Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Tässä on lukion valtakunnallinen tutijako tällä hetkellä. http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Lukiot/P_iv_lukiot/Lukion+valtakunnallinen+tuntijako Tätä ollaan siis uudistamassa. Kopsaan sen tähän, niin vastausviesteissä voi muokata tätä valmista pohjaa:

Äidinkieli ja kirjallisuus 6/3

Kielet
- A1 kieli (useimmilla enkku) 6/2
- B kieli (useimmilla ruotsi) 5/2
- Muut kielet -/16

Matikka
- Lyhyt 6/2
- Pitkä 10/3

Ympäristö- ja luonnontieteet
- biologia 2/3
- maantieto 2/2
- fysiikka 1/7
- kemia 1/4

Uskonto/elämänkatsomustieto 3/2

Filosofia 1/3

Psykologia 1/4

Historia 4/2

Yhteiskuntaoppi 2/2

Taito- ja taideaineet
- liikunta 2/3
- musiikki 1-2/3
- kuvataide 1-2/3

Terveystieto 1/2

Opinto-ohjaus 1/1

Pakolliset kurssit yhteensä 47-51/syventävät kurssit vähintään 10

Kurssisuorituksia yhteensä vähintään 75.

 

Mitä sinä muuttaisit ja miten?

Hämmentää.

Sivut

Kommentit (32)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Itse en keksi muuta muutosta kuin että uskonnolta/elämänkatsomustiedolta kaksi pakollista pois ja niistä toinen opinto-ohjaukseen ja toinen kolmanteen pakolliseen kieleen. Lisäksi ottaisin sekä enkulta että ruotsilta yhden pois ja laittaisin kolmanteen pakolliseen kieleen. Näin kolmatta kieltä olisi lukiossa opiskeltava 3 kurssia.

Toisaalta jos alakoulussa aletaan opettaa Viron mallin mukaan ohjelmointia, niin silloin toisen uskonnolta/elämänkatsomustiedolta lähtevän kurssin voisi laittaa siihen ja näin kolmennelle pakolliselle kielelle jäisi kaksi kurssia.

Opinto-ohjauksen määrää ollaan kasvattamassa ja se onkin minusta ehdoton edellytys, koska opiskelualan vaihto on tehty nykyään mahdottomaksi. Tai ollaan tekemässä. Tästä tullaan maksamaan kovaa hintaa syrjäytymisinä yms.

Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Hämmentää.

asdf
Seuraa 
Viestejä11665
Liittynyt16.3.2005
Vatkain

Näin kolmatta kieltä olisi lukiossa opiskeltava 3 kurssia. [--]

Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Olisiko kolmesta kurssista mainittavaa apua?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
asdf
Vatkain

Näin kolmatta kieltä olisi lukiossa opiskeltava 3 kurssia. [--]

Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Olisiko kolmesta kurssista mainittavaa apua?

Olisi. Ainakin enemmän kuin 0 kurssista. Ei vaan tuolla saa jo tarvittavan kielitaidon, jolla pärjää arkielämässä ja lisäksi loistavat valmiudet jatkaa kielten opiskelua. Tuohon mahtuisi jo tieteellisen tai kaunokirjallisen tekstin luentaakin. Jos ajatellaan, että yksi kurssi on 38 oppituntia + läksyt päälle ja yksi opintopiste on 26,5 tuntia, niin voidaan ehkä ajatella yhden lukiokurssin vastaavan noin kahta opintopistettä. Jos taas ajattelen, mitä itse olen oppinut venäjästä, jota olen opiskellut muistaakseni 6 op, niin erittäin hyvät ja kattavat lähtökohdat kyllä on. Samoin myös ranskasta opin yläasteella kahdessa vuodessa aika paljon.

Hämmentää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29585
Liittynyt16.3.2005
Vatkain
Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Millä alalla? Ainakin luonnontieteiden ja tekniikan alalla englannilla on käytännössä maailmankielen status. Melkein kaikki maailmassa opiskelevat englantia ensimmäisenä vieraana kielenä, valtaosa tieteellisestä julkaisutoiminnasta on englanniksi (käytännössä kaikki merkittävät julkaisut), ja useimmat tutkimusryhmät ja teollisuuden työpaikat käyttävät englantia, koska kaikkialta maailmasta tulleet ymmärtävät sitä. Kolmannesta kielestä voi olla hyötyä siviilielämässä, jos menee johonkin ei-englanninkieliseen maahan töihin, ja ehkä joissain kaupallisissa tehtävissä, jos kielitaito on todella hyvä, mutta välttämätön se ei ole. Minusta olisi suuri virhe vähentää englantia ja pakottaa kaikille kolmas kieli.

Minä tekisin liikunnasta ja taideaineista kokonaan vapaaehtoisia (mutta säilyttäisin kunnilla pakon antaa mahdollisuuden valita niitä nuo määrät), mutta ottaisin mukaan jonkinlaisen kansalaistaidon, jossa opetettaisiin ihmisten oikeuksia ja velvollisuuksia (työelämässä ja viranomaisasioissa), taloudellisia asioita (yksityishenkilön verotus, pankkitoiminnat, kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppaan ja omistukseen liittyvät asiat, asunnon vuokraukseen liityvät asiat, oman talouden hallinta ja yleiset riskit jne.) ja sitten ihan perinteisen kotitalouden. Uusavuttomuus on vakavampi ongelma kuin se, että kaikki eivät osaa kolmatta kieltä tankerotasolla.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

Uskonto pois, valinnainen teologia tilalle jos kysyntää on. Psykologian ja filosofian pakolliset pois. Fysiikkaa pari pakollista lisää. Uusina aineina viestintä ja tietojenkäsittely. Näille kummallekin yksi pakollinen ja pari valinnaista kurssia.

Vatkain

Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Ei toki ole. Monissa aineissa ja yliopistoa seuraavassa työelämässä pärjää aivan mainiosti suomella ja englannilla. Ruotsintaidoksikin riittää pakollisen virkamiesruotsin läpäisevä taso.

We're all mad here.

asdf
Seuraa 
Viestejä11665
Liittynyt16.3.2005
Vatkain

Samoin myös ranskasta opin yläasteella kahdessa vuodessa aika paljon.

No just tota ajattelin, kun itse luin saksaa yläasteella kaksi vuotta ihan menestyksellä ja perusalkeet ja hiukan sanavarastoa on edelleen hallussa, muttei toivoakaan keskustella saksaksi tai lukea saksankielistä sanomalehteä tai katsella Tatortia ilman tekstiä. Saksalaista pornoa just ja just ymmärtää.

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä2213
Liittynyt24.1.2014

Tuli mulla tälläinen mieleen, että jos halutaan työelämän kannalta optimaalinen opetussuunnitelma, onko se sama kuin yhteiskunnan kannalta optimaalinen suunnitelma. Mitä optimaalinen tarkoittaa on toki enemmän ja vähemmän epämääräistä. Mutta kuitenkin peruspointti kai on selvä.

Neuvostoliitossa lienee ihannenuori oli jonkinlainen Komsomol-nuori, muut enemmän tai vähemmän epäilyttäviä. Nykyään meillä on ihanteena keskiluokkainen tarmonpesä, joka valmistuttuaan tuottaa maksimaalisen hyödyn yhteiskunnalle?

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008
Spanish Inquisitor Jr

Tuli mulla tälläinen mieleen, että jos halutaan työelämän kannalta optimaalinen opetussuunnitelma, onko se sama kuin yhteiskunnan kannalta optimaalinen suunnitelma. Mitä optimaalinen tarkoittaa on toki enemmän ja vähemmän epämääräistä. Mutta kuitenkin peruspointti kai on selvä.

 

Ei se tietenkään ole sama asia. Lukion ei myöskään ole tarkoitus olla pelkästään työelämän tai edes pelkästään yhteiskunnan kannalta "optimaalinen" oppilaitos, onneksi. Laissa sen tarkoitus muotoillaan näin:

Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. 

Minusta tuossa on paljon oikeaa ajatusta. Yhteiskunta ei ole optimoitava talouskoneisto, eikä oppilaitoksen ole tarkoitus olla tuotantolaitos.

We're all mad here.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Neutroni
Vatkain
Kolmas kieli on nykymaailmassa ihan must, eritoten yliopistoelämässä, minne lukiolaisten oletetaan siirtyvän.

Millä alalla? Ainakin luonnontieteiden ja tekniikan alalla englannilla on käytännössä maailmankielen status. Melkein kaikki maailmassa opiskelevat englantia ensimmäisenä vieraana kielenä, valtaosa tieteellisestä julkaisutoiminnasta on englanniksi (käytännössä kaikki merkittävät julkaisut), ja useimmat tutkimusryhmät ja teollisuuden työpaikat käyttävät englantia, koska kaikkialta maailmasta tulleet ymmärtävät sitä. Kolmannesta kielestä voi olla hyötyä siviilielämässä, jos menee johonkin ei-englanninkieliseen maahan töihin, ja ehkä joissain kaupallisissa tehtävissä, jos kielitaito on todella hyvä, mutta välttämätön se ei ole. Minusta olisi suuri virhe vähentää englantia ja pakottaa kaikille kolmas kieli.

Kolmatta kieltä tarvitaan humanistisissa aineissa erityisesti ja varsinkin historiassa. Kyllä kolmannesta kielestä on hyötyä ihan kaikilla aloilla, ihan työllistymisenkin kannalta. Englannin kielen valta-asema ei ole suinkaan niin suuri kuin Suomessa ajatellaan. Esim. Slovakiassa ja Tshekissä osataan melkein paremmin saksaa. Englantia puhui auttavasti n. 30 % yliopisto-opiskelijoista. Itse taas ajattelen niin, että Suomessa englantia opiskellaan paljon jo pienestä pitäen. Tällöin ei ole kielitaidon kannalta suurtakaan merkitystä että onko sitä lukiossa 6 vai viisi kurssia. Toisaalta taas mikä tahansa kolmas kieli on valtava etu. Jos unohdetaan se työelämä, niin kolmannen kielen mukana tulee myös kulttuuri, valmius opiskella lisää kieliä ja yleinen ymmärrys maailmasta lisääntyy. Länsi-Eurooppaan suuntautuvia auttaa ranska, Keski-Eurooppaan suuntautumista saksa, itään suuntautumista venäjä ja Ameriikkoihin pääsee valtavan paljon paremmin käsiksi jos osaa espanjaa tai portugalia. Puhumattakaan niistä eduista, joita arabian, japanin tai kiinan osaaminen tuo yksilölle.

 

Neutroni
Minä tekisin liikunnasta ja taideaineista kokonaan vapaaehtoisia (mutta säilyttäisin kunnilla pakon antaa mahdollisuuden valita niitä nuo määrät), mutta ottaisin mukaan jonkinlaisen kansalaistaidon, jossa opetettaisiin ihmisten oikeuksia ja velvollisuuksia (työelämässä ja viranomaisasioissa), taloudellisia asioita (yksityishenkilön verotus, pankkitoiminnat, kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppaan ja omistukseen liittyvät asiat, asunnon vuokraukseen liityvät asiat, oman talouden hallinta ja yleiset riskit jne.) ja sitten ihan perinteisen kotitalouden. Uusavuttomuus on vakavampi ongelma kuin se, että kaikki eivät osaa kolmatta kieltä tankerotasolla.

Liikuntaa en laittaisi vapaaehtoiseksi, vaikka itse vihaankin liikuntaa ja erityisesti koululiikuntaa. Mutta mielestäni yhteiskunnalla on jonkinlainen velvollisuus kuitenkin yrittää kansalaisistaan fyysisesti aktiivisia. Mens sana in corpore sano. Sano minun sanoneen. Köksän voisi laittaa valinnaiseksi taideaineiden kanssa. Sitten nuo taloushommat yms. niin eikkö ne tule tuossa yhteiskuntaopissa, jossa opetellaan, kuinka yhteiskunnat ja lait toimivat?

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
abskissa

Uskonto pois, valinnainen teologia tilalle jos kysyntää on. Psykologian ja filosofian pakolliset pois. Fysiikkaa pari pakollista lisää. Uusina aineina viestintä ja tietojenkäsittely. Näille kummallekin yksi pakollinen ja pari valinnaista kurssia.

Minä en jättäisi psykologiaa ja filosofiaa pois, eritoten jos elämänkatsomustietoa ei ole. Kyllä pitää mielestä ja sen toiminnasta (psykologia) sekä ajattelemisesta (filosofia) opettaa myös. Filosofiaan kuuluu paljon aatehistorian klassikkoja, joiden tunteminen on yleissivistystä. Yleinen ajattelu myös stimuloi muuta ajattelua.

Mitä jos otetaan molemmista matematiikoista yksi kurssi pois ja siirretään ne fysiikalle ja kemialle?

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
asdf
Vatkain

Samoin myös ranskasta opin yläasteella kahdessa vuodessa aika paljon.

No just tota ajattelin, kun itse luin saksaa yläasteella kaksi vuotta ihan menestyksellä ja perusalkeet ja hiukan sanavarastoa on edelleen hallussa, muttei toivoakaan keskustella saksaksi tai lukea saksankielistä sanomalehteä tai katsella Tatortia ilman tekstiä. Saksalaista pornoa just ja just ymmärtää.

Totta kai kielitaito rapistuu jos sitä ei käytä. Mutta jos lähtisit uudelleen nyt opiskelemaan saksaa, niin varmaan oppisit sen uudelleen aika nopeaa.

Hämmentää.

ing geolog
Seuraa 
Viestejä6569
Liittynyt28.9.2008

Matematiikka,fysiikka ja kemia kuuluvat yhteen, jos jotain noista lisätään niin tunnit on otettava ulkopuolelta.

 Luin aikoinaan saksaa jonkun vuoden ja unohdin sen sitten kävin iltakurssin ja palautui muistiin aikalailla, nyt olen unohtanut senkin...

Työssäni tarvitsen englanninkieltä, jonka oletetaan olevan hallussa ilman todisteita.

Tietysti joku espanja avaisi uusia markkina-alueita, työnhaussa, onko se sitten tarpeellinen, en osaa sanoa. Meillä olisi ollut mahdollisuus siihen, vaan ei löytynyt tarpeeksi halukkaita.

Ja tuo kaikki puhuvat/osaavat englantia ei ole kyllä absoluuttinen totuus, kuten jo ilmituotukin täällä.

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Nobelaner
Seuraa 
Viestejä1767
Liittynyt9.6.2011

Eiköhän se nyt ole selvää että uskonnonopetus kuuluisi historiaan, ja hyvin pienenä osana sitä. Nyky-uskontoja voisi opettaa yhteiskuntaopissa, samanlaisina asioina kuin vaikkapa vegetarismia tai paleodieettiä, eli joidenkin rajatapaushörhöjen sekoiluna. 90% fysiikasta on matematiikkaa joten sen opetusta voi lisätä.

asdf
Seuraa 
Viestejä11665
Liittynyt16.3.2005
Vatkain

Totta kai kielitaito rapistuu jos sitä ei käytä. Mutta jos lähtisit uudelleen nyt opiskelemaan saksaa, niin varmaan oppisit sen uudelleen aika nopeaa.

Juu. Mutta pointti oli, että kolmen pakollisen kurssin aikana opitut alkeet ei ole kielen osaamista, vaan alkeiden hallintaa. Jos kielen meinaa osata kunnolla, on sitä luettava väkisin reilusti lukion jälkeenkin ja siinä mielessä on aika sama, opetteleeko ne alkeetkin vasta lukion jälkeen vai lukiossa. Tämä siis ajatellen, että kolmen vieraan kielen osaaminen on must.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
asdf
Vatkain

Totta kai kielitaito rapistuu jos sitä ei käytä. Mutta jos lähtisit uudelleen nyt opiskelemaan saksaa, niin varmaan oppisit sen uudelleen aika nopeaa.

Juu. Mutta pointti oli, että kolmen pakollisen kurssin aikana opitut alkeet ei ole kielen osaamista, vaan alkeiden hallintaa. Jos kielen meinaa osata kunnolla, on sitä luettava väkisin reilusti lukion jälkeenkin ja siinä mielessä on aika sama, opetteleeko ne alkeetkin vasta lukion jälkeen vai lukiossa. Tämä siis ajatellen, että kolmen vieraan kielen osaaminen on must.

Säästää aikaa jos ne alkeet opettelee jo lukiossa. Mutta joo, mulla on siis oletus tässä, että koska ruotsia ja enkkua osataan ja puhutaan jo niin paljon, niin yksi kurssi vähemmäksi niitä ei ole niin paljoa haitaksi kuin mitä kolmannen kielen opettelusta olisi hyötyä. En olisi kolmannelle kielelle ottamassa kursseja muualta.

Hämmentää.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat