Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006

:)

 

Luin tuollaisen linkin

http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/mista_tiedetaan_etta_maan_ydin_on_rautaa_ja_nikkelia

 

ja siellä lause

"Koska maapallon massa ja pintakerrosten tiheydet ja tilavuudet tunnetaan, voidaan ytimen tiheydeksi arvioida 12 g/cm3."

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilogramma

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maa

Maapallon massa on siis

5,9737×1024 kg

5973 700 000 000 000 000 000 000kg

 

 

Miten on todennettu maapallon massa?

 

 

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Sivut

Kommentit (25)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29585
Liittynyt16.3.2005

Tutkimalla kappaleiden liikettä Maan painovoimakentässä on voitu selvittää ns. GM-tulon arvo suurella tarkkuudella. Se on gravitaatiovakion ja massan tulo. Koska nuo ovat aina yhdessä liikeyhtälöissä, tuolla tavalla ei voi selvitää mikä osa on massaa ja mikä gravitaatiovakiota.

Gravitaatiovakio voidaan mitata laboratoriokokeella suoraan mittaamalla kahden massan vetovoima. Ongelmana on se, että voimat ovat hyvin pieniä ja suuri tarkkuus on vaikea saavuttaa. Siksi tuossa arviossa ei ole tuon enempää merkitseviä numeroita (ja onkohan tuossakin liikaa).

Jos ratkotaan taivaankappaleiden liikkeitä, käytetään aina noita GM-tuloja, jotka on voitu mitata paljon tarkemmin.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006
Neutroni

Tutkimalla kappaleiden liikettä Maan painovoimakentässä on voitu selvittää ns. GM-tulon arvo suurella tarkkuudella. Se on gravitaatiovakion ja massan tulo. Koska nuo ovat aina yhdessä liikeyhtälöissä, tuolla tavalla ei voi selvitää mikä osa on massaa ja mikä gravitaatiovakiota.

Gravitaatiovakio voidaan mitata laboratoriokokeella suoraan mittaamalla kahden massan vetovoima. Ongelmana on se, että voimat ovat hyvin pieniä ja suuri tarkkuus on vaikea saavuttaa. Siksi tuossa arviossa ei ole tuon enempää merkitseviä numeroita (ja onkohan tuossakin liikaa).

Jos ratkotaan taivaankappaleiden liikkeitä, käytetään aina noita GM-tuloja, jotka on voitu mitata paljon tarkemmin.

 

:)

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gravitaatiovakio

 

Voidaanko esimerkiksi maapallo-kuu suhteilla päästä eri massoihin jos käytetään erilaista gravitaatiovakion arvoa?

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29585
Liittynyt16.3.2005
filosofi
Voidaanko esimerkiksi maapallo-kuu suhteilla päästä eri massoihin jos käytetään erilaista gravitaatiovakion arvoa?

En oikein ymmärrä tuota kysymystä. Tarkoitatko Maan ja Kuun massojen suhdetta? Se voidaan mitata tarkasti, koska gravitaatiovakio supistuu laskuissa pois. Ongelmana on siis massan mittaaminen kilogrammoissa, koska se vaatii gravitaatiovakion tietämistä.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006
Neutroni
filosofi
Voidaanko esimerkiksi maapallo-kuu suhteilla päästä eri massoihin jos käytetään erilaista gravitaatiovakion arvoa?

En oikein ymmärrä tuota kysymystä. Tarkoitatko Maan ja Kuun massojen suhdetta? Se voidaan mitata tarkasti, koska gravitaatiovakio supistuu laskuissa pois. Ongelmana on siis massan mittaaminen kilogrammoissa, koska se vaatii gravitaatiovakion tietämistä.

 

:)

 

Lähinnä ajattelen sitä että jos gravitaatiovakio on vaikkapa (en nyt muista mikä se on) mutta jos se on vaikka 6 ja tuota lukemaa käytetään tuossa massalaskennassa. Jos gravitaatiovakio muutetaan vaikka puoleen tuosta,,eli 3, niin miten silloin massa muuttuu?

Mutta tuota vakion määrittelyä pohdin että jos kerran gravitaatiovakio-massa on ollut jotekin kompuksessa eikä massaa ole tunnettu,,niin onko sitten otettu vakioarvo johon on alettu massoja laskemaan?

Tuo määrittelyhän on vanha,,ja sitä pidetään vakiona jonka avulla voidaan laskea liikeratoja yms,,massoja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gravitaatiovakio

Eli voiko tuo gravitaatiovakio olla joku muu ja silti voitaisiin laskea liikeradat kohdalleen,,jolloin massat olisi laskennallisesti eri suuruisia koska gravitaatiovakio on eri,,,eli lopputulos maapallon massalle olisi eri kuin mitä on saatu tuolla gravitaatiovakion arvolla,,,

 

Tuota torsiovaaka-asiaa en ole vielä pohtinut,,,

 

 

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29585
Liittynyt16.3.2005
filosofi
Mutta tuota vakion määrittelyä pohdin että jos kerran gravitaatiovakio-massa on ollut jotekin kompuksessa eikä massaa ole tunnettu,,niin onko sitten otettu vakioarvo johon on alettu massoja laskemaan?

Periaatteessa on mahdolista valita gravitaatiovakion yksikkö mielivaltaisesti. Astronomiassa tehdäänkin joskus niin laskujen yksinkertaistamiseksi, varsinkin ennen tietokoneaikaa se oli jopa yleistä. Mutta jos tehdään niin, massan yksikköä ei enää voida valita, vaan se määräytyy muista valinnoista.

Käytännössä on toimittu toisin, massan yksikkö on määritelty ja gravitaatiovakiolle tulee mikä tulee. Se on paljon käytännöllisempää, koska massaa tarvitaan monissa mekaniikan laskuissa, joissa gravitaatiolal ei ole merkitystä. Fysiikka ei tietenkään riipu valitusta yksikköjärjestelmästä.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006

:)

 

Tuolla näköjään onkin kaavoja,,,joku on asiaa kanssa pohtinut aikoja sitten,,

 

http://www.tiede.fi/keskustelu/21671/ketju/maapallon_painon_laskenta

 

Tuli mieleen tässä nyt että onko kuun rakenne maapallon rakenteen kaltainen,,eli jos massat tiedetään,,niin vastaako kuun massa sen tiheysrakennetta tasakivenä,,eli on saman painoinen/kuutio joka kohdasta kun taas maapallo onkin keskeltä painavampaa,,eli kuutio ydintä painaa paljon enemmän kuin pinta tai kallio,,

 

Lienekö kukaan laskeskellut,,jaa minäpä kokeilen osaanko laskea pallon tiheyttä-massaa ollenkaan,,,kuu ja maapallo rinnakkain wikin antamilla painoilla ja halkaisijoilla,,

 

 

 

 

 

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006

:)

 

Jaa  se oli helposti laskettu,,wikissähän tuo tiheys on

 

Kuun keskitiheys 3,334g/cm3

Maan keskitiheys 5,517g/cm3

 

Kuutiometreissä olisi

1 m³ = 1 000 000 cm³ (kuutiosenttimetri)

Kuu 3334000gr tekisi 3334kg/kuutio

Maa 5517000gr tejusu 5517kg/kuutio

 

Kiven paino

http://fi.wikipedia.org/wiki/Graniitti

2,75g/cm3,,tekisi 2750000gr tekisi 2715 kg/kuutio.

 

Toisin sanoen maapallo olisi noin kaksi kertaa graniittia painavampaa,,taasen kuupallo noin 1,25 tai jotain graniittia painavampi.

 

Jaa laskelma tuokin,,mitähän hyötyä liene,,no kaippa se selviää,,,jätän hautumaan,,

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006

:)

 

Jaa tuli mieleen hetimiten jatko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pallo_%28geometria%29

 

Kuun tilavuus ja maapallon tilavuus suhde olisi noin 49,,pyöristetään 50,,maapallo on kuuta noin 50 kertaa suurempi tilavuudeltaan.

 

Hmm,,en tiedä laskinko oikein,,

 

Kuu-maapallo keskitiheyssuhde 3334/5571=0,59

 

Toisin sanoen pallojen tilavuusero on noin 50 kertainen.

Taasen keskitiheys vain vähän yli puolen paikkeilla samoin massojen suhte gr/cm3.

 

Hmm,,,,mitäköhän tästä voisi päätellä,,,nyt menee kyllä miettimiseksi,,,

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006

:)

 

Jaa tuli mieleen hetimiten jatko korjaus tähän,,kun löysin virheen

 

Pallojen tilavuusero on noin 13kertainen,,mikäli nyt laskin oikein

 

Kuu-maapallo keskitiheyssuhde 3334/5571=0,59

Hmm,,,,mitäköhän tästä voisi päätellä,,,nyt menee kyllä miettimiseksi,,,

 

 

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006

:)

 

Jaa,,jatkanpa,,niin tuo tiheys,,,

kuu keskitiheys 3,3,gr/cm3

maan keskitiheys 5,51gr/cm3

 

Toisaalta taas kun tilavuutta miettii,,maapallo on 51 kertaa suurempi kuin kuu,,,,,mitäköhän minä ajattelin,,

 

kuun keskitiheys alumiinin ja tinan välillä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiheys

 

kuun keskitiheys suurempi kuin graniitin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Graniitti

 

kuun keskitiheys suurempi kuin graniitin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Magma

 

Hmm,,mitäköhän tästä pitäisi päätellä,,kun päädyin tämmöseen pohdinnan loppuun,,vaikka piti pohtia maapallon massan laskentaa,,

mutta näyttäisi siltä että kuun keskitiheyden perusteella että kuun sisäosa on painavamaa kuin graniitti,,siis painavampaa kuin magman,,,

 

eli se taasen kertoisi sen että kuun sisäosa olisi samankaltainen kuin maapallon,,eli painavampaa ainetta,,,,toisin sanoen kuun kasvukertymä lienee myös alkanut pienistä ainehiukkasista ja siitä suurentuen,,jolloin avaruuden paine puristaa pallo-massaa ja tiivistää sisäosien materiaalin,,

 

tiijä vaikka se ydin olisi osmiumia,,

 

 

 

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29585
Liittynyt16.3.2005
filosofi

eli se taasen kertoisi sen että kuun sisäosa olisi samankaltainen kuin maapallon,,eli painavampaa ainetta,,,,toisin sanoen kuun kasvukertymä lienee myös alkanut pienistä ainehiukkasista ja siitä suurentuen,,jolloin avaruuden paine puristaa pallo-massaa ja tiivistää sisäosien materiaalin,,

 

Nämä ovat ihan perustietoa, joka kannattaa opiskella kirjoista. Ei yksi ihminen mihinkään pääse, jos yrittää päätellä kaiken itse. Elämä loppuu kesken. Tiede on tuhansien ihmisten vuosisatojen työn tulos ja tieteen ekponentiaalisen kehityksen syy on juuri siinä, että uuden polvet voivat opiskella sen minkä vanhat tietävät ja jatkaa eteenpäin.

Kuu ja Maa ovat koostumukseltaan erilaisia. Kuu on samantapaista ainetta kuin Maan vaippa ja arvellaan, että Kuu on muodostunut Marsin kokoluokkaa olevan planeetan törmättyä Maahan. Törmäys on heittänyt ainetta törmääjän ja Maan vaipoista avaruuteen, mutta ytimen raskaita metalleja on päätynyt Kuun rakennusaineiksi vain vähän.

Maan ydin ei ole osmiumia eikä mitään muutakaan superharvinaista ainetta, vaan rautaa ja nikkeliä, joita tiedetään olevan maailmankaikkeudessa paljon. Planeetan gravitaatio vain puristaa aineet jonkin verran nollapaineen olomuotoja tiheämmäksi. Nesteiden ja kiinteiden aineiden puristumattomuus on vain arkielämän approksimaatio, joka pätee koska ihmisten tekniikassa ei esiinny sellaisia paineita, jotka voisivat puristaa noita aineita merkittävästi kasaan. Planeettojen ytimissä paineet ovat valtavia ja aineiden  olomuodot ja ominaisuudet totutusta poikkeavia.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006
Neutroni
filosofi

eli se taasen kertoisi sen että kuun sisäosa olisi samankaltainen kuin maapallon,,eli painavampaa ainetta,,,,toisin sanoen kuun kasvukertymä lienee myös alkanut pienistä ainehiukkasista ja siitä suurentuen,,jolloin avaruuden paine puristaa pallo-massaa ja tiivistää sisäosien materiaalin,,

 

Nämä ovat ihan perustietoa, joka kannattaa opiskella kirjoista. Ei yksi ihminen mihinkään pääse, jos yrittää päätellä kaiken itse. Elämä loppuu kesken. Tiede on tuhansien ihmisten vuosisatojen työn tulos ja tieteen ekponentiaalisen kehityksen syy on juuri siinä, että uuden polvet voivat opiskella sen minkä vanhat tietävät ja jatkaa eteenpäin.

Kuu ja Maa ovat koostumukseltaan erilaisia. Kuu on samantapaista ainetta kuin Maan vaippa ja arvellaan, että Kuu on muodostunut Marsin kokoluokkaa olevan planeetan törmättyä Maahan. Törmäys on heittänyt ainetta törmääjän ja Maan vaipoista avaruuteen, mutta ytimen raskaita metalleja on päätynyt Kuun rakennusaineiksi vain vähän.

Maan ydin ei ole osmiumia eikä mitään muutakaan superharvinaista ainetta, vaan rautaa ja nikkeliä, joita tiedetään olevan maailmankaikkeudessa paljon. Planeetan gravitaatio vain puristaa aineet jonkin verran nollapaineen olomuotoja tiheämmäksi. Nesteiden ja kiinteiden aineiden puristumattomuus on vain arkielämän approksimaatio, joka pätee koska ihmisten tekniikassa ei esiinny sellaisia paineita, jotka voisivat puristaa noita aineita merkittävästi kasaan. Planeettojen ytimissä paineet ovat valtavia ja aineiden  olomuodot ja ominaisuudet totutusta poikkeavia.

 

:)

Hyvä se on välillä aivoja rassata,,:)

 

Kannattaa muistaa sekin että tieteen evoluutio on vähän sama kuin uskontojen,,eli vanhan tiedon päälle uusi kasautuu, joskus vanha tieto voi olla virheellistä.

---

Kuu on samantapaista ainetta kuin Maan vaippa

---

 

Keskitiheyden mukaan se on raskaampaa,,,

 

Jos keskitiheyden siirtää pallorakenteeseen,,siitä voisi hahmotella pallohalkaisijan suhdetta tiheyteen ja sitä kautta määrittyisi se miten pallo tihenee keskustaa kohti,,ja mikä materiaali kestää sen paineen,, mikä kohdistuu keskipisteeseen avaruuden sekä ilmakerroksen paineesta johtuen,,

 

Ei se ole yliopistolla kuulutettu että kuu on kokonaan kiveä,,mikä aine sopii keskitiheyteen,,

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38773/SY2_2012_Suomen_maalajien_ominaisuuksia.pdf?sequence=1

keskitiheys 3,344

 

sora 2,7

graniitti 2,75

alumiini 2,7

rauta 7,8

osmium 22,5

 

Kuun keskitiheys asettuu jo tiheämmäksi kuin soran tai graniitin,,eli sehän tarkoittaa,,koska kuu on pinnalta totta kai vähemmän tiheää,,että sisäosa on tiheämpää,,,

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

aurinko keskitiheys 1,410

ytimen tiheys 150

 

Jaa,,mitäköhän materiaalia tuollaisessa tiheydessä onkaan,,,kun se menee kaikkien tunnettujen materiaalien tiheyden yli reippaasti,,osmiuminkin suhteen 7-kertainen,,?

 

 

 

 

 

 

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä29585
Liittynyt16.3.2005
filosofi
Hyvä se on välillä aivoja rassata,,:)

Niin on ja asioita kunnolla opsikellessa sitä lajia saa ihan niin paljon kuin aivoparka sietää.

Kannattaa muistaa sekin että tieteen evoluutio on vähän sama kuin uskontojen,,eli vanhan tiedon päälle uusi kasautuu, joskus vanha tieto voi olla virheellistä.

Niin on. Mutta ennen kuin kukaan voi osoittaa vanhan tiedon virheelliseksi, hänen pitää omaksua se täydellisesti. Pystymetsästä ei kukaan ole koskaan vienyt tiedettä millään tavalla eteenpäin. Satoja vuosia sitten jotkut edistivät tiedettä ilman muodollista koulutusta, mutta hekin olivat opiskelleet tavalla tai toisella senaikaisen tiedon omilta aloiltaan.

Ei se ole yliopistolla kuulutettu että kuu on kokonaan kiveä,,mikä aine sopii keskitiheyteen,

Jos sillä onkin pieni metallipitoinen ydin, sen osuus kokonaismassasta on pieni.

Selvitä mitä materiaalia Maan ja Kuun vaippa on. "Kivi" ei ole vastaus, koska kiviä on erilaisia. Suomen mantereinen kallioperä koostuu keveistä kivilajeista. Kevyet kivet kelluvat vaipan pinnalla ja muodostavat mantereet. Vaippa koostuu (pääosin) raskaammista aineista.

Kuun keskitiheys asettuu jo tiheämmäksi kuin soran tai graniitin,,eli sehän tarkoittaa,,koska kuu on pinnalta totta kai vähemmän tiheää,,että sisäosa on tiheämpää,,,

No se tarkoittaa, että Kuu ei ole soraa eikä graniittia. Ei se voi olla juustoakaan.

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

 

Jaa,,mitäköhän materiaalia tuollaisessa tiheydessä onkaan,,,kun se menee kaikkien tunnettujen materiaalien tiheyden yli reippaasti,,osmiuminkin suhteen 7-kertainen,,?

Kerrataan:

Kiinteille aineille ilmoitetut tiheydet ilmoitetaan tyhjiössä. Siis tilassa, jossa ei ulkoinen voima purista ainetta, vaan kidehilan elektronitilat määräävät atomien välimatkan. Maan pinnan oloissa, painekammioissakin, on niin pienet paineet, että aineet eivät yleensä puristu kokoon merkittävästi. Suunnatuilla räjähdyksillä voidaan kuitenkin saavuttaa 2:n luokkaa olevia puristuskertoimia (eli tiheyden kaksinkertaistuminen). Isojen taivaankappaleiden sisällä paine on tavattoman paljon suurempi ja ne samat aineet puristuvat kokoon, jolloin niiden tiheys kasvaa ja taulukot eivät pidä paikkaansa.

Auringon ydin on vetyä ja heliumia. Suhde taisi olla keskellä, jossa ydinreaktiot ovat edenneet pisimmälle, fifti-sixti tai jotain sinnepäin. Ytimen aine ei sekoitu merkittävässä määrin Auringon kaltaisilla tähdillä, joten heliumpitoisuus pienenee ulospäin. Raskaampia alkuaineita oli muistaakseni yhteensä pari prosenttia ja ne eivät osallistu Auringon ydinreaktioihin erityisen merkittävillä tavoilla. Nuo aineet ovat Maan pinnalla kevyimpiä tunnettuja kaasuja, joilla täytetään ilmalaivoja ja kaasuilmapalloja, mutta Auringon ytimen oloissa nekin ovat tiukkaa tavaraa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat