Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt14.12.2013

Yleensä ihminen osaa laskelmoida että kuinka paljon on suunnilleen voimavaroja eli energiaa tehdä jokin asia, niin kysynkin, onko oikein patistaa porukkaa pakkotoimintaan hoitoalalla, kun potilas vain itse tietää että pystyykö vai haluaako tehdä ylipäätään yhtään mitään? 

 

Vasten tahtoaan tekeminen hoidossa aiheuttaa ahdistusta ja hoitajaa ruvetaan pitämään epäpätevänä. Voisi jopa sanoa että positiivisen hoidon sijasta potilas koki äärimmäisen epämielyttävää tunnetta. Onko hoitsu pätevä työssään kun ei kerran tajua pakkotoiminnan aiheuttamaa tuskaa. 

If this world isn't about me and it certanly isn't about of you either, - then who the f**k about of us it is then?"

Kommentit (13)

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Vähän hyvä patistaa tekemään. Mikään ei myöskään selkeytä yhtä hyvin päätä kuin pieni liikunta. Jos ei yhtään jaksa, niin saapi kait sitä maatakkin.

Hyvin polkee.

deep purpose
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt14.12.2013
slam

Vähän hyvä patistaa tekemään. Mikään ei myöskään selkeytä yhtä hyvin päätä kuin pieni liikunta. Jos ei yhtään jaksa, niin saapi kait sitä maatakkin.

 

Olen samaa mieltä että liikunta on ihmiselle hyväksi, mutta se on eri arvoista liikkua omasta tahdosta, kuin hoitajan käskystä. Olen myös hämmästynyt siitä että kun välillä vihjaillaan töihin tai opiskelemaan menosta, näyttääkö kaikki päältäpäin sitten niin ok'lta?

If this world isn't about me and it certanly isn't about of you either, - then who the f**k about of us it is then?"

deep purpose
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt14.12.2013
CE-hyväksytty

 

Niin voi, toivottavasti siitä ei saa merkintää joka pitkittää hoitojaksoa.

If this world isn't about me and it certanly isn't about of you either, - then who the f**k about of us it is then?"

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Mikäli lammasmainen tottelevaisuus olisi terveyden merkki, minkähän takia sitten ns. terveillä kuitenkin yleensä tapaa olla oma tahtonsa, eivätkä aikuiset ihmiset pidä siitä että joku toinen aikuinen ihminen tulee määräilemään heidän tekemisistään...

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27433
Liittynyt13.5.2005

Jos ainoa syy liikkumattomuudelleen on vain se, ettei siitä pidä tai ei nyt vain viitsi, niin kyllä vastentahtoinen patistaminkin liikuntaan voi olla oikea tapa toimia. Liikunta on elimistölle hyödyllistä siitä huolimatta, ettei siitä pitäisi.

Riittoisampi keskustelukumppani.

deep purpose
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt14.12.2013

Kyllä suuri osa liikkuukin mutta tekee sitä oman kaavansa mukaisesti.

Kun ihminen on vierouttunut koulun ajoista ja elää jo pidemmään aikaa omaa elämää, niin ei pidä luulla että hän antaisi muitten määräillä tekemisistään.

If this world isn't about me and it certanly isn't about of you either, - then who the f**k about of us it is then?"

MooM
Seuraa 
Viestejä6067
Liittynyt29.6.2012
deep purpose

Kyllä suuri osa liikkuukin mutta tekee sitä oman kaavansa mukaisesti.

Kun ihminen on vierouttunut koulun ajoista ja elää jo pidemmään aikaa omaa elämää, niin ei pidä luulla että hän antaisi muitten määräillä tekemisistään.

:D

Kyllä sitä vaan aikuistenkin elämässä usein on määrääjiä ja patistajia. Ei ehkä ihan niin suoraan kuin koulussa, mutta ongelmia tulee, jos ei toimi sääntöjen ja normien mukaan tietyissä jutuissa.

Noin yleisesti ottaen lääkärin tai hoitohenkilökunnan kehotuksia kannattaa noudattaa, vaikkei niin huvittaisikaan. Tietysti sokeasti ei pidä uskoa ihan mitä vaan, erehtyä voi ammattilainenkin.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Itellä on se lähtökohta, että yritän tehä niin kuin lääkäri ja muu hoitohenkilökunta määrää, koska tavoitteena on kuitenkin paraneminen. Yleensä en halua olla sairas vaan voida paremmin. Olen hyvin motivoitunut paranemaan. Tällöin olen valmis kokeilemaan pitkäänkin erilaisia ammattilaisen antamia ohjeita ja määräyksiä ja luovun niistä vasta pitkän ajan päästä jos ne ovat selvästi toimimattomia tai niistä saatava hyöty on pienempi kuin vaiva.

Hämmentää.

Gemini
Seuraa 
Viestejä1130
Liittynyt20.12.2013

Itellä jurppii tämä saatanan sosiaalisuus - tai voiskiko sanoa että itellä sen taidon puute. Kaikki kahvipöytäkeskustelut (eng. small talking) eivain vittu kiinnosta. Mutta tässä nykylandiassa pitäs olla ulospäin suuntautunut ja itseään kehuva kyynärpäät kovettunut henkilö. Kärjistäen.

Toki halu olla muihin "yhteydessa" on voimakas mutta esim. töitä en ole edes hakenut enää juurikin sosiaalisen estyneisyyteni takia, vaikka osaamista löytyy. Yhdeksän kuukautta ollu nyt "työtön". Jotain tässä pitäs keksiä. Hyvin harvoin on sattunut tilanteita, joissa estyneisyyteni katoaa, mutta yleensä silloin puhutaan jostain "asiasta", ongelmasta. Tyhjän lässyttäminen ei vain vittu kiinnosta.

 

No niin, helepotti vähän :|

No guarantee, it's life as is

Gemini
Seuraa 
Viestejä1130
Liittynyt20.12.2013
-:)lauri

Jos ainoa syy liikkumattomuudelleen on vain se, ettei siitä pidä tai ei nyt vain viitsi, niin kyllä vastentahtoinen patistaminkin liikuntaan voi olla oikea tapa toimia. Liikunta on elimistölle hyödyllistä siitä huolimatta, ettei siitä pitäisi.

 

Tuo on  totta ! Hyvä kaverini lopetti dokaamisen ja jopa tupakointisa kesällä. Olen kannustanut häntä jatkamaan valitsemallaan tiellä, ja tarkoitus olisi tehdä sama juttu. Aikoinaan tuli urheiltua selvinä kausina, tosin rikoin selkäni punttien nostossa. Nyt vain enimmäkseen oikeaa hauista kasvatan.

No guarantee, it's life as is

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Mitään ei oo pakko tehdä jos ei halua. Paitsi jos pakotetaan meidän koulun siivoojaksi niin sitten on pakko olla sellainen.

Yleensä noudatan ohjeita ja sääntöjä koska luulen sen tekevän elämästä yksinkertaisempaa ja kevyempää. Eli kivempaa.

 

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Kun masennuin 10 v sitten niin että alkoi pää reistata (muisti ja keskittymiskyky täysin pilalla) minulle ehdotettiin päiväosastotoimintaa. En tiennyt mitä se on, joten tutkin netistä ja ihmiset kertoivat että se on sitä että opetellaan kattamaan pöytä ja lopun aikaa poltetaan tupakkaa ja luetaan lehtiä. Totesin että pöydän osaan kattaa, mitään tupakan savua en ala keuhkoihini imeskelemään muiden taholta ja lehdet voin lukea kotonanikin.

Olivat MTT:ssa pettyneitä. Psykiatri väitti että olen mukamas jo suurinpiirtein lupautunut siihen, koska olin luvannut tavata neljä(?!) haastattelijaa joiden kanssa päätetään yhdessä lähdenkö sinne vai en. En ole koskaan pitänyt mistään kiristämisestä enkä valehtelusta, ja minun nähdäkseni se että olin suostunut neuvotteluun ei tarkoittanut että olen suostunut jo päiväosastotoimintaankin. Olin silloin sellaisessa mielentilassa ettei kyllä todellakaan olisi oikein jaksanut ollakaan neljän ihmisen utelun kohteena yhtäaikaa...

Enkä sitten tajunnut paukauttaa suoraan että jos se päiväosastotoiminta on sellaista kuin millaiseksi sen ihmiset kuvailivat, niin se on tylsempää kuin tavanomainen päiväjärjestykseni kotona. Minulla ei ole ollut missään vaiheessa mitään vaikeuksia nousta sängystä ennen keskipäivää, tai mennä nukkumaan jotakuinkin keskiyön paikkeilla. Elän oikeastaan äärimmäisen säntillistä elämää, ja elin tuolloinkin.

Todellakaan one size fits for all -tyyppinen ajattelu mielestäni ei ole toimivaa. Masentuneetkin tulee käsitellä tapauskohtaisesti. Jos olisi korostettu sosiaalisen kanssakäymisen tärkeyttä, ehkä olisin paremmin ymmärtänyt miksi sitä touhua tuputetaan, mutta toisaalta tuskinpa se kanssakäyminen olisi tällaista varttiautistia kiinnostanut kun olin parisuhteessa. Minimaalinen kanssakäyminen kun riitti ainakin silloin. Periaatteessa riittäisi nykyäänkin. Tai sitten ei, en tiedä. Ainakaan en enää suostu elämään toisen ihmisen pillin mukaan omassa kodissani.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat