Seuraa 
Viestejä1043
Liittynyt10.5.2014

Katselin parvekkeella kun joku heijasti peilin avulla valoa maan pintaan. Valokeila liikkui vaakasuunnassa maan pinnalla ja näytti ikään kuin se olisi ollut valon nopeutta nopeampi tapahtuma. Intuitiivisesti päättelin niin, koska liike näytti tosi nopealta.

http://koti.mbnet.fi/tapiok1/tiede/valo1.jpg

Tässä B silmä on parveke, jossa seisoin ja katselin sinistä valon heijastuspistettä.

A voisi olla paikka ja silmä joka katsoo suoraan samaan siniseen valon heijastuspisteeseen suoraan valon kulkusuunnassa.

Jouduin miettimään minkä vuoksi valo näyttää kulkevan nopeammin heijastuneena pitkää reittiä pitkin kuin mitä se kulkee suorinta ja lyhintä reittiä kahden pisteen välillä?

En keksinyt muuta kuin, että jos suorin reitti on esim. 300 000 km ja pitkä B pisteen kautta kulkeva reitti 2 kertaa 250 000 km = 500 000 km niin jotenkin kahtaalle haarautuva kulma toimii nopeammin kuin jos valo joutuu heijastumaan peilistä takaisin lähtöpisteeseensä.

Tuo silmän A 180 astetta takaisin heijastuminen on ilmeisen symmetrinen ja tasainen 2 kertaa 300 000 km = 600 000 km vaikka 10 Hz taajuudella. Mutta jotta silmään B sattuva heijastus olisi nopeampi kuin suorin reitti, vaikka on pituudeltaan 750 000 km pitää se jakaa kahteen osaan, jotka ovat epäsymmetrisiä ja epätasapainossa. Eli oikeakätinen taajuus on kiihtyvää lyhyttä 500 000 km pitkää ja vasenkätinen harvempi syöttö on tuo 750 000 km pitkää.

Tuo nopeasti piirtämäni kuva ei kerro kaikkia mietteitäni asiasta ja sisältää virheitä. Esim. tuon A silmä luku pitää kertoa kahdella: 8 Hz ja 48 kilometriä sillä sekin saattaa olla voimistuvaa valoa.

Pituussuuntainen valon liike on lyhin reitti kahden pisteen välillä A - C - A, mutta on mielenkiintoista, että silmät ikään kuin pitävät heijastunutta poikittaista valoa tehokkaampana, nopeampana ja lyhempänä reittinä A-B-C-B-C-B-C-B.

A-C-A, A-C-A, A-C-A, A-C-A ....... SYMMETRINEN

A-B-C-C-B-A-B-C-C-B ....... A-B-C, C-B, B-C, C-B, B-C...., A-B-C, C-B, B-C, C-B ..... EPÄSYMMETRINEN

Sivut

Kommentit (28)

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013

Kun valokiilan suunta muuttuu nopeasti se ei enää ole suora vaan kaareva. Havaitset sen selvästi vesisuihkusta muuttamalla nopeasti sen suuntaa. Vesipisarat eivät etene sivuttain lainkaan vaan aina suihkusuuttimesta poispäin. Samoin valokvantit etenevät vain peilistä poispäin valon nopeudella. Valoläiskän liike on vain näennäistä ja jos se liikkuisi valon nopeudella et sitä näkisi lainkaan.

Eusa
Seuraa 
Viestejä15182
Liittynyt16.2.2011
korant

Kun valokiilan suunta muuttuu nopeasti se ei enää ole suora vaan kaareva. Havaitset sen selvästi vesisuihkusta muuttamalla nopeasti sen suuntaa. Vesipisarat eivät etene sivuttain lainkaan vaan aina suihkusuuttimesta poispäin. Samoin valokvantit etenevät vain peilistä poispäin valon nopeudella. Valoläiskän liike on vain näennäistä ja jos se liikkuisi valon nopeudella et sitä näkisi lainkaan.

Ei pidä kutiaan. Voit pyöräyttää lampulla 180 astetta viidessä sekunnissa ja jos valominuutin etäisyydellä olisi varjostin (esim. pölyrengas), voisit nähdä valoläikän siirtyvän tuota varjostinta pitkin yhtenäisesti. Jos kausaalinen tapahtuma sm-energiansiirto etenisi tuota varjostinta pitkin valonnopeudella, kestäisi siltä π minuuttia aikaa tuohon samaan matkaan. Siten lampun valoläiskä etenee 12π -kertaisella nopeudella. Sen liikkeen havaitsemisessa ei ole mitään ongelmia.

Läiskän liike on tosiaan näennäistä eli ei-kausaalista samoin kuin hitausvoiman vaikutuskin.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Goswell
Seuraa 
Viestejä11635
Liittynyt8.3.2010

Ihanaa, tästä se alkaa. Valo käyttäytyy todellakin kuin vesi, sillä on rajallinen nopeus ja lampusta lähtenyt hiukkasvirta ei ole missään yhteydessä lamppuun lampun lasin läpistyään. Tämän voi todeta siitä että kaukaisten kohteiden kuvajainen näkyy täällä vaikka sen lähdettä ei välttämättä enään ole olemassa.

Minun mielestä noin.

JPI
Seuraa 
Viestejä26005
Liittynyt5.12.2012
Eusa
korant

Kun valokiilan suunta muuttuu nopeasti se ei enää ole suora vaan kaareva. Havaitset sen selvästi vesisuihkusta muuttamalla nopeasti sen suuntaa. Vesipisarat eivät etene sivuttain lainkaan vaan aina suihkusuuttimesta poispäin. Samoin valokvantit etenevät vain peilistä poispäin valon nopeudella. Valoläiskän liike on vain näennäistä ja jos se liikkuisi valon nopeudella et sitä näkisi lainkaan.

Ei pidä kutiaan. Voit pyöräyttää lampulla 180 astetta viidessä sekunnissa ja jos valominuutin etäisyydellä olisi varjostin (esim. pölyrengas), voisit nähdä valoläikän siirtyvän tuota varjostinta pitkin yhtenäisesti. Jos kausaalinen tapahtuma sm-energiansiirto etenisi tuota varjostinta pitkin valonnopeudella, kestäisi siltä π minuuttia aikaa tuohon samaan matkaan. Siten lampun valoläiskä etenee 12π -kertaisella nopeudella. Sen liikkeen havaitsemisessa ei ole mitään ongelmia.

Läiskän liike on tosiaan näennäistä eli ei-kausaalista samoin kuin hitausvoiman vaikutuskin.

Tuo ilmiö on havaittu avaruuden pölyrenkaiden valaistumisessa, siis niissä valaistun alueen halkaisija kasvaa selvästi yli valonnopeudella. En nyt millään jaksa etsiä missä tuo nyt sitten olikaan. Lisäksi on olemassa vielä suurempi joukko tähtitieteellisiä havaintoja näennäisistä valonnopeuden ylityttymisistä, jotka selittyvät relativistisillä efekteillä. Siis tottakai valonsäteellä voi pyyhkäistä jotakin kaukaista pintaa, siten että valaistu kohta siiryy yli valonnopeutta.

tässä vähän wikipediasta otettua:

Light spots and shadows

If a laser is swept across a distant object, the spot of laser light can easily be made to move across the object at a speed greater than c.[8] Similarly, a shadow projected onto a distant object can be made to move across the object faster than c.[8] In neither case does the light travel from the source to the object faster than c, nor does any information travel faster than light.[8][9][10]

3³+4³+5³=6³

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013
Eusa
Ei pidä kutiaan. Voit pyöräyttää lampulla 180 astetta viidessä sekunnissa ja jos valominuutin etäisyydellä olisi varjostin (esim. pölyrengas), voisit nähdä valoläikän siirtyvän tuota varjostinta pitkin yhtenäisesti. Jos kausaalinen tapahtuma sm-energiansiirto etenisi tuota varjostinta pitkin valonnopeudella, kestäisi siltä π minuuttia aikaa tuohon samaan matkaan. Siten lampun valoläiskä etenee 12π -kertaisella nopeudella. Sen liikkeen havaitsemisessa ei ole mitään ongelmia.

Läiskän liike on tosiaan näennäistä eli ei-kausaalista samoin kuin hitausvoiman vaikutuskin.

Hitausvoiman vaikutus on todellista vai pitääkö sinut laittaa 10·g-kiihtyvyyteen tunteaksesi vaikutuksen.

Kun olet kiertänyt lamppua 180° viiden sekunnin aikana kuluu vielä minuutti ennenkuin valoläiskä ilmaantuu uuteen suuntaan joten laskelmasi on täysin pielessä kuten teoriasikin.

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013

Piti lisätä edelliseen vielä että sen näkemiseen (mikä tuskin onnistuu) kuluu vielä toinen minuutti. Eli vaikka kiertäisit lampun 5 sekunnissa vastakkaiseen suuntaan näet läiskän siirtyneen sinne vasta kahden minuutin kuluttua.

Eusa
Seuraa 
Viestejä15182
Liittynyt16.2.2011
korant
Eusa
Ei pidä kutiaan. Voit pyöräyttää lampulla 180 astetta viidessä sekunnissa ja jos valominuutin etäisyydellä olisi varjostin (esim. pölyrengas), voisit nähdä valoläikän siirtyvän tuota varjostinta pitkin yhtenäisesti. Jos kausaalinen tapahtuma sm-energiansiirto etenisi tuota varjostinta pitkin valonnopeudella, kestäisi siltä π minuuttia aikaa tuohon samaan matkaan. Siten lampun valoläiskä etenee 12π -kertaisella valonnopeudella. Sen liikkeen havaitsemisessa ei ole mitään ongelmia.

Läiskän liike on tosiaan näennäistä eli ei-kausaalista samoin kuin hitausvoiman vaikutuskin.

Hitausvoiman vaikutus on todellista vai pitääkö sinut laittaa 10·g-kiihtyvyyteen tunteaksesi vaikutuksen.

Kun olet kiertänyt lamppua 180° viiden sekunnin aikana kuluu vielä minuutti ennenkuin valoläiskä ilmaantuu uuteen suuntaan joten laskelmasi on täysin pielessä kuten teoriasikin.

Kaksi minuuttia siitä, kun lähtee kiertämään suuntalamppua, näkee kuinka valoläiskä kiipeää pitkin varjostinta 12π -kertaisella valonnopeudella, π valominuutin matka kuluu viidessä sekunnissa.

10·g-kiihtyvyydessä todelliset sidoksiin kohdistuvat voimat aiheuttavat vaikutusten tuntemukset toki yhdistyen massallisen aineksen poikkeuttamiseen aikaisemman vaiheen liiketilasta, mutta siihen aikaisemman vaiheen liiketilan suuntaan ei kohdistu mitään voimaa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Ite miellän nämä asiat aina sitä kautta että mietin, voiko ilmiöllä edes teoriassa viestittää. Jos voi, niin ei voi kulkea valoa nopeammin. Varjolla tai valoläiskällä joka syntyy alunperin pisteestä C (siellä on lamppu), ei A ja B voi viestittää keskenään vaikka tuo ilmiö saataisiinkin helposti kulkemaan A:n ja B:n välillä ylivalonnopeutta. Itse informaatio tulee kuitenkin C:stä eikä A:sta tai B:stä. A tai B ei voi vaikuttaa siihen varjoon tai valoläiskään niin että sillä voisi viestiä. Varjo tai valoläiskä ei kuljeta mukanaan informaatiota, se on pelkkä seuraus, ilmiö. Oikeastaan eheänä ilmiönäkin vain ihmisen päässä, ei siinä mikään todellisuudessa kulkeudu maata pitkin vaikka ihmissilmä tulkitseekin että jokin siinä kulkee. 

くそっ!

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006
Goswell

Ihanaa, tästä se alkaa. Valo käyttäytyy todellakin kuin vesi, sillä on rajallinen nopeus ja lampusta lähtenyt hiukkasvirta ei ole missään yhteydessä lamppuun lampun lasin läpistyään. Tämän voi todeta siitä että kaukaisten kohteiden kuvajainen näkyy täällä vaikka sen lähdettä ei välttämättä enään ole olemassa.

 

:)

 

Niin,,tosin,,sitä olen joskus pohtinut että miten se sitten kulkee se irronnut virta jos ei ole työntöä takana. Tosin vesisuihku lentää loppuun saakka,,,ilman työntöä.

 

Hankala vaan avaruuden kaukaisten kohteiden osalta tietää onko ne kuvajaiset matkalaisia,,eli irronneet lähteestään vai vielä kiinni,,sitähän me emme voi sinänsä tietää virtaa,,siis kuvajaista katsomalla.

 

Mutta heijastunut valo,,kyllähän se kai hidastuu,,kuten valokuidussa valopulssi vaimenee,,

 

Valosta tuli mieleen se vanha kokeiluni,,oli siitä joskus puhetta tällä foorumilla,,mutta kerronpa jos jotakuta kiinnostaa kokeilla.

Kahtelin kerran kotona lomilla ladossa kun oksanreiästä tuli valoa että miten se seinälle tekee sitten valokuvio. Oksanreikä oli soikea mutta seinällä oli pyöreä kuvio. No siitä innostuin ja otin taskupeilin joka oli neliskanttinen. Heijastin sillä ladon seinään läheltä ja kuvio oli neliö. Sitten siirryin kauemmas seinästä ja kas kummaan kuvio alkoi muuttumaan pyöreäksi.

Eli tuossa tapauksessa ymmärtääkseni alkaa siinä valoheijasteessa joka lähtee peilistä neliön muotoisena ms.valosuihkuna,,niin alkaa ne nurkat hajoamaan tavallaan,,eli jää sinne sivulle,,valo tavallaan hajoaa,,no,,olipahan sekin koe. Tuli taas mieleen.

 

 

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013
Eusa
Kaksi minuuttia siitä, kun lähtee kiertämään suuntalamppua, näkee kuinka valoläiskä kiipeää pitkin varjostinta 12π -kertaisella valonnopeudella, π valominuutin matka kuluu viidessä sekunnissa.
Ensinnäkin on mahdotonta nähdä mitään heijastuvaa valoläiskää valominuutin etäisyydeltä käsin käännettävän lampun lähettämänä. Toisaalta valoläiskä ei siirry mihinkään vaan syntyy uuteen paikkaan. Fotonit iskeytyvät juuri siihen kohtaan mihin ne on alunperin suunnattu. Vertaa hommaa kuularuiskuun. Kun käännät nopeasti sen suuntaa uusi reikä kuulasta syntyy uuteen paikkaan ja se edellinen reikä jäi sinne mihin se alunperin syntyikin.

Sentrifugissa sisämyksesi puristuvat kasaan eikä se ole mahdollista ilman molemmin puolin vaikuttavaa voimaa. Vertaa tilannetta jossa makaat 10-kertaisessa painovoimassa jonkin järkäleen pinnalla niin painovoima puristaa sisälmyksesi kasaan täsmälleen samoin. Tuntoaisti ei valehtele mutta teoriasi kusee.

korant
Seuraa 
Viestejä8326
Liittynyt16.12.2013
filosofi
Eli tuossa tapauksessa ymmärtääkseni alkaa siinä valoheijasteessa joka lähtee peilistä neliön muotoisena ms.valosuihkuna,,niin alkaa ne nurkat hajoamaan tavallaan,,eli jää sinne sivulle,,valo tavallaan hajoaa,,no,,olipahan sekin koe. Tuli taas mieleen.
Tutkipa varjoasi auringon paisteessa. Hyvin lähellä se on teräväreunainen mutta mitä kauemmaksi varjo synytyy sitä enemmän reuna hajoaa koska kaikki valon sateet eivät ole yhdensuuntaisia. Jos valonlähde olisi pistemäinen ei tuollaista hajontaa tapahtuisi ainakaan silminnähden. Eli varjo pysyisi terävänä hyvin kaukanakin ja peilin heijastama valoläiskä olisi peilin muotoinen.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006
korant
filosofi
Eli tuossa tapauksessa ymmärtääkseni alkaa siinä valoheijasteessa joka lähtee peilistä neliön muotoisena ms.valosuihkuna,,niin alkaa ne nurkat hajoamaan tavallaan,,eli jää sinne sivulle,,valo tavallaan hajoaa,,no,,olipahan sekin koe. Tuli taas mieleen.
Tutkipa varjoasi auringon paisteessa. Hyvin lähellä se on teräväreunainen mutta mitä kauemmaksi varjo synytyy sitä enemmän reuna hajoaa koska kaikki valon sateet eivät ole yhdensuuntaisia. Jos valonlähde olisi pistemäinen ei tuollaista hajontaa tapahtuisi ainakaan silminnähden. Eli varjo pysyisi terävänä hyvin kaukanakin ja peilin heijastama valoläiskä olisi peilin muotoinen.

 

:)

 

Ei säteet yhteensuuntaisia,,voipi olla näinkin. Jotenkin se vaan muuttuu neliskanttisesta valoläntistä pyöreäksi läntiksi. Eli sen valon ominaisuus muodon suhteen matkalla muuttuu. En ole kokeillut kahdella peilillä rinnakkain että olisi vaikka vähän väliä peileissä,,eli lähellä olisi kaksi erillistä neliötä ja pitääkö mennä kuinka kauas kun ne on yhdessä valoläntissä vai tuleeko vain näkymään kaksi erillistä pyöreätä valokuviota,,no pitää ensi kesänä testailla,,sopivaa kesähommaa,,:)

 

 

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Nature
Seuraa 
Viestejä8327
Liittynyt15.1.2014

Havainto ylivalonnopeudella piirtyvästä heijasteesta saadaan aikaan vain useilla valonlähteillä, jotka ovat sopivasti vaihesiirrossa keskenään. Tällöin valojen erihetkinen heijastuminen varjostimesta mahdolistaa havaintona ylivalonnopeuden mukaisen ilmiön.

Kyseessä on siis periaatteessa aaltorintaman vaihenopeus, joka voi ylittää valon nopeuden. Informaation siirto ylivalonnopeudella ei tällä tavoin onnistu. Toki "siirtoväylän leveyttä" hyödyntäen informaation määrää (tai lukunopeutta) voidaan tällä tavoin kasvattaa, niinkuin rinnakaisväylää käyttäen yleensäkin. Eli kyseessä olisi nopea rinkkais- / sarjaliikenneväylämuunnin.

Siinä mielessä mielenkiintoinen ajatusmalli.

Eusa
Seuraa 
Viestejä15182
Liittynyt16.2.2011
Nature

Havainto ylivalonnopeudella piirtyvästä heijasteesta saadaan aikaan vain useilla valonlähteillä, jotka ovat sopivasti vaihesiirrossa keskenään. 

Johan höpötät.

Jos pyöritetään laseria varren päässä, kyse on lähinnä siitä kuinka lähelle ylivalonnopeudella etenevä läikkä voidaan muodostaa. Eri asia sitten se, että esim. tehokkaan polttavan laserin tulosta ei ehdi ketään varoittaa, vaikka olisi itse selvinnyt läheltä piti...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat