Seuraa 
Viestejä1639
Liittynyt12.5.2014

Monta vuotta sitten esitin seuraavan ongelman fysiikka-osastossa, mutta nyt tulin ajatelleeksi, että sehän kuuluisi paremminkin tänne, aistit-osastoon. Ratkaisua ei siis ole vielä esitetty näillä palstoilla.

Tein neulan avulla paksuun paperiin viisi reikää, joista suurin oli halkaisijaltaan vähän yli puoli milliä ja seuraavat reiät aina pienempiä ja pienempiä. Viimeinen oli tosi pieni..

Vein sitten reiät noin silmälasien etäisyydelle silmästäni ja katsoin reikiä valoa vasten. Yllättäen kaikki reiät näyttivät täsmälleen yhtä suurilta, vaikka pienimmät olivat todellisuudessa paljon pienempiä kuin isommat.

Tämä johtuu jotenkin näköaistin toiminnasta, en vain tiedä, miten..

Kommentit (7)

faq1
Seuraa 
Viestejä415
Liittynyt20.2.2014

..ja miksi likinäköinen näkee tarkemmin katsoessaan esim 1 mm tai pienemmän reiän läpi tai siristäessään silmiään?

Jos olet likinäköinen niin tee paperiarkkiin pieni reikä, esim kuulakärkikynällä. Vie sitten arkki aivan naamaan kiinni ja katso reiän läpi ja siirtele paperia kunnes näet selvimmin. Yllättäen näet lähes yhtä hyvin kuin laseilla.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1639
Liittynyt12.5.2014
faq1

..ja miksi likinäköinen näkee tarkemmin katsoessaan esim 1 mm tai pienemmän reiän läpi tai siristäessään silmiään?

Jos olet likinäköinen niin tee paperiarkkiin pieni reikä, esim kuulakärkikynällä. Vie sitten arkki aivan naamaan kiinni ja katso reiän läpi ja siirtele paperia kunnes näet selvimmin. Yllättäen näet lähes yhtä hyvin kuin laseilla.

Tätä temppua käytän usein, jos rillit ovat unohtuneet, ja pitäisi nähdä jotain pientä tarkasti. Puristan peukalon ja etusormen yhteen, jolloin niiden juureen jää pienen pieni aukko. Sitten vain lähelle kohdetta ja silmä reiälle. Suurennus on moninkertainen ja esim. pieni numero näkyy selvästi.

Aukon voi tehdä myös esim. yhteenasetettujen peukalon, etusormen ja keskisormen päiden väliin.

Tällä ilmiöllä on varmaan yhteys alussa esittämäni ongelman kanssa.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010
aggris aggris

Monta vuotta sitten esitin seuraavan ongelman fysiikka-osastossa, mutta nyt tulin ajatelleeksi, että sehän kuuluisi paremminkin tänne, aistit-osastoon. Ratkaisua ei siis ole vielä esitetty näillä palstoilla.

Tein neulan avulla paksuun paperiin viisi reikää, joista suurin oli halkaisijaltaan vähän yli puoli milliä ja seuraavat reiät aina pienempiä ja pienempiä. Viimeinen oli tosi pieni..

Vein sitten reiät noin silmälasien etäisyydelle silmästäni ja katsoin reikiä valoa vasten. Yllättäen kaikki reiät näyttivät täsmälleen yhtä suurilta, vaikka pienimmät olivat todellisuudessa paljon pienempiä kuin isommat.

Tämä johtuu jotenkin näköaistin toiminnasta, en vain tiedä, miten..

Mitäänhän en asiasta tiedä, mutta...

Luulen että tuo voisi johtua valon "siroamisesta" tai siis siitä että kun valoa tulee jonkin pimeän objektin läpi, vaikkapa putki niin silloin sen putken kokoa on vaikea havaita koska se on pimeä ja valo tavallaan loistaa sieltä reijästä enemmän kuin putken halkaisija ja tekee näin reunat näkymättömiksi eli hävittää sen putken. Eli se kontrasti on se ongelma joka harhauttaa. Tuota samaa testiä vois kokeilla esim. laittamalla reikäpaperin taakse joku vomakas väri ja näyttääkö reijät siitä huolimatta samankokoisilta vai onko kokoero havaittavissa.

Jos reijät on pieniä niin se fokus kiinittyy pelkästään siihen valoon.
Jos kysymys on kontrastista niin miksi silmä sitten reagoi niinkuin reagoi?
Ehkä se vaan on rakennettu niin että pienempien asioiden erottaminen, silloin kun siinä on vaimakas kontrasti, liittyis vaikka löytämiseen tai havaitsemiseen, ei niinkään kappaleen koon määrittelemiseen vaan nimenomaan etsimiseen. Eli tässä aivot funtsis että nyt oon löytäny viis "timantttia" joka on sillä hetkellä tärkeempi tieto kuin se että minkä kokosia ne on. 

Voiskohan silmää jotenkin opettaa havaitsemaan sen eron, esim. tihrustamalla niitä reikiä useammin, harjottelemalla?

Tuossa sun peukalo etusormi jutskassakin siis vois olla periaatteessa kysymys kontrastista. Eli ne sormet tulee pimentämään sen muun havaittavan ympäristöstä ja se sieltä reijästä näkyvä hamottuu paremmin kun ainoa valo on juuri se kohde mitä katsoo.

Tuommosia ajatuksia tuli äkkipäätään mieleen. Vaikka ei tainnut olla ihan vastaus kysymykseen.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Kokeilin tota testiä mutta reiät oli isompia. Neulan puutteessa tein hammastikulla valkoseen paperiin viis reikää vajaa sentin päähän toisistaan. Suurin reikä ehkä 2mm ja pienin noin millin. Katsoin reikiä lamppua vasten ja ainakin tuonkokosilla reijillä eron kyllä huomasi riippumatta siitä katsoko yhdellä tai kahdella silmällä. 

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1639
Liittynyt12.5.2014

Toistin nyt kokeen niin, että suurimman reiän säde oli noin 0,3 mm ja pienimmän noin 0,03 mm. Kun katsoin niiden läpi kirkasta valoa, reikien kokoero näkyi selvästi niiden ollessa  kaukana silmästä, mutta niiden ollessa aivan lähellä silmää ne näyttivät täsmälleen yhtä suurilta.

Kun reikiä loitonti silmästä, kokoero vähitellen suureni, eli siis pienet reiät alkoivat vähitellen näyttämään pienemmiltä.. 

käyttäjä-5684
Seuraa 
Viestejä34
Liittynyt27.9.2014

Eikö kukaan ole tätä vielä selittänyt? Kun ihan silmän eteen tekee reiän, se toimii ikäänkuin lisäpupillina pupillin edessä. Lähellä silmää se on silmän tarkennusalueen ulkopuolella ja reiän muodon ja koon sijaan tuollaisessa tilanteessa nähdään itse asiassa pupillin muoto ja koko. Vähän samaan tapaan kuin kameraa käyttäessä tarkennusalueen ulkopuolella olevat kirkkaat pisteet leviävät aukon muotoiseksi. Tämän voi tarkistaa vaikka siristämällä silmiä lisäksi, pyöreä muoto muuttuu silmäluomella rajatuksi muodoksi.

Tämän voi ymmärtää niin, että pieni reikä on käytännössä pistemäinen silmän kannalta. Pupillin suuruus vaikuttaa siihen, kuinka suuressa kulmassa reiästä läpi menevä valo pääsee vielä pupillin läpi silmään. Mitä suurempi pupilli, sitä sivummalta valo pääsee reiän läpi. Kyse on puhtaasti optiikasta eli fysiikasta.

Diffraktiosta (tai siroamisesta) ei ole kyse, diffraktio edellyttäisi että kyseessä olisi valon aallonpituuteen verrattavia dimensioita eli alle mikrometrin suuruusluokkaa. Tässä on pienimmilläänkin kyse sadoista mikrometreistä kyse.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1639
Liittynyt12.5.2014

Tuntu oikealta selitykseltä. Ymmärtääkseen täydellisesti joutuu varmaan piirtämään kuvat siitä, miten valonsäteet kulkevat reiästä ja pupillin läpi.

Itse en varmaan olisi koskaan keksinyt tuota ideaa.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat