Seuraa 
Viestejä27432

Tässä on lukion valtakunnallinen tutijako tällä hetkellä. http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Lukiot/P_iv_lukiot/Lukion+valtakunnallinen+tuntijako Tätä ollaan siis uudistamassa. Kopsaan sen tähän, niin vastausviesteissä voi muokata tätä valmista pohjaa:

Äidinkieli ja kirjallisuus 6/3

Kielet
- A1 kieli (useimmilla enkku) 6/2
- B kieli (useimmilla ruotsi) 5/2
- Muut kielet -/16

Matikka
- Lyhyt 6/2
- Pitkä 10/3

Ympäristö- ja luonnontieteet
- biologia 2/3
- maantieto 2/2
- fysiikka 1/7
- kemia 1/4

Uskonto/elämänkatsomustieto 3/2

Filosofia 1/3

Psykologia 1/4

Historia 4/2

Yhteiskuntaoppi 2/2

Taito- ja taideaineet
- liikunta 2/3
- musiikki 1-2/3
- kuvataide 1-2/3

Terveystieto 1/2

Opinto-ohjaus 1/1

Pakolliset kurssit yhteensä 47-51/syventävät kurssit vähintään 10

Kurssisuorituksia yhteensä vähintään 75.

 

Mitä sinä muuttaisit ja miten?

Hämmentää.

Sivut

Kommentit (32)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Itse en keksi muuta muutosta kuin että uskonnolta/elämänkatsomustiedolta kaksi pakollista pois ja niistä toinen opinto-ohjaukseen ja toinen kolmanteen pakolliseen kieleen. Lisäksi ottaisin sekä enkulta että ruotsilta yhden pois ja laittaisin kolmanteen pakolliseen kieleen. Näin kolmatta kieltä olisi lukiossa opiskeltava 3 kurssia.

Toisaalta jos alakoulussa aletaan opettaa Viron mallin mukaan ohjelmointia, niin silloin toisen uskonnolta/elämänkatsomustiedolta lähtevän kurssin voisi laittaa siihen ja näin kolmennelle pakolliselle kielelle jäisi kaksi kurssia.

Opinto-ohjauksen määrää ollaan kasvattamassa ja se onkin minusta ehdoton edellytys, koska opiskelualan vaihto on tehty nykyään mahdottomaksi. Tai ollaan tekemässä. Tästä tullaan maksamaan kovaa hintaa syrjäytymisinä yms.

Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Hämmentää.

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039
Vatkain

Näin kolmatta kieltä olisi lukiossa opiskeltava 3 kurssia. [--]

Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Olisiko kolmesta kurssista mainittavaa apua?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
asdf
Vatkain

Näin kolmatta kieltä olisi lukiossa opiskeltava 3 kurssia. [--]

Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Olisiko kolmesta kurssista mainittavaa apua?

Olisi. Ainakin enemmän kuin 0 kurssista. Ei vaan tuolla saa jo tarvittavan kielitaidon, jolla pärjää arkielämässä ja lisäksi loistavat valmiudet jatkaa kielten opiskelua. Tuohon mahtuisi jo tieteellisen tai kaunokirjallisen tekstin luentaakin. Jos ajatellaan, että yksi kurssi on 38 oppituntia + läksyt päälle ja yksi opintopiste on 26,5 tuntia, niin voidaan ehkä ajatella yhden lukiokurssin vastaavan noin kahta opintopistettä. Jos taas ajattelen, mitä itse olen oppinut venäjästä, jota olen opiskellut muistaakseni 6 op, niin erittäin hyvät ja kattavat lähtökohdat kyllä on. Samoin myös ranskasta opin yläasteella kahdessa vuodessa aika paljon.

Hämmentää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33707
Vatkain
Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Millä alalla? Ainakin luonnontieteiden ja tekniikan alalla englannilla on käytännössä maailmankielen status. Melkein kaikki maailmassa opiskelevat englantia ensimmäisenä vieraana kielenä, valtaosa tieteellisestä julkaisutoiminnasta on englanniksi (käytännössä kaikki merkittävät julkaisut), ja useimmat tutkimusryhmät ja teollisuuden työpaikat käyttävät englantia, koska kaikkialta maailmasta tulleet ymmärtävät sitä. Kolmannesta kielestä voi olla hyötyä siviilielämässä, jos menee johonkin ei-englanninkieliseen maahan töihin, ja ehkä joissain kaupallisissa tehtävissä, jos kielitaito on todella hyvä, mutta välttämätön se ei ole. Minusta olisi suuri virhe vähentää englantia ja pakottaa kaikille kolmas kieli.

Minä tekisin liikunnasta ja taideaineista kokonaan vapaaehtoisia (mutta säilyttäisin kunnilla pakon antaa mahdollisuuden valita niitä nuo määrät), mutta ottaisin mukaan jonkinlaisen kansalaistaidon, jossa opetettaisiin ihmisten oikeuksia ja velvollisuuksia (työelämässä ja viranomaisasioissa), taloudellisia asioita (yksityishenkilön verotus, pankkitoiminnat, kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppaan ja omistukseen liittyvät asiat, asunnon vuokraukseen liityvät asiat, oman talouden hallinta ja yleiset riskit jne.) ja sitten ihan perinteisen kotitalouden. Uusavuttomuus on vakavampi ongelma kuin se, että kaikki eivät osaa kolmatta kieltä tankerotasolla.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654

Uskonto pois, valinnainen teologia tilalle jos kysyntää on. Psykologian ja filosofian pakolliset pois. Fysiikkaa pari pakollista lisää. Uusina aineina viestintä ja tietojenkäsittely. Näille kummallekin yksi pakollinen ja pari valinnaista kurssia.

Vatkain

Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Ei toki ole. Monissa aineissa ja yliopistoa seuraavassa työelämässä pärjää aivan mainiosti suomella ja englannilla. Ruotsintaidoksikin riittää pakollisen virkamiesruotsin läpäisevä taso.

We're all mad here.

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039
Vatkain

Samoin myös ranskasta opin yläasteella kahdessa vuodessa aika paljon.

No just tota ajattelin, kun itse luin saksaa yläasteella kaksi vuotta ihan menestyksellä ja perusalkeet ja hiukan sanavarastoa on edelleen hallussa, muttei toivoakaan keskustella saksaksi tai lukea saksankielistä sanomalehteä tai katsella Tatortia ilman tekstiä. Saksalaista pornoa just ja just ymmärtää.

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä2888

Tuli mulla tälläinen mieleen, että jos halutaan työelämän kannalta optimaalinen opetussuunnitelma, onko se sama kuin yhteiskunnan kannalta optimaalinen suunnitelma. Mitä optimaalinen tarkoittaa on toki enemmän ja vähemmän epämääräistä. Mutta kuitenkin peruspointti kai on selvä.

Neuvostoliitossa lienee ihannenuori oli jonkinlainen Komsomol-nuori, muut enemmän tai vähemmän epäilyttäviä. Nykyään meillä on ihanteena keskiluokkainen tarmonpesä, joka valmistuttuaan tuottaa maksimaalisen hyödyn yhteiskunnalle?

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Spanish Inquisitor Jr

Tuli mulla tälläinen mieleen, että jos halutaan työelämän kannalta optimaalinen opetussuunnitelma, onko se sama kuin yhteiskunnan kannalta optimaalinen suunnitelma. Mitä optimaalinen tarkoittaa on toki enemmän ja vähemmän epämääräistä. Mutta kuitenkin peruspointti kai on selvä.

 

Ei se tietenkään ole sama asia. Lukion ei myöskään ole tarkoitus olla pelkästään työelämän tai edes pelkästään yhteiskunnan kannalta "optimaalinen" oppilaitos, onneksi. Laissa sen tarkoitus muotoillaan näin:

Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. 

Minusta tuossa on paljon oikeaa ajatusta. Yhteiskunta ei ole optimoitava talouskoneisto, eikä oppilaitoksen ole tarkoitus olla tuotantolaitos.

We're all mad here.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Neutroni
Vatkain
Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Millä alalla? Ainakin luonnontieteiden ja tekniikan alalla englannilla on käytännössä maailmankielen status. Melkein kaikki maailmassa opiskelevat englantia ensimmäisenä vieraana kielenä, valtaosa tieteellisestä julkaisutoiminnasta on englanniksi (käytännössä kaikki merkittävät julkaisut), ja useimmat tutkimusryhmät ja teollisuuden työpaikat käyttävät englantia, koska kaikkialta maailmasta tulleet ymmärtävät sitä. Kolmannesta kielestä voi olla hyötyä siviilielämässä, jos menee johonkin ei-englanninkieliseen maahan töihin, ja ehkä joissain kaupallisissa tehtävissä, jos kielitaito on todella hyvä, mutta välttämätön se ei ole. Minusta olisi suuri virhe vähentää englantia ja pakottaa kaikille kolmas kieli.

Kolmatta kieltä tarvitaan humanistisissa aineissa erityisesti ja varsinkin historiassa. Kyllä kolmannesta kielestä on hyötyä ihan kaikilla aloilla, ihan työllistymisenkin kannalta. Englannin kielen valta-asema ei ole suinkaan niin suuri kuin Suomessa ajatellaan. Esim. Slovakiassa ja Tshekissä osataan melkein paremmin saksaa. Englantia puhui auttavasti n. 30 % yliopisto-opiskelijoista. Itse taas ajattelen niin, että Suomessa englantia opiskellaan paljon jo pienestä pitäen. Tällöin ei ole kielitaidon kannalta suurtakaan merkitystä että onko sitä lukiossa 6 vai viisi kurssia. Toisaalta taas mikä tahansa kolmas kieli on valtava etu. Jos unohdetaan se työelämä, niin kolmannen kielen mukana tulee myös kulttuuri, valmius opiskella lisää kieliä ja yleinen ymmärrys maailmasta lisääntyy. Länsi-Eurooppaan suuntautuvia auttaa ranska, Keski-Eurooppaan suuntautumista saksa, itään suuntautumista venäjä ja Ameriikkoihin pääsee valtavan paljon paremmin käsiksi jos osaa espanjaa tai portugalia. Puhumattakaan niistä eduista, joita arabian, japanin tai kiinan osaaminen tuo yksilölle.

 

Neutroni
Minä tekisin liikunnasta ja taideaineista kokonaan vapaaehtoisia (mutta säilyttäisin kunnilla pakon antaa mahdollisuuden valita niitä nuo määrät), mutta ottaisin mukaan jonkinlaisen kansalaistaidon, jossa opetettaisiin ihmisten oikeuksia ja velvollisuuksia (työelämässä ja viranomaisasioissa), taloudellisia asioita (yksityishenkilön verotus, pankkitoiminnat, kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppaan ja omistukseen liittyvät asiat, asunnon vuokraukseen liityvät asiat, oman talouden hallinta ja yleiset riskit jne.) ja sitten ihan perinteisen kotitalouden. Uusavuttomuus on vakavampi ongelma kuin se, että kaikki eivät osaa kolmatta kieltä tankerotasolla.

Liikuntaa en laittaisi vapaaehtoiseksi, vaikka itse vihaankin liikuntaa ja erityisesti koululiikuntaa. Mutta mielestäni yhteiskunnalla on jonkinlainen velvollisuus kuitenkin yrittää kansalaisistaan fyysisesti aktiivisia. Mens sana in corpore sano. Sano minun sanoneen. Köksän voisi laittaa valinnaiseksi taideaineiden kanssa. Sitten nuo taloushommat yms. niin eikkö ne tule tuossa yhteiskuntaopissa, jossa opetellaan, kuinka yhteiskunnat ja lait toimivat?

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
abskissa

Uskonto pois, valinnainen teologia tilalle jos kysyntää on. Psykologian ja filosofian pakolliset pois. Fysiikkaa pari pakollista lisää. Uusina aineina viestintä ja tietojenkäsittely. Näille kummallekin yksi pakollinen ja pari valinnaista kurssia.

Minä en jättäisi psykologiaa ja filosofiaa pois, eritoten jos elämänkatsomustietoa ei ole. Kyllä pitää mielestä ja sen toiminnasta (psykologia) sekä ajattelemisesta (filosofia) opettaa myös. Filosofiaan kuuluu paljon aatehistorian klassikkoja, joiden tunteminen on yleissivistystä. Yleinen ajattelu myös stimuloi muuta ajattelua.

Mitä jos otetaan molemmista matematiikoista yksi kurssi pois ja siirretään ne fysiikalle ja kemialle?

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
asdf
Vatkain

Samoin myös ranskasta opin yläasteella kahdessa vuodessa aika paljon.

No just tota ajattelin, kun itse luin saksaa yläasteella kaksi vuotta ihan menestyksellä ja perusalkeet ja hiukan sanavarastoa on edelleen hallussa, muttei toivoakaan keskustella saksaksi tai lukea saksankielistä sanomalehteä tai katsella Tatortia ilman tekstiä. Saksalaista pornoa just ja just ymmärtää.

Totta kai kielitaito rapistuu jos sitä ei käytä. Mutta jos lähtisit uudelleen nyt opiskelemaan saksaa, niin varmaan oppisit sen uudelleen aika nopeaa.

Hämmentää.

ing geolog
Seuraa 
Viestejä7278

Matematiikka,fysiikka ja kemia kuuluvat yhteen, jos jotain noista lisätään niin tunnit on otettava ulkopuolelta.

 Luin aikoinaan saksaa jonkun vuoden ja unohdin sen sitten kävin iltakurssin ja palautui muistiin aikalailla, nyt olen unohtanut senkin...

Työssäni tarvitsen englanninkieltä, jonka oletetaan olevan hallussa ilman todisteita.

Tietysti joku espanja avaisi uusia markkina-alueita, työnhaussa, onko se sitten tarpeellinen, en osaa sanoa. Meillä olisi ollut mahdollisuus siihen, vaan ei löytynyt tarpeeksi halukkaita.

Ja tuo kaikki puhuvat/osaavat englantia ei ole kyllä absoluuttinen totuus, kuten jo ilmituotukin täällä.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Nobelaner
Seuraa 
Viestejä1775

Eiköhän se nyt ole selvää että uskonnonopetus kuuluisi historiaan, ja hyvin pienenä osana sitä. Nyky-uskontoja voisi opettaa yhteiskuntaopissa, samanlaisina asioina kuin vaikkapa vegetarismia tai paleodieettiä, eli joidenkin rajatapaushörhöjen sekoiluna. 90% fysiikasta on matematiikkaa joten sen opetusta voi lisätä.

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039
Vatkain

Totta kai kielitaito rapistuu jos sitä ei käytä. Mutta jos lähtisit uudelleen nyt opiskelemaan saksaa, niin varmaan oppisit sen uudelleen aika nopeaa.

Juu. Mutta pointti oli, että kolmen pakollisen kurssin aikana opitut alkeet ei ole kielen osaamista, vaan alkeiden hallintaa. Jos kielen meinaa osata kunnolla, on sitä luettava väkisin reilusti lukion jälkeenkin ja siinä mielessä on aika sama, opetteleeko ne alkeetkin vasta lukion jälkeen vai lukiossa. Tämä siis ajatellen, että kolmen vieraan kielen osaaminen on must.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
asdf
Vatkain

Totta kai kielitaito rapistuu jos sitä ei käytä. Mutta jos lähtisit uudelleen nyt opiskelemaan saksaa, niin varmaan oppisit sen uudelleen aika nopeaa.

Juu. Mutta pointti oli, että kolmen pakollisen kurssin aikana opitut alkeet ei ole kielen osaamista, vaan alkeiden hallintaa. Jos kielen meinaa osata kunnolla, on sitä luettava väkisin reilusti lukion jälkeenkin ja siinä mielessä on aika sama, opetteleeko ne alkeetkin vasta lukion jälkeen vai lukiossa. Tämä siis ajatellen, että kolmen vieraan kielen osaaminen on must.

Säästää aikaa jos ne alkeet opettelee jo lukiossa. Mutta joo, mulla on siis oletus tässä, että koska ruotsia ja enkkua osataan ja puhutaan jo niin paljon, niin yksi kurssi vähemmäksi niitä ei ole niin paljoa haitaksi kuin mitä kolmannen kielen opettelusta olisi hyötyä. En olisi kolmannelle kielelle ottamassa kursseja muualta.

Hämmentää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33707
Vatkain
Mutta joo, mulla on siis oletus tässä, että koska ruotsia ja enkkua osataan ja puhutaan jo niin paljon, niin yksi kurssi vähemmäksi niitä ei ole niin paljoa haitaksi kuin mitä kolmannen kielen opettelusta olisi hyötyä. En olisi kolmannelle kielelle ottamassa kursseja muualta.

Minun kokemus tuosta lukion mainiosta englannin osaamisestakin on erilainen. Vaikka kirjoitin siitä c:n, olin aluksi helisemässä kielen kanssa TKK:lla, jossa suurin osa oppimateriaalista oli englanniksi. Suullinen osaaminen oli kanssa rallienglantitasoa ja sen käyttö pelotti. Minulle olisi ollut parempi, jos olisin voinut ottaa saksan kurssien tilalle englantia. Mutta en epäile sitä, etteikö toisilla aloilla voisi olla enemmän hyötyä useamman kielen pinnallisesta osaamisesta. Mutta juuri siksi valinnaisuus olisi hyvä säilyttää.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Vatkain

Minä en jättäisi psykologiaa ja filosofiaa pois, eritoten jos elämänkatsomustietoa ei ole. Kyllä pitää mielestä ja sen toiminnasta (psykologia) sekä ajattelemisesta (filosofia) opettaa myös. Filosofiaan kuuluu paljon aatehistorian klassikkoja, joiden tunteminen on yleissivistystä. Yleinen ajattelu myös stimuloi muuta ajattelua.

Filosofiaa pakkosyöttäisin periaatteessa oikein mielelläni mutta pelkäänpä, ettei siitä tartu suurimmalle osalle yhtään mitään ymmärrystä yhtään mistään. Se ei vain kiinnosta valtaosaa, ja kun ei, niin on parempi käyttää aika vaikkapa kaunokirjallisuuden parissa.

Klassikoiden pintapuolinen tuntemus on minun mielestäni aivan joutavaa tietoa. Yleinen ajattelu ei välttämättä stimuloi sudokuja enempää, jos se jää pintapuoliseksi.

Vatkain

Mitä jos otetaan molemmista matematiikoista yksi kurssi pois ja siirretään ne fysiikalle ja kemialle?

Ei kuulosta hyvältä. Fysiikalle soisi kyllä lisää tilaa, sillä se auttaa kaiken ympäröivän todellisuuden ymmärtämiseen, mutta matematiikasta ei oikein ole varaa ottaa mitään pois. Ei ainakaan lyhyestä matematiikasta, joka on nykyiselläänkin onnettoman ohut kokonaisuus.

En sitten tiedä, olisiko pitkää matematiikka mahdollista hiukan tiivistää. Siitä voisi olla sellainen positiivinenkin seuraus, että entistä useampi uskaltaisi valita pitkän matematiikan lyhyen sijaan.

We're all mad here.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

^Aika hauska. Ite en ole lukiota käynyt, mutta yläasteen opintojen perusteella sanoisin, että itse sain enemmän välineitä hahmottaa ja ymmärtää ympäröivää todellisuutta filosofiasta kuin fysiikasta.

Tuo vaikuttaa hyvältä idealta tuo pitkän matikan tiivistäminen. Itsekin soisin, että fys & kem olisi 2 pakollista kurssia lisää, en vaan tiedä mistä ne ottaisi.

Sitten tuosta  pintapuolisuudesta. Minusta on tärkeää oppia monista asioista vähäsen ja antaa edes eväät ja työkalut syventää sitä tietoa. Esimerkiksi filosofia. Jos ei tiedä Nietzchen teorioiden olemassa olosta, ei voi ottaa valinnaista filosofiaa. Filosofia on kuitenkin kaiken ajattelun perusta ja minusta pitää tietää sellaisten asioiden olemassa olo kuin antiikin filosofit, kirkkoisät, valistus, englantilaiset filosofit, marx yms. Ja onhan siellä myös ajattelun harjoittelua, ei pelkkää historiaa.

Täytyy olla hajulla hommista.

Hämmentää.

Puuvilla SamI
Seuraa 
Viestejä851
Vatkain

- B kieli (useimmilla ruotsi) 5/2
- Uskonto/elämänkatsomustieto 3/2
- liikunta 2/3
- musiikki 1-2/3
- kuvataide 1-2/3

Vatkain
Mitä sinä muuttaisit ja miten?

Nämä vois jätttää kokonaan pois halutessaan, mutta niiden pakollisen osuuden tuntimäärä täytyis käyttää muissa aineissa. Esimerkiks lisäkursseina muissa kielissä oman valinnan mukaan, matematiikassa jne. eli 12-14 kurssia lisää alueille jotka itseä todella kiinnostaa.

Liikuntaa on aivan liian vähän kouluissa, mutta ei se muuksi muutu jos halutonta seisotetaan kentän laidalla. Siihen täytyis ensin saada oleellinen muutos että liikunta ylipäätään alkais kiinnostamaan. Aktiiviset liikkujat taas ei koululiikuntaa edes tarvitse.

Olen kylläkin sitä mieltä että koulussa pitäis olla tunti liikuntaa joka ikinen päivä mikäli halutaan tuloksia ja kansanterveydellisiä vaikutuksia. Ihan järkevä vaihtoehto vois olla että kaikkki noi 12-14 kurssia siirrettäis liikuntaan jossa reenataan koordinaatiota, airobista kestävyyttä ja lihaskuntoa. Eli bodypumppi, kuntosali, sulkapallo, juoksu, telinevoimistelu jne. jne... Kolme lajia täytis valita ja jokaiselta osa-alueelta yksi. joita harrastaa vaihtelevasti viikkotasolla.

Huolehdi bisneksestä niin bisnes huolehtii sinusta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33707
Vatkain

^Aika hauska. Ite en ole lukiota käynyt, mutta yläasteen opintojen perusteella sanoisin, että itse sain enemmän välineitä hahmottaa ja ymmärtää ympäröivää todellisuutta filosofiasta kuin fysiikasta.

Fysiikan ongelma on se, että se tuo "valaistuksen" vasta useiden vuosien opiskelun jälkeen. Se jää useimmilta teknillisen korkeakoulunkin käyneeltä kokematta, jos eivät erikoistu alalle, jossa fysiikka on poikkeuksellisen hallitsevassa roolissa. Minulle se tapahtui parin viimeisen opiskeluvuoden aikana, kun opsieklin kiinteän olomuodon-, puolijohde- ja laserfysiikkaa. Vasta siinä vaiheessa muodostui todellinen ymmärrys siitä, miten fysiikan teoriat todella ennustavat arkipäivän ilmiöitä eivätkä vain "elektroni liikkuu tyhjiössä" -oppikirjatehtäviä. Mutta lukion puitteissa se on täysin mahdotonta ja fysiikka jää pintaraapaisuksi.

Toinen yhtä iso ongelma on se, että fysiikan oppimisen kannalta keskeisimmät matematiikan työkalut, erityisesti integraali- ja differentiaalilaskenta, tulevat käsitelyksi vasta lukion viimeisillä matematiiken kursseilla. Pidän vähän kyseenalaisena kannattaako fysiikkaa edes yrittää opettaa yhtä yleissivistävää käsienheiluttelukurssia enempää ennen sitä, koska jatko-opinnoissa ensimmäinen asia on, että "unohtakaa kaikki minkä olette tähän mennessä kuvitelleet oppineenne". Sen suhteen tuo matematiikan kurssin vaihto fysiikaksi voisi toimiakin, jos se olisi ajallisesti viimeinen kurssi ja sillä fysiikankurssilla päästäisiin mekaniikan alkeisiin differentiaaliyhtälöiden avulla.

 

Tuo vaikuttaa hyvältä idealta tuo pitkän matikan tiivistäminen. Itsekin soisin, että fys & kem olisi 2 pakollista kurssia lisää, en vaan tiedä mistä ne ottaisi.

Kuka on sanonut, ettei kursseja tai niissä vaadittuja asioita voisi lisätä? Keskivertoälyinen oppilas pääsee lukion läpi keskinkertaislla arvosanoilla hyvin vähäisellä työmäärällä ja ainakin tekniikan ja luonnontieteiden aloilla fuksien suurimpia ongelmia on helppoudesta seuraava työmoraalin puute, jota on hyvin vaikea korjata enää siinä vaiheessa. Kun vertaa erityisesti aasialaisiin työmyyriin, ei se mikään ihme ole, että suomipoika ei pysty kilpailemaan globaaleilla työmarkkinoilla. Mutta se vaatisi varmaan jonkinlaista opiskelutekniikan opettamista, koska toisessa ääripäässä ovat ylitunnolliset oppilaat, jotka vetävät itsensä burn-outtiin jo nykylukiossa. Valtion ja kuntien rahakirstun vartijoillakin lienee sanottavansa, jos tuntimääriä yritetään lisätä.

Sitten tuosta  pintapuolisuudesta. Minusta on tärkeää oppia monista asioista vähäsen ja antaa edes eväät ja työkalut syventää sitä tietoa.

Totta. On hyvä muistaa, että yleissivistävän lukio-opetuksen tarkoitus on juuri antaa pintapuolinen kuva monesta eri alasta eikä yrittääkään tehdä minkään alan asiantuntijoita. Se on vain hyväksyttävä, että lukion jälkeen ei osaa oikeasti mitään, paitsi toivottavasti tietää mikä itseä kiinnostaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat