja pallo kuivuu. Lämpimässä varastossa sama pallo ja ympäröivä ilma sisältävät enemmän kosteutta. Kun pallo tuodaan kylmään ilmaan, kosteus tiivistyy jäähtyvään pintaan.

Kuivuminen ja kastuminen menee juuri toisin päin, eikä riipu absoluuttikosteudesta, vaan suhteellisesta kosteudesta. Iman lämpöisten kappaleiden vesipitoisuus nousee lämpötilan laskiessa ilmankosteuden pysyessä muuttumattomana, vaikka ympäröivän ilman absoluuttikoisteus laskee dramaattisesti.

Tässä hygroskooppisen materiaalin, puun tasapainokosteuspiirros. Kylmä puu imee siis samassa suhteellisessa ilmankosteudessa itseensä enemmän vettä kuin lämmin. Näin käyttäytyvät kaikki orgaaniset materiaalit, joskin kosteusvaihtelu on tavallisesti vähäisempää.

Ilmaa lämpimämpi pallo haihduttaa kosteutta itsestään, kuivuu ja jäähtyy. Ilmaa kylmemmän pallon pintaan voi tiivistyä vettä, sillä ilmakerros pallon pinnalla jäähtyy ja tuon kerroksen suhteellinen kosteus nousee. Jos se ylittää 100% = kastepisteen, viileään pintaan tiivistyy vettä. Matalmmallakin suhteellisen kosteuden arvoilla kosteutta sitoutuu pallon pintaan, vaikkei se näykään märkyytenä.

Eusa
Seuraa 
Viestejä14387
Liittynyt16.2.2011
lokki

Kyse on kylmän pallon kumin huonommasta kimmoisuudesta ja siis pienemmästä lähtönopeudesta samanlaisesta lyönnistä.

Eusa

Jos pallo on ollut kylmässä varastossa, siellä ilman absoluuttinen kosteus on väkisin alhainen ja pallo kuivuu. Lämpimässä varastossa sama pallo ja ympäröivä ilma sisältävät enemmän kosteutta. Kun pallo tuodaan kylmään ilmaan, kosteus tiivistyy jäähtyvään pintaan.

Kuivuminen ja kastuminen menee juuri toisin päin, eikä riipu absoluuttikosteudesta, vaan suhteellisesta kosteudesta. Iman lämpöisten kappaleiden vesipitoisuus nousee lämpötilan laskiessa ilmankosteuden pysyessä muuttumattomana, vaikka ympäröivän ilman absoluuttikoisteus laskee dramaattisesti.

Periaatteessa oikein, mutta ei sovellu tähän palloesimerkkiin kuten ajattelin, kun tuodaan lämpimästä kosteasta olosuhteesta kylmempään ulkoilmaan. Tarkoittanet "ilmakosteudella" suhteellista kosteutta. Kuvaajasta näkyykin hyvin kuinka lämpimämpi hygroskooppinen materiaali samanlämpöisessä ilmassa sisältää aina enemmän vettä (ellei tilassa ole vesihöyry estetty).

Vaikka ilman kylmeneminen aiheuttaakin lämpöisemmiksi jääviin hygroskooppisiin kappaleisiin absorboitumista, ei tällä merkitystä varastoimisolosuhteissa vaan siellä vesipistoisuus tasaantuu ilman kanssa niin, että lopulta kylmästä varastosta tuodussa kappaleessa on vähemmän vettä kuin lämpimästä varastosta tuodussa.

Jos lämmin pallo on sitä vastoin kuumennettu ympäristöään lämpimämmäksi ja pidetty siinä tilassa kohtuullisen ajanjakson, pallo on tietysti kuivunut.

Lämpimän pallon voi käsittää siten, että sillä on hyvin lämpökapasiteettia verrattuna kylmään palloon, jonka tulee siis ollakseen kuiva, jotta lämpökapasiteetti olisi alentunut.

Tässä keskustelussa vesipitoisuus jäänee kuiten ot-kuriositeetiksi. Eli tarkoitimme samaa asiaa, minä kuitenkin varastotilanteessa lämmennyttä lämpimään kosteampaan tasapainottunutta ja sinä ulkoilmassa lämmitettävää kuivuvaa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat