Seuraa 
Viestejä13878

 

Olen joskus esittänyt ajatuksia että maalaisjärki on useammin oikeassa kuin tiede ja jos mielii pysyä terveenä niin ei ainkaan kannata uskoa ravintosuosituksia sokeasti. Meille on vuosikausia paasattu suolan, kananmunien, kovien rasvojen ym. epäterveellisyydestä vaikka kaikki on kohtuullisessa määrin nautittuna terveellisiä. Samoin mennään lisäravinnemarkkinoilla. Syntyy kilvan uusia tuotteita jotka on tutkimuksin ”tieteellisesti todistettuja” ja näinolleen ”the must” tuote ostaa.
Nuorisoa hämätään urheilussa ja moni onkin niinsanotusti lisäravinnekoukussa. Aivan pihalla purkkiviidakossa, että minkä kombon mä nyt näitä otan. Samoilla argumenteilla myydään kauneudenhoitotuotteitakin niin että yhdelläkään noista tuotteista ei ole pitkällä aikavälillä kiistatonta näyttöä vaan ”tutkimukset” on tehty pienellä aikavälillä ja tulokset voidaan kyseenalaistaa, sekä se että pitkän aikavälin haittavaikutuksia ei ole pystytty todentamaan.

Lääketeollisuus myy lähinnä lievitystä ja riippuvuus suhdetta, ei parannusta varsinaisesta vaivasta.

Olisiko paikallaan ottaa tieteessä ja markkinoinnissa käyttöön ”eniten vaikuttava tekijä?”

Eli verenpainelääke purkin kyljessä lukisi, että tämä ei ole paras mahdollinen hoito vaan parempia ja pysyvämpiä tuloksia saa elämäntapamuutoksella, oikealla ravinnolla, liikunnalla, tupakoinnin lopettamisella ja alkoholin kohtuukäytöllä jne.

Samoin lisäravinne purnukoissa, että paras reenibuusteri on lepo, oikea täysipainoinen ravinto ja oikea harjoittelu. Tämän purkin vaikutus on minimaalinen.

Sama liki missä tahansa asiassa. Miksi ei käytetä ”eniten vaikuttavaa tekijää” sensijaan että hehkutetaan jotain haistapaska tuotetta, tutkimusta tai mitälie huuhaata ”tieteen ja tutkimuksen” varjolla.

Parempi uskoa maalaisjärkeen kuin ”tieteeseen” mikäli haluaa pysyä terveenä ja hyvissä voimissa.

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.

 

Sivut

Kommentit (148)

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Tieteellä, "tieteellä" ja markkinoinninlla on vissi ero, sekoitat ne tuossa aloituskirjoituksessa iloisesti. Se, että joku humpuukpillerikauppias (lisäravinne- tai kosmetiikka- tms.) myy mömmöjään kertomalla muka-tieteellisistä tutkimuksista, jotka voivat olla esimerkiksi parinkymmenen rotan tutkimus tai in vitro-tutkimus (petrimaljassa, solutasolla siis), joista vedetään aivan liian pitkälle vietyjä loppupäätöksiä, ei vie pohjaa oikealta tieteeltä. Kyse on vain markkinoinnista, joka on epärehellistä, ja huijausta, ei tieteestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Nimenomaan, "tieteestä" on tehty keino markkinoida tuotteita. Se on usein hyvin vahva, mutta valheellinen argumenti. 

Mites oli ne kananmunat ym. ravintosuositukset, tiedettä vai ei?
Kyllä tiede tekee ihan sillkaa sekundaakin ja hönömmät maksaa siitä terveydellään sensijaan, että luottaisvat maalaisjärkeen.

Joku laki täytyisi olla että tavallinen pulliainen pystyisi erottamaan valhellisen "tieteellä" markkinoinnin. Itse ehdotin "merkittävintä tekijää". Muita ehdotuksia?

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Taitaa olla niin, että ravintotieteellinen tutkimus on erittäin haastavaa. On vaikeaa tehdä esim. kontrolloituja kokeita, on haastavaa syöttää ihmisille standardimuonaa (nk. rotille stadard chow), on haasteellista tehdä eläinkokeita labrassa ihmisellä, haasteellista laittaa heidät täysin kontrolloituun koetilanteeseen, liikuntoineen, muonineen ja kaikkine muine muuttujineen. 

Asian tekee kaiken lisäksi monimutkaisemmaksi se, että ruokavalio on kokonaisuus, ja eri ravintoaineet vaikuttavat esimerkiksi toistensa imeytymiseen heikentävästi tai vahvistavasti. Ravintotieteessä yritetään enimmäkseen eristää yksittäisiä ravintoaineita, ehkä koska niiden kombinaatioita olisi niin maan miljuunia, ja sellaisen määrän tutkiminen ei olisi mielekästä. Viimeaikoina on kyllä alkanut näkyä myös koosteitakin, esim. Välimeren, Itämeren, Okinawan ruokavaliot, joita koskevat tulokset ovat kai väestötasoisia vertailuja hyväksikäyttävien tutkimusten avulla saatuja, mutta se on aika epätarkkaa puuhaa. Jonkin verran on kai interventiotutkimuksiakin, joissa jokin ruoka-aine esim. korvataan toisella.

Olettaisin, että suositukset ovat sen hetkisen tietämyksen valossa tehty. Kun lisää tutkimustuloksia tulee, tietämys tarkentuu, tai voi jopa kumoutua kokonaan. Sehän kuuluu tieteen luonteeseenkin. Toisaalta jos sen perusteella hylkää tieteellisen tiedon, voi joutua ojasta allikkoon, koska tiedehän kuitenkin on paras tapa saada tietoa maailmasta.

Olen samaa mieltä siitä, että pseudotieteellisin menetelmin markkinoiminen pitäisi kuluttajasuojan perusteella kieltää, ja näinhän on osin tehtykin. Nykyään esimerkiksi funktionaalisista elintarvikkeista saa väittää vain väittämiä, jotka EFSA on hyväksynyt. Ei se kyllä ole purrut sissimarkkinointiin, esimerkiksi joku nimimerkin suojissa tai omalla nimellään markkinoija saa edelleenkin väittää mitä mielikuvituksellisimpia väitteitä keskustelupalstoilla, kuten että esimerkiksi kalaöljy on tehokas lääke vaivaan X, Y ja Z, ja samaan syssyyn sitten mollata oikeita lääkkeitä ja korostaa niiden sivuvaikutuksia. Jos on lääkebisnes raadollista, niin on lisärvinnebisneskin.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä55561
BCK

Viimeaikoina on kyllä alkanut näkyä myös koosteitakin, esim. Välimeren, Itämeren, Okinawan ruokavaliot, joita koskevat tulokset ovat kai väestötasoisia vertailuja hyväksikäyttävien tutkimusten avulla saatuja, mutta se on aika epätarkkaa puuhaa. Jonkin verran on kai interventiotutkimuksiakin, joissa jokin ruoka-aine esim. korvataan toisella.

Välimeren ruokavalio on toistaiseksi tieteellisesti parhaiten dokumentoitu ruokavalio, jolla on voitu vähentää sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista.Aiheesta löytyy väestötutkimusten meta-analyysejä ja 2-3 (laskentavasta riippuen) satunnaistettua tutkimusta Lyon Diet Heart ja Predimed sekä Oslo Diet Heart. Näistä uusin Predimed tarjoaa mielenkiintoista tietoa siitä, miksi Välimeren ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksia.

 

http://www.pronutritionist.net/tassa-syita-miksi-valimeren-ruokavalio-vahentaa-sydan-ja-verisuonisairauksia/

http://www.tiede.fi/keskustelu/60152/ketju/tiedekatsaus_osoitti_valtion_rasvaopit_perusteettomiksi_3/sivu/126

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
jussipussi

 Välimeren ruokavalio on toistaiseksi tieteellisesti parhaiten dokumentoitu ruokavalio, jolla on voitu vähentää sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista.Aiheesta löytyy väestötutkimusten meta-analyysejä ja 2-3 (laskentavasta riippuen) satunnaistettua tutkimusta Lyon Diet Heart ja Predimed sekä Oslo Diet Heart

Erinomaisia blogitekstejä, ainakin tuo ensimmäinen, johon tutustuin. Tuossa Lyon Diet Heartissa oli sitä Samin kaipaamaa "eniten vaikuttavaa tekijää", eli tässä tapauksessa ruokavaliomuutoksia välimerelliseen suuntaan. "Statiinit vähentävät sydänsairaiden uusia sydäntapahtumia n. 25% , kun tässä tutkimuksessa ne siis vähenivät yli 70 %.", mutta se on tieteellinen tulos, joten miten on, mahtaneeko Sami kelpuuttaa sitä siitä syystä?

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332
SamikoKu

Olen joskus esittänyt ajatuksia että maalaisjärki on useammin oikeassa kuin tiede

Tuossa on vaan se, että kun se "maalaisjärki" ei oikein tarkoita mitään. Siis mitään mitä voitaisiin määritellä. Voidaan sanoa, että "tiede sanoo" mutta ei voida sanoa "maalaisjärki sanoo". Sanotaan toki, mutta eihän siinä mitään mieltä ole. Sinä voit kertoa, mitä sinun maalaisjärkesi sanoo ja minä mitä minun, eivätkä ne välttämättä ole lainkaan samaa mieltä.

Maalaisjärki on kai suunnilleen jotain sellaista, joka syntyy omasta älykkyydestä ja elämän varrella koetuista, opituista ja omaksutuista asioista. Niistä syntyy jotain, jonka avulla tarkastelemme uusia asioita, joista meillä ei ole parempaa tietoa, ja jota paremman puutteessa maalaisjärjeksi kutsumme.

Moni on maalaisjärjellään päätellyt esimerkiksi että homeopatia on hyvä hoitomuoto tai että Rukousystävät-yhdistyksen keräyksiin on viisasta lahjoittaa rahaa. Mutteivät eri ihmisten maalaisjärjet yksimielisiä ole. Lisäksi tiede pyrkii korjaamaan itseään, maalaisjärkisiin päätelmiin taas usein rakastutaan sokeasti.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä55561
Sepi

Millä perusteella valitaan "merkittävin tekijä"? Tiede ei taida tässä kelvata, koska kananmunat..?

Mutta eihän me oikein tiedetä alustuksesta mitä niistä kananmunista pitäisi oikein ajatella, on tämä kyllä aika sekavaa ja pelottavaa mutta uskon että Sami johdattaa kaikki meidät palavan pensaan puhuttua hänelle meren halki tai jotain samansuuntaista.  Olkaamme vahvoja uskossa.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
SamikoKu

Eli verenpainelääke purkin kyljessä lukisi, että tämä ei ole paras mahdollinen hoito vaan parempia ja pysyvämpiä tuloksia saa elämäntapamuutoksella, oikealla ravinnolla, liikunnalla, tupakoinnin lopettamisella ja alkoholin kohtuukäytöllä jne.

Entä jos nämä kaikki on jo tehty? Eikö sillonkaan saisi ottaa lääkettä?

SamikoKu
Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.

AAMEN!!! Tässäpä se koko juttu kiteytyykin ja tämä tekisi mieli laittaa kultakirjaimin seinälle platinaraameihin! Onko juuri totta, että tältä palstalat, TIEDEpalstalta, löytyy vielä joku, joka uskoo vilpittömästi löytävänsä sen lopullisen totuuden?

Sitähän se tiede on: paras tällä hetkellä tiedetty tieto. Muu on uskoa ja sitä varten on kaikenmaailman kirkonmiehiö ja -naisia.

Hämmentää.

Vierailija
Vatkain

AAMEN!!! Tässäpä se koko juttu kiteytyykin ja tämä tekisi mieli laittaa kultakirjaimin seinälle platinaraameihin! Onko juuri totta, että tältä palstalat, TIEDEpalstalta, löytyy vielä joku, joka uskoo vilpittömästi löytävänsä sen lopullisen totuuden?

Sitähän se tiede on: paras tällä hetkellä tiedetty tieto. Muu on uskoa ja sitä varten on kaikenmaailman kirkonmiehiö ja -naisia.

Seuraappas vaikka noita evoluutioketjuja roska-DNA:sta ynnä muusta, geenien määrästä jne. Tämännhetkinen tieto on oikeassa vain juuri nyt, huomenna se on jo vanhaa tietoa. Mielestäni on siis perusteltua väittää että uskomalla sokeasti teteeseen on vain hetkitäisesti oikeassa.

Mielestäni tieteessä "Merkittävin tekijä" nimenomaan auttaisi suhteuttamaan asioita oikeaa suuntaan eikä valitsemaan sitä "helppoa" vaihtohetoa. Eli annetaan ihmisille kouriintuntuvaa tietoa siitä että nämä asiat on nimenomaan valintakysymyksiä ja on olemassa parempia valintoja ja vaihtoehtoja kuin pillerin ottaminen purkista. (Tietenkin toi vaatii irtautumista ja se ei kaikilla onnistu koskaan)

Tuosta lopullisesta totuudesta en tiedä mitään. Se oli sinun omaa keksintöäsi. Itse uskon omaan maalaisjärkeeni ja se yleensä on paremmin oikeassa kuin tiede tai valtavirran virallinen totuus.

Jos "Merkittävin tekijä" ei ole mielestäsi hyvä vaihtoehto ohjata ihmisiä parempiin valintoihin niin mikä sitten mielestäsi olisi?

Vihattu ja rakastettu Dr. Thaksin aikanaan sanoi. "Luuserit hakevat koko ajan syitä miksi jotkut asia ei onnnistu, voittajat hakee keinoja kuinka ongelmat ratkaistaan".

Vierailija
Vaihdokas
SamikoKu
Olen joskus esittänyt ajatuksia että maalaisjärki on useammin oikeassa kuin tiede
Tuossa on vaan se, että kun se "maalaisjärki" ei oikein tarkoita mitään. Siis mitään mitä voitaisiin määritellä. Voidaan sanoa, että "tiede sanoo" mutta ei voida sanoa "maalaisjärki sanoo". Sanotaan toki, mutta eihän siinä mitään mieltä ole. Sinä voit kertoa, mitä sinun maalaisjärkesi sanoo ja minä mitä minun, eivätkä ne välttämättä ole lainkaan samaa mieltä.

Sinun maalaisjärkesi ja muutaman muunkin on varsin käypää tiedettä eikä itseasiassa eroa oleellisesti omastani vaikka tiettyjä sävyeroja saattaa ollakkin sekä se että kaikilla imisillä ei ole itse muodostettua kuvaa kaikista asioista koska ei ole ympäristössään kohdannut tiettyjä asioita.

Vaihdokas
Maalaisjärki on kai suunnilleen jotain sellaista, joka syntyy omasta älykkyydestä ja elämän varrella koetuista, opituista ja omaksutuista asioista. Niistä syntyy jotain, jonka avulla tarkastelemme uusia asioita, joista meillä ei ole parempaa tietoa, ja jota paremman puutteessa maalaisjärjeksi kutsumme.

Ihan hyvä määritelmä. Hyvin maalaisjärkisesti päätelty ja johdettu.

Vaihdokas
Moni on maalaisjärjellään päätellyt esimerkiksi että homeopatia on hyvä hoitomuoto tai että Rukousystävät-yhdistyksen keräyksiin on viisasta lahjoittaa rahaa. Mutteivät eri ihmisten maalaisjärjet yksimielisiä ole. Lisäksi tiede pyrkii korjaamaan itseään, maalaisjärkisiin päätelmiin taas usein rakastutaan sokeasti.

Tuokin on totta. Aina ei "maalaisjärkikään" ole kovin hyvällä tasolla. Vaan jos homeopatiasta hyötyy ja rahan lahjoittaminen tekee itsensä onnelliseksi niin ei silloin voi väittää että maalaisjärki olisi ollut väärässä. Se oli itseasiassa totaalisen oikeassa vaikka vastapuolella motiivit olisivat epärehelliset. Maalaisjärjen valossa tehdyt teot sitten ovat hyväksyttäviä ja omaan hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia. Eli periaatteessa negatiivinen avaus tai toiminne kompensoituu maalaisjärjen hyvää tekevällä vaikutuksella.

Tiede taas on jatkuvassa korjaustilassa ennenkuin sen runko vakiintuu pysyviksi palikoiksi jotka nekin usein horjuvat myöskin.

Vierailija
BCK

Taitaa olla niin, että ravintotieteellinen tutkimus on erittäin haastavaa. On vaikeaa tehdä esim. kontrolloituja kokeita, on haastavaa syöttää ihmisille standardimuonaa (nk. rotille stadard chow), on haasteellista tehdä eläinkokeita labrassa ihmisellä, haasteellista laittaa heidät täysin kontrolloituun koetilanteeseen, liikuntoineen, muonineen ja kaikkine muine muuttujineen. 

 Asian tekee kaiken lisäksi monimutkaisemmaksi se, että ruokavalio on kokonaisuus, ja eri ravintoaineet vaikuttavat esimerkiksi toistensa imeytymiseen heikentävästi tai vahvistavasti. Ravintotieteessä yritetään enimmäkseen eristää yksittäisiä ravintoaineita, ehkä koska niiden kombinaatioita olisi niin maan miljuunia, ja sellaisen määrän tutkiminen ei olisi mielekästä. Viimeaikoina on kyllä alkanut näkyä myös koosteitakin, esim. Välimeren, Itämeren, Okinawan ruokavaliot, joita koskevat tulokset ovat kai väestötasoisia vertailuja hyväksikäyttävien tutkimusten avulla saatuja, mutta se on aika epätarkkaa puuhaa. Jonkin verran on kai interventiotutkimuksiakin, joissa jokin ruoka-aine esim. korvataan toisella.

  Olettaisin, että suositukset ovat sen hetkisen tietämyksen valossa tehty. Kun lisää tutkimustuloksia tulee, tietämys tarkentuu, tai voi jopa kumoutua kokonaan. Sehän kuuluu tieteen luonteeseenkin. Toisaalta jos sen perusteella hylkää tieteellisen tiedon, voi joutua ojasta allikkoon, koska tiedehän kuitenkin on paras tapa saada tietoa maailmasta.

 Olen samaa mieltä siitä, että pseudotieteellisin menetelmin markkinoiminen pitäisi kuluttajasuojan perusteella kieltää, ja näinhän on osin tehtykin. Nykyään esimerkiksi funktionaalisista elintarvikkeista saa väittää vain väittämiä, jotka EFSA on hyväksynyt. Ei se kyllä ole purrut sissimarkkinointiin, esimerkiksi joku nimimerkin suojissa tai omalla nimellään markkinoija saa edelleenkin väittää mitä mielikuvituksellisimpia väitteitä keskustelupalstoilla, kuten että esimerkiksi kalaöljy on tehokas lääke vaivaan X, Y ja Z, ja samaan syssyyn sitten mollata oikeita lääkkeitä ja korostaa niiden sivuvaikutuksia. Jos on lääkebisnes raadollista, niin on lisärvinnebisneskin.

Juuri tämä. Tiede on siinä mielessä harhapolulla että yksittäisen aineen vaikutus on aniharvoin "Merkitsevin tekijä". Se kumoutuu toisella aineella, yhdessä muiden kanssa se vaikuttaakin toisin jne. Eli tutkitaan nippelitietoa millä sisi aikaan pillerin jonka voisi myydä sensijaan että pyrittään luomaan oikeita isoja linjoja jotka hyödyttää kaikkia. Yksityiskohdilla ei voi korjata tilannetta jos kokonaisuus on pielessä.

Esimerkis jos yksi iso linja olisi liikunta niin pitäisi tutkia sen liikunnan sisällä esmierkiks asioita että minkätyyppinen liikunta tuo parhaan vasteen tiettyihin ongelmiin ja jopa kehittää uusia liikuntamuotoja ja lajeja jotka mahdollisimman tasapuolisesti kehittää elimistön kaikkia ominaisuuksia. Tietty onhan näitä jo olemassa ja sanoisin että hyviä lajeja monipuolisuuden nimissä on esim. kuntopiiri (se kehittää jopa koordinaatiota jos se on tehty hyvin) tai bodypumppi.

Oma idea olis kehittää fyysisiä lajeja jotka fyysisyyden ohella vaatii älyllisä tai mentaalisia ponnistuksia. Sunnistus on yks esimerkki, mutta noita vois kehitellä lisää joissa toi mentaalisen puolen osuus nousis vielä. Eli fyysisesti rankka laji jossa täytyy urheilun ohella ratkoa erilaisia älykkyyttä tai keskittymistä vaativia tehtäviä. On näitä joitakin jo olemassa, mutta ei välttämättä tuosta varsinaisesta näkökulmasta kehitettyjä.

Vierailija

Malliesimerkki aivopesusta on tuo lisäproteiinin tankkaus. Siihen syyllistyy jopa tohtoristason miehet suomessakin. Lobataan heraa minkä keretään ja lopputuloksena nuoret bodarisaitilla mättää protskua 3g per painokilo (nykyinen suositus n.0.8g per painokilo) Urheileva tietysti tarvittsee enempi ja hiukka lihasmassastakin riippu jne.

Mutta pointti tässä on että pitkäjänteisiä tutkimuksia ei ole pystytty suoritttamaan millä toodenettais todellisest hyödyt. Eikä pitkäjänteisiä seurantatutkumuksia ole tehty jossa todennettais mahdolliset terveyshaitat noilla henkilöillä jotka jo nuorella iällä mättää protskua yliannoksina.

Tutkimus nimitäin tehdään niin että tietyllä esim. parin viikon ajanjaksolla syötetään tiettyä kaupallista tuotetta parin vikon ajan ja mitataan verestä aminohappokoostumus ja sen määrä.

Tästä tehdään johtopäätöksiä.

Mutta...

Jos minä juon viinaa paljon niin sitä on veressä myös paljon.
Jos minä mätän sokeria ruokaan ja mutustelen karkkia niin sitä on veressä myös paljon jne.

Kuitenkaan ei tuosta voi vetää johtopäätöksiä että viinaa ja sokeria veressä kaiken aikaa suurina määrinä, olisi terveydelleni hyväksi. Samoin ei mielestäni voi tehdä aminohappojen jatkuvasta korkealla olosta tehdä johtopäätöksiä lihaskasvusta tai terveyshyödyistä. Ruumis tarvitsee vaihtelua ja lepoa tai muuten "maksa sanoo poks".

Väärin pääteltyä kaupallista huttua siis mielestäni.

lokki
Seuraa 
Viestejä5997
SamikoKu

Malliesimerkki aivopesusta on tuo lisäproteiinin tankkaus. Siihen syyllistyy jopa tohtoristason miehet suomessakin. Lobataan heraa minkä keretään ja lopputuloksena nuoret bodarisaitilla mättää protskua 3g per painokilo (nykyinen suositus n.0.8g per painokilo) Urheileva tietysti tarvittsee enempi ja hiukka lihasmassastakin riippu jne.

Mutta pointti tässä on että pitkäjänteisiä tutkimuksia ei ole pystytty suoritttamaan millä toodenettais todellisest hyödyt. Eikä pitkäjänteisiä seurantatutkumuksia ole tehty jossa todennettais mahdolliset terveyshaitat noilla henkilöillä jotka jo nuorella iällä mättää protskua yliannoksina.

Tutkimus nimitäin tehdään niin että tietyllä esim. parin viikon ajanjaksolla syötetään tiettyä kaupallista tuotetta parin vikon ajan ja mitataan verestä aminohappokoostumus ja sen määrä.

Tästä tehdään johtopäätöksiä.

Mutta...

Jos minä juon viinaa paljon niin sitä on veressä myös paljon.
Jos minä mätän sokeria ruokaan ja mutustelen karkkia niin sitä on veressä myös paljon jne.

Kuitenkaan ei tuosta voi vetää johtopäätöksiä että viinaa ja sokeria veressä kaiken aikaa suurina määrinä, olisi terveydelleni hyväksi. Samoin ei mielestäni voi tehdä aminohappojen jatkuvasta korkealla olosta tehdä johtopäätöksiä lihaskasvusta tai terveyshyödyistä. Ruumis tarvitsee vaihtelua ja lepoa tai muuten "maksa sanoo poks".

Väärin pääteltyä kaupallista huttua siis mielestäni.

Mitenkäs inuiitit. Heidän ruokavalionsa koostumus lienee pelkkiä eläimiä. Lihaa ja kalaa. Paljonkos tuossa tulee proteiinia päivittäistä (runsasta) energiankulutusta kohti.

Vierailija
lokki
SamikoKu

Malliesimerkki aivopesusta on tuo lisäproteiinin tankkaus. Siihen syyllistyy jopa tohtoristason miehet suomessakin. Lobataan heraa minkä keretään ja lopputuloksena nuoret bodarisaitilla mättää protskua 3g per painokilo (nykyinen suositus n.0.8g per painokilo) Urheileva tietysti tarvittsee enempi ja hiukka lihasmassastakin riippu jne.

Mutta pointti tässä on että pitkäjänteisiä tutkimuksia ei ole pystytty suoritttamaan millä toodenettais todellisest hyödyt. Eikä pitkäjänteisiä seurantatutkumuksia ole tehty jossa todennettais mahdolliset terveyshaitat noilla henkilöillä jotka jo nuorella iällä mättää protskua yliannoksina.

Tutkimus nimitäin tehdään niin että tietyllä esim. parin viikon ajanjaksolla syötetään tiettyä kaupallista tuotetta parin vikon ajan ja mitataan verestä aminohappokoostumus ja sen määrä.

Tästä tehdään johtopäätöksiä.

Mutta...

Jos minä juon viinaa paljon niin sitä on veressä myös paljon.
Jos minä mätän sokeria ruokaan ja mutustelen karkkia niin sitä on veressä myös paljon jne.

Kuitenkaan ei tuosta voi vetää johtopäätöksiä että viinaa ja sokeria veressä kaiken aikaa suurina määrinä, olisi terveydelleni hyväksi. Samoin ei mielestäni voi tehdä aminohappojen jatkuvasta korkealla olosta tehdä johtopäätöksiä lihaskasvusta tai terveyshyödyistä. Ruumis tarvitsee vaihtelua ja lepoa tai muuten "maksa sanoo poks".

Väärin pääteltyä kaupallista huttua siis mielestäni.

Mitenkäs inuiitit. Heidän ruokavalionsa koostumus lienee pelkkiä eläimiä. Lihaa ja kalaa. Paljonkos tuossa tulee proteiinia päivittäistä (runsasta) energiankulutusta kohti.

Hyvä kysymys.
Toisaaltaan mikä on inuiitien keski-ikä?
Minä en tiedä.

Niillä kuitenkin se proteiini tulee eri lähteistä ehkäpä etupäässä kalasta (ja muista merieläimiistä raakana. Vertaa japanilainen ruokavalio), vaikka hylkeitä, lintuja, munia jne. varmasti myös menee ja saaliista hyödynnetään koko ruumis, myös rasva. 

Nykyään taitaa noillakin olla ruokavailio enempi tyyliin "valmispitza uuniin". 

BCK
Seuraa 
Viestejä6960

Inuiiteilla tosiaan on muistaakseni aiemmin ollut kovin alhainen elinikä, osin varmaan riskialttiin pyyntielinkeinon vuoksi, mutta myös nälkäkuolemien vuoksi (ja ehkä myös puutostautien vuoksi?). Nykyään käsittääkseni elintasosairaudet, mm. lihavuus ja diabetes, sekä alkoholismi niittävät satoa. Myös terveydenhuollon saatavus vaikutta: "However, the Inuit have lifespans 12 to 15 years shorter than the average Canadian's, which is thought to be a result of limited access to medical services.[66] The life expectancy gap is not closing" http://en.wikipedia.org/wiki/Inuit . Näin jonkun dokkarin, jossa Kanadan inuiittien terveyttä kuvattiin heikoksi ylipainon vuoksi, ja jossa ryhdyttiin porukalla karppaamaan erään lääkärin(?) johdolla, ja osin palattiin perinteisempiin ruokiin hyvin tuloksin. Siinä jätettiin hiilihydraatteja pois ruokavaliosta. En tiedä, tehtiinkö seurantatutkimuksia, jotta nähtäisiin pitkäaikaisvaikutukset, ja se, pystyikö tuota ruokavaliota pitämään yllä koko lioppuelämän. Muistaakseni perinteiseen ruokavalioon kuulunut rasvainen pikkukala (jonka nimeä en muista) oli kyllä saasteiden vuoksi vähentynyt, ettei sen syöntiä juuri voinut lisätä.

Toisaalta perinteinenkin inuiitti-ruokavalio sisältää yllättävän paljon,  8—30%, hiilihydraatteja, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Inuit_diet#Nutrition "Traditional Inuit diets derive approximately 50% of their calories from fat, 30-35% from protein and 15-20% of their calories from carbohydrates, largely in the form ofglycogen from the raw meat they consumed.This high fat content provides valuable energy and prevents protein poisoning, which historically was sometimes a problem in late winter when game animals grew lean through winter starvation. It has been suggested that because the fats of the Inuit's wild-caught game are largelymonounsaturated and rich in omega-3 fatty acids, the diet does not pose the same health risks as a typical Western high-fat diet.[23] However, evidence has shown that Inuit have a similar prevalence of coronary artery disease as non-Inuit populations and they have excessive mortality due to cerebrovascular strokes.[24][25]

Vitamins and minerals which are typically derived from plant sources are nonetheless present in most Inuit diets. Vitamins A and D are present in the oils and livers of cold-water fishes and mammals. Vitamin C is obtained through sources such as caribou liver, kelpwhale skin, and seal brain; because these foods are typically eaten raw or frozen, the vitamin C they contain, which would be destroyed by cooking, is instead preserved."

Vaihdokas
Seuraa 
Viestejä2332
SamikoKu

Sinun maalaisjärkesi ja muutaman muunkin on varsin käypää tiedettä eikä itseasiassa eroa oleellisesti omastani vaikka tiettyjä sävyeroja saattaa ollakkin sekä se että kaikilla imisillä ei ole itse muodostettua kuvaa kaikista asioista koska ei ole ympäristössään kohdannut tiettyjä asioita.

Kiitos kiitos. En tietenkään kirjaimellisesti puhunut sinun tai minun maalaisjärjestä, vaan siitä, ettei voida väittää "maalaisjärjen sanovan" jotain, kun sehän voi henkilöstä riippuen sanoa milloin mitäkin, mitään kollektiivista maalaisjärkeä ei ole.

SamikoKu

Tuokin on totta. Aina ei "maalaisjärkikään" ole kovin hyvällä tasolla. Vaan jos homeopatiasta hyötyy ja rahan lahjoittaminen tekee itsensä onnelliseksi niin ei silloin voi väittää että maalaisjärki olisi ollut väärässä. Se oli itseasiassa totaalisen oikeassa vaikka vastapuolella motiivit olisivat epärehelliset. Maalaisjärjen valossa tehdyt teot sitten ovat hyväksyttäviä ja omaan hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia. Eli periaatteessa negatiivinen avaus tai toiminne kompensoituu maalaisjärjen hyvää tekevällä vaikutuksella.

Tuo on totta, mikäli rahan lahjoittamisella hakee hyvää mieltä ja homeopatiaa käyttää "hyvän olon hoitona". Mutta jos vakavasti sairastuttuaan päätyy hylkäämään lääketieteelliset hoidot ja lahjoittamaan rahansa keräykseen, koska maalaisjärki kehottaa uskomaan rukouksen voimaan, tai ostaa lääkärin määräämien lääkkeiden sijaan homeopaattisia valmisteita, koska luontaiskauppiaan selitykset tuntuvat käyvän maalaisjärkeen, niin tuskin se "maalaisjärjen hyvää tekevä vaikutus" kompensoi menetettyä terveyttä tai henkeä. Vai mitä? Saati sitten, jos ollaan vastuussa jonkun muun terveydestä ja hengestä, kuin omasta. Jos siis tuttavaperheen lapsi sairastuisi vakavasti ja he tuskailisivat luontaishoitojen ja lääketieteellisten hoitojen runsautta ja ristiriitaisuutta, niin en minä neuvoisi heitä luottamaan maalaisjärkeensä, vaan tieteeseen.

SamikoKu

Tiede taas on jatkuvassa korjaustilassa ennenkuin sen runko vakiintuu pysyviksi palikoiksi jotka nekin usein horjuvat myöskin.

Mutta eikös maalaisjärjenkin pitäsi olla jatkuvassa korjaustilassa? Eikös elämään pitäisi kuulua sen, että läpi elämän opitaan, omaksutaan ja koetaan uusia asioita, tarkennetaan omia käsityksiä ja näkemyksiä? Että kahdeksanvuotiaan maalaisjärki sanoo eri asioita kuin kaksikymmenvuotiaan ja 42-vuotiaan eri asioita, kuin 20-vuotiaan? 

Se ikävä taipumus ihmisillä tosin vain on, että toisinaan omista käsityksistä on vain niin pirun vaikea luopua, vaikka ne vääriksi osoitettaisiin. Tutkitustihan ihmiset pitävät itsepintaisesti hyvinä asioita, joiden eteen ovat nähneet vaivaa tai käyttäneet paljon rahaa. Ja etenkin moraaliin liittyvissä kysymyksissä vastakkaiset todisteet saattavat vain vahvistaa omaa päinvastaista näkemystä. 

(Tätä on tutkittu esimerkiksi liittyen käsityksiin siitä, onko homous sairaus. Jaettiin ihmiset kahteen ryhmään sen mukaan, mikä heidän käsityksensä oli. Myös käsitysten vahvuutta arvioitiin. Molemmille ryhmille annettiin luettavaksi tekaistuja tutkimustuloksia, jotka olivat vastakkaisia heidän kantansa kanssa. Tämän jälkeen heidän näkemyksiään arvioitiin uudelleen ja sen sijaan, että kannat olisivat lieventyneet vastakkaisten "todisteiden" johdosta, ne olivat jyrkentyneet. - Juhana Torkki: Tarinan valta - Kertomus luolamiehen paluusta, 2014.)

Eli myös omaan maalaisjärkeensä tulisi osata suhtautua kriittisesti.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat